Perustuslakivaliokunta kertoi kantansa valmiuslakiin: Kiireellinen asetus läpäisi seulan, terveydenhuollon työvelvoite jäi valiokunnan hampaisiin

Hallitus antaa tarvittaessa uuden asetuksen terveydenhuoltoalan työntekijöiden työvelvoitteen käyttöönotosta.

eduskunta
Perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja Johanna Ojala-Niemelä tiedotustilaisuudessa valiokunnan kokouksen jälkeen Helsingissä 18. maaliskuuta.
Perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja Johanna Ojala-Niemelä (sd.) kertoo, minkälaisen ratkaisun valiokunta on tehnyt valmiuslain käyttöönotosta.

Eduskunnan perustuslakivaliokunta kertoi tänään iltapäivällä ratkaisuistaan koskien hallituksen eilen antamia valmiuslain toimivaltuuksien käyttöönottoasetuksia.

  • Voit katsoa perustuslakivaliokunnan tiedotustilaisuuden tallenteen klikkaamalla jutun pääkuvaa tai Yle Areenasta.

Hallitus antoi eilen tiistaina eduskunnalle kaksi asetusta, joilla valmiuslain tietyt pykälät otettaisiin käyttöön. Niillä rajoitetaan kansalaisten vapauksia ja yhteiskunnan toimintoja koronaviruksen leviämisen estämiseksi.

Toinen asetuksista otettiin käyttöön jo eilen, välittömästi. Se koskee lääkejakelua sekä terveydenhuollon tarvikkeita ja varusteita. Hallituksen tavoitteena on asetuksen avulla turvata tarvikkeiden saatavuus poikkeusoloissa.

Tämän asetuksen valiokunta hyväksyi ikään kuin jälkikäteen. Se on myös toistaiseksi ainoa valmiuslain nojalla annettu asetus, joka vaikuttaa jo nyt suomalaisten elämään.

Muut valmiuslakiin liittyvät asetukset ovat vielä eduskunnan käsittelyssä, vaikka julkisesta keskustelusta voisi saada toisenlaisen käsityksen.

– Jos asetus ei olisi tullut voimaan välittömästi, saattaisi maailmalla oleva iso kysyntä lääkkeisiin vaikuttaa siihen, että lääkkeitä ostettaisiin meiltä pois. Tarkoituksena on estää myös lääkkeiden hamstraamista, valiokunnan puheenjohtaja Johanna Ojala-Niemelä (sd.) sanoi.

Valiokunnan varapuheenjohtaja Antti Häkkänen (kok.) muistuttaa, että kiireellisiä asetuksia ei tule käyttää kevyin perustein.

– Esitimme painavia ja vakavia huomioita siitä, että jos toimivaltuuksia otetaan käyttöön kiireellisesti, niin analyysin täytyy olla todella yksityiskohtainen ja kirkas. Tässä tapauksessa perusteet katsottiin täyttyviksi, hän sanoi.

– Asetuksissa on lopulta kyse siitä, että perus- ja ihmisoikeuksista poiketaan, jos 101 kansanedustajaa sitä puoltaa. Palomuurien on oltava kunnossa.

Ojala-Niemelä: Työvelvollisen asema ja oikeudet on suojattava

Toinen, tavanomaisessa menettelyssä annettu asetus saa niin ikään valiokunnan sinetin – yhtä kohtaa lukuunottamatta.

Tässä asetuksessa annetaan hallitukselle toimivaltuuksia ohjata sosiaali- ja terveydenhuollon yksiköitä sekä esimerkiksi mahdollisuuksia poiketa tiettyjen viranomaisten työaikaa, lomia ja irtisanoutumista koskevasta lainsäädännöstä. Myös kiireettömiä hoitoaikoja voidaan tämän asetuksen nojalla siirtää.

Perustuslakivaliokunnan hampaisiin jäi asetuksen viides pykälä:

”Valmiuslain 95. pykälän 2 momentissa tarkoitettuja terveydenhuollon henkilökunnan työvelvoitteita voidaan soveltaa koko valtakunnan alueella.”

– Emme halunneet ottaa tätä käyttöön siksi, että tähän liittyy useampi muukin pykälä, joita asetuksessa ei aktivoitu. Nämä määrittelevät esimerkiksi työmääräyksien antamisen rajoituksia, työvelvollisuussuhdetta ja sen ehtoja, valiokunnan puheenjohtaja Ojala-Niemelä sanoi.

Valiokunta katsoi, että pykälät ovat kiinteä kokonaisuus, eikä niitä voi aktivoida yksi kerrallaan. Pähkinänkuoressa kyse on työntekijän oikeuksista ja niiden varjelemisesta.

– Työvelvollisen asema ja oikeudet on suojattava. Yhden pykälän aktivoiminen olisi voinut johtaa tilanteeseen, jossa asema jäisi epäselväksi.

Ojala-Niemelän mukaan pykälien korjaaminen siirtynee ensi viikolle. Muut pykälät eduskunta hyväksynee jo tällä viikolla, ja niiden käsittely jatkuu iltapäivällä täysistunnossa.

Ylen tietojen mukaan hallitus arvioi nyt, millä todennäköisyydellä terveydenhuoltoalan työntekijöiden määräämistä työvelvoitteen piiriin tarvitaan viruskriisin hoidossa. Tarvittaessa hallitus antaa työvelvoitteen käyttöönotosta uuden, tarkennetun asetuksen.

Eduskunnan perustuslakivaliokunnassa ei ollut periaatteellista vastustusta työvelvoitteen käyttöönottoa kohtaan.

Häkkänen: Poikkeusoloja ei voida julistaa noin vain

Perustuslakivaliokunta on saanut tehdä valmiuslain suhteen kovaa työtä. Kyseessä on ensimmäinen kerta, kun sen mahdollistamia toimivaltuuksia käytetään.

Varapuheenjohtaja Häkkänen painotti tiedotustilaisuudessa, että valiokunta yhtyy näkemykseen, että valmiuslain mukaiset poikkeusolot on nyt otettava käyttöön. Kevyin perustein niin ei kuitenkaan pidä tehdä.

– On äärimmäisen tärkeää, että poikkeusoloja julisteta tuosta noin vain, hän sanoi.

Hän huomautti, että pääosa hallituksen 19 kohdan listasta, joilla estetään taudin leviämistä, on nykyisten hallituksen toimivaltuuksien käyttöä esimerkiksi tartuntatautilain nojalla – ei valmiuslain nojalla. Tämä on julkisessa keskustelussa hämärtynyt.

– Suomessa on erittäin hyvät viranomaisten lainsäädännölliset toimivaltuudet toimia oma-aloitteisesti tai valtioneuvoston johdolla koordinoidusti.

Ojala-Niemelä oli samoilla linjoilla.

– Valmiuslain toimivaltuuksien käyttöönottoon pitää soveltaa erittäin korkeaa kynnystä. Sitä ei pidä tehdä kevyin perustein tai varmuuden vuoksi.

Perustuslakivaliokunta on asiassa niin sanottu mietintövaliokunta, jonka näkemyksen pohjalta eduskunta ratkaisee valmiuslakien käytön hyväksymisen tai hylkäämisen.

Juttua täydennetty 18.3.2020 klo 15.40. Lisätty tieto, että hallitus antaa eduskunnalle tarvittaessa täsmennetyn asetuksen terveydenhuollon työntekijöiden työvelvoitteesta.

Lisää aiheesta:

Uusimmat tiedot koronaviruksesta

Aiheesta voi keskustella torstaihin 19.3. kello 23.00:een asti.

Tilaa uutiset koronaviruksesta

Saat Ylen tärkeimmät koronavirusuutiset sähköpostiisi kerran päivässä.

Siirry tilaamaan

Luotettavia koronauutisia nopeasti suoraan puhelimeesi

Lataa Yle.fi-sovellus