1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. ilmastonmuutos

Ei lihaa tai maitotuotteita ennen päivällistä, kehottaa amerikkalaiskirjailija Jonathan Safran Foer – ilmastoteot voi aloittaa yksittäisistä aterioista

Ilmastonmuutoksen seurausten hillitsemiseksi tarvitaan Foerin mukaan yhteisen toiminnan aalto, jonka yksittäisten ihmisten toiminta voi nostattaa.

Emme voi pelastaa maapalloa ilmastonmuutoksen seurauksilta, ellemme syö merkittävästi vähemmän eläinkunnan tuotteita, sanoo kirjailija Jonathan Safran Foer. Kuva: Atena Kustannus

Koko maailma kamppailee nyt koronavirusta vastaan ennennäkemättömällä tavalla. Konkreettisen uhan edessä muuta vaihtoehtoa ei ole.

Juuri suomeksi ilmestyneessä kirjassaan Me olemme ilmasto (Atena) newyorkilainen kirjailija Jonathan Safran Foer puolestaan pohtii toimintaamme jo pitkään tiedossa olleen uhan, ilmastonmuutoksen, hillitsemiseksi. Miksi emme toimi riittävästi, vaikka tiedämme, että on pakko?

– Ilmastonmuutos aiheuttaa tulevaisuudessa vaikeuksia ja muutoksia. Olemme kuitenkin vielä siinä pisteessä, että voimme valita, kuinka paljon sen aiheuttamia vaikeuksia ja muutoksia haluamme, Jonathan Safran Foer sanoo Ylen haastattelussa, joka tehtiin helmikuun lopussa.

Emme voi pelastaa maapalloa ilmastonmuutoksen seurauksilta, ellemme syö merkittävästi vähemmän eläinkunnan tuotteita, hän sanoo. Suuri osa ihmisistä voi tehdä ilmastonmuutosta hillitseviä ruokavalintoja saman tien, monta kertaa päivässä, ja eläinmaataloudella on globaalisti valtava vaikutus kasvihuonekaasuihin.

Kasvisruokaa ennen päivällistä

Foerilla on ehdotus planeetan kannalta kestäviin ruokavalintoihin: ei eläinperäisiä tuotteita ennen päivällistä. Lihan, maitotuotteet ja kananmunan voisi jättää pois aamiaiselta ja lounaalta, ja niitä voi sen sijaan syödä päivällisellä, jos niin haluaa.

– Ympäristön kannalta olisi parempi, jos ihmiset lopettaisivat eläinkunnan tuotteiden syömisen kokonaan. Ei ole kuitenkaan realistista, että suurin osa ihmisistä tekisi niin nyt heti, Jonathan Safran Foer sanoo.

Foerin mielestä ei ole sinänsä tärkeää, miltä aterioilta eläinperäisten tuotteiden syömistä vähentää. Joustavaa kasvissyöntiä, fleksausta, voi yhtä hyvin toteuttaa niin, että syö kasvisruokaa vaikkapa arkisin ja jättää lihan ja maitotuotteet viikonloppuihin.

Osittainenkin kasvisruokavalio tiputtaa jo selvästi omaa hiilijalanjälkeä.

Ruokavalintojen vaikutuksia suomalaisten keskimääräisiin hiilidioksidipäästöihin voi kokeilla myös Ylen ilmastolaskurilla:

Lopettaisinko juuston syömisen vai vaihtaisinko sähköautoon? Kokeile Ylen ilmastolaskurilla, mitkä teot sopivat sinulle ja mikä vaikutus niillä on päästöihin

Foerille itselleenkään lihasta luopuminen ei ole ollut aivan helppoa. Hän kertoo, että kirjoittaessaan kirjaa kestävistä ruokavalinnoista ei kulunut päivääkään niin, ettei hänen olisi tehnyt mieli lihaa. Maitotuotteet ja kananmunan hän jätti ruokavaliostaan pois vasta kirjoitusprosessin aikana. Planeetan hyvinvointiin verrattuna hän pitää niistä luopumista äärimmäisen pienenä uhrauksena.

Yhteisen toiminnan aalto voi sysätä muutokseen

Foer esittää pysäyttäviä lukuja eläinmaataloudesta: Maailmanlaajuisesti viljelykelpoisesta maasta käytetään 59 prosenttia tuotantoeläinten rehun kasvattamiseen. Jokaista ihmistä kohden maapallolla on keskimäärin kolmekymmentä tuotantoeläintä. Eläinmaatalous tuottaa runsaasti haitallista metaania, jonka päästöjen vähentämisellä on nopeasti merkitystä.

Eläinmaatalouden osuudesta koko maailman kasvihuonekaasupäästöissä on tehty hyvin vaihtelevia laskelmia, riippuen muun muassa siitä, mitä mukaan luetaan. Eri tahojen laskelmissa sen osuus on vaihdellut vajaan 15 prosentin ja yli 50 prosentin välillä.

Foer toteaa, että valtioilla, poliitikoilla ja yrityksillä on tietenkin valtava vaikutus siihen, millaisia ilmastotekoja maailmassa tehdään. Yksittäisten ihmisten toiminta ei kuitenkaan ole niistä erillään. Suorien vaikutusten lisäksi yksittäisten ihmisten valinnoilla on välillinen vaikutus.

– Sillä, mihin käytämme rahamme ja miten äänestämme, on merkitystä. Kun vaadimme eri asioita, ne tekevät eri asioita, hän sanoo.

Sen sijaan että syyllistäisi ihmisiä, Foerin mukaan voi tavoitella yhteisen toiminnan aaltoja. Sellaisia voi syntyä yksittäisten ihmisten toiminnan seurauksena, kun entistä useampi lähtee mukaan. Hän vertaa niitä tuoreessa kirjassaan baseball-ottelun yleisön joukossa kulkeviin aaltoihin:

En ole koskaan kokenut aallon osuvan kohdalle juuri silloin, kun innostukseni on huipussaan. Aallot eivät edellytä tunnetta, ne luovat sitä. En ole koskaan vastustanut aaltoa.

Viime aikoina koronaviruksen myötä on nähty, että myös ennakoimattomat käänteet voivat vaikuttaa massiivisesti ja äärimmäisen nopeasti ihmisten elämään ja toimintaan.

Korona teki mahdottomasta mahdollisen – musta joutsen voi tutkijan mukaan muuttaa tulevaisuuden suunnan pysyvästi

Yle Uutiset haastatteli Jonathan Safran Foeria helmikuun lopussa.

Lisää aiheesta:

Ilmasto-Jenni (podcast): Ruoka: Vannoutuneet lihansyöjät ilmastotalkoissa: Hampurilaista ja ribsejä tekisi mieli

Ilmasto-Jenni (Yle Areena): Ruoka: Saako vegaanibloggaaja Elina Innanen piintyneen sekasyöjän kasvisruuan ystäväksi?

Ilmasto-Jenni: Suurimmat lihansyönnin pudottajat