Kokeile, miten koronavirus tarttuu ovenkahvasta ja katso, miten voitat viruksen

Koronavirusta torjutaan nyt yli sata vuotta vanhalla menetelmällä, koska se toimii.

koronavirus
Sormenjälkiä ovenkahvassa.
Juha Rissanen / Yle

Jos näinä korona-aikoina menee muiden ihmisten seuraan ja aivastaa, on se melkein kuin joukkotuhoaseen ampuisi. Kun ihminen aivastaa, lima lennähtää suusta 160 kilometrin tuntivauhdilla.

Koronavirus ei kuitenkaan lennä loputtomiin. Siksi viime päivinä on puhuttu paljon sosiaalisesta etäisyydestä. Se on vuonna 1918 riehuneen espanjantaudin aikaan keksitty ajatus, ja hyvin halpa tapa pysäyttää koronaepidemia tai ainakin hidastaa sitä.

Sosiaalinen etäisyys tarkoittaa, että kunkin pitäisi muistaa pitää puolentoista tai kahden metrin etäisyys vieraisiin ihmisiin ja varsinkin niihin, joilla on jonkinlaisia flunssaoreita. Jos aivastaa toista ihmistä päin ilman, että laittaa hihaa suun ja nenän eteen, tauti voi tarttua ihmisiin parin metrin päässä. Sitä kauempana oleviin ihmisiin suurimmat aivastuksen pisarat eivät enää yllä.

Aivastus levittää suuria pisaroita kahden metrin etäisyydelle.
Juha Rissanen / Yle. Lähde: professori Pentti Huovinen Turun yliopistosta.

Taudin voi saada ensimmäisestä hetkestä alkaen, kun tapaa uuden ihmisen, mutta usein sairastuminen edellyttää esimerkiksi vartin oleilua samassa huoneessa tautia kantavan ihmisen kanssa.

Asiaan vaikuttaa, miten iso huone on ja sekin, toimiiko ilmastointi tehokkaasti.

Koronavirus leviää helposti julkisissa liikennevälineissä. Esimerkiksi lentokoneessa vaaravyöhykkeellä ovat kaikki matkustajat kahden penkkirivin päässä edessä ja takana.

VR:n junissa, Onnibussin linja-autoissa ja useimpien lentoyhtiöiden koneissa penkkirivit ovat suurin piirtein samalla etäisyydellä toisistaan, joten matkustusmuodon vaihtaminen ei suoraan pelasta koronalta.

Koronavirus elää myös ovenkahvoissa, kuntosalin laitteissa, vessanpöntön nupissa ja muilla pinnoilla vaarallisena muutamia tunteja, ja se saattaa olla elossa vielä muutaman päivän kuluttua.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Näet, miten koronavirus käyttäytyy, kun painelet sormella tai hiirellä yllä näkyviä pintoja.

Virus voi tarttua eteenpäin myös omasta kännykästä. Jos koskettelee likaisilla käsillä puhelinta, koronavirus voi jäädä elämään laitteen pinnalle. Kun seuraavan kerran koskettaa ovenkahvaa, tauti voi siirtyä eteenpäin.

Yksikin huolimaton vuotavan nenän pyyhkäisy vie viruksen käsiin ja siitä pinnoille.

Kannattaa silti muistaa, että kaikkein helpoimmin koronavirus tarttuu ihmisestä ihmiseen, koska se ei elä ilman ihmistä. Vaikka tauti siirtyisikin ovenkahvaan, se ei säily siinä pitkään niin hyvässä kunnossa, että se voisi aiheuttaa sairauden.

Pintojen pöpöt saa helposti kuriin desinfioimalla pintoja usein.

Sen lisäksi tärkeä keino torjua koronavirusta on pestä käsiä usein sekä aivastaa ja yskiä omaan hinaan.

Joka kerta, kun kädet pesee, saippua tappaa kädessä mahdollisesti olevat koronavirukset.

Joka kerta, kun yskäisee hihaan, suurin osa taudista kankaaseen eikä tartu käsiin tai leviä ympäri huonetta.

Koko yhteiskuntaa tuskin suljettaisiin, jos koronavirukseen olisi olemassa rokote tai lääke tai kaikki olisivat perusterveitä. Silloin taudin eteneminen saataisiin nopeasti pysäytettyä. Virus on hengenvaarallinen riskiryhmään kuuluville eli iäkkäille ihmisille tai nuorille tai vanhoille suomalaisille, joilla on valmiiksi heikentynyt puolustuskyky.

Eri tautien leviämistä mitataan R0-luvulla. Se kertoo, kuinka moneen ihmiseen sairastunut keskimäärin tartuttaa taudin. Koronaviruksen R0 on epidemian alkuvaiheessa 2,2, mutta asiantuntijat arvioivat, että tehokkailla torjuntatoimilla R0 saadaan laskemaan 1,42:een. Siinä vaiheessa, kun R0 on vähemmän kuin 1, tauti hiipuu.

Noroviruksella R0 on epidemian alkuvaiheessa tyypillisesti 7,6 eli moninkertainen koronavirukseen verrattuna. Hyvällä hygienialla noroviruksen R0 saadaan painettua hieman yli kahteen.

Seuraavassa animaatiossa punaiset pallot vastaavat tartuntaa levittäviä, ja pienet pallot tartunnan saavia.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Koronavirukseen liittyviä tietoja lukiessa kannattaa muistaa, että se on hyvin tuore virus, joka on tunnettu vasta muutaman kuukauden ajan. Vasta myöhemmin vertaisarvioitujen tutkimusten julkaisun jälkeen koronaviruksesta voidaan sanoa jotain varmaa.

Jutussa käytetyt lähteet: Professori Pentti Huovinen Turun yliopistosta, erikoistutkija Aider Al-Hello Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta, Bristolin yliopisto (siirryt toiseen palveluun), The New England Journal of Medicine (siirryt toiseen palveluun), Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen malli koronaepidemian etenemisestä, Rocky Mountain -laboratorion johtavan tutkijan Vincent Munsterin haastattelu The Washington Postissa (siirryt toiseen palveluun).

Päivitetty klo 17.15: Jutussa kerrottiin aamulla, että saippua tappaa koronaviruksen. Myöhemmin tulleen palautteen perusteella korjasimme juttuun, että saippua ei tapa koronavirusta, vaan ainoastaan hävittää taudinaiheuttajat käsistä. Korjaus osoittautui turhaksi, sillä saippua todella tuhoaa koronaviruksen.

Keskustelu on avoinna 20.3. klo 23 asti.

Tilaa uutiset koronaviruksesta

Saat Ylen tärkeimmät koronavirusuutiset sähköpostiisi kerran päivässä.

Siirry tilaamaan