1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. koronavirus

Miksi juuri koronavirus sulkee valtioiden rajat ja ihmiset koteihinsa? Professorit kertovat, mikä tekee tästä pandemiasta erityisen

Koronavirus alkoi levitä Euroopassa helmikuun lopussa. Jo muutamaa viikkoa myöhemmin rajat menivät kiinni.

koronavirus
Koronavirus elektronimikroskooppikuvassa.
Koronavirus sinisinä palloina elektronimikroskooppikuvassa.AFP

Koronaviruksen torjuntatoimet ovat johtaneet Suomessa ja maailmalla poikkeuksellisen voimakkaisiin rajoituksiin. Keskiviikkona Euroopan unioni sulki Schengen-alueen ulkorajat, Suomessa hallitus ottaa valmiuslain käyttöön ensimmäistä kertaa rauhan aikana.

Tuoreimmat tiedot koronaviruksesta näet tästä Ylen jutusta

Pandemioita on ollut ennenkin, viimeksi sikainfluenssa vuosina 2009–2011. Sitä edeltävät influenssapandemiat olivat hongkongilainen influenssa vuosina 1968–1969 ja aasialainen influenssa vuosina 1957–1958. Vuonna 1918 maailmaa runteli espanjantauti.

Sikainfluenssan aikaan valtiot eivät kuitenkaan sulkeneet rajojaan eikä lehdistökään seurannut taudin etenemistä hetki hetkeltä. Influenssa puolestaan kiertää eteläisen ja pohjoisen pallonpuoliskon väliä jatkuvasti. Tautia aiheuttavia koronaviruksiakin on löytynyt seitsemän, joista neljä aiheuttaa vain lieviä oireita.

Miksi juuri tämä pandemia vaatii niin kovia toimia?

Tampereen yliopiston epidemiologian professorin Pekka Nuortin mielestä pandemioiden vertaileminen ei ole hyödyllistä, sillä nykyinen pandemia on edelleen käynnissä.

Nuortista on selvää, että koronavirus on vakava uhka.

– Parissa kuukaudessa maailmassa on tunnistettu yli 200 000 tartuntaa, ja sairastuneista yli 8 000 on menehtynyt. Nämä tartunnat ovat todennäköisesti vain jäävuoren huippu.

Nämä tartunnat ovat todennäköisesti vain jäävuoren huippu.

Epidemiologian professori Pekka Nuorti

Loput tartunnat ovat piilossa pinnan alla, koska suurin osa tartunnoista aiheuttaa vain lieviä oireita ja osa on jopa täysin oireettomia. Oireeton saattaa tietämättään tartuttaa sellaisen, jolle tauti on vaarallinen. Erityisen vaarallinen koronavirus on ikäihmisille ja niille, joilla on perussairauksia. Uusi koronavirus myös aiheuttaa vakavan infektion todennäköisemmin kuin influenssa.

Koronavirus myös tarttuu helpommin kuin tavallinen influenssa. Tavallisessa influenssassa yksi infektoitunut tartuttaa keskimäärin 1,5 ihmistä, koronavirus 2–2,5.

Sikainfluenssa levisi hitaammin

Huoleen on syytä myös siksi, että koronavirus on levinnyt niin nopeasti.

Viruksesta raportoitiin ensimmäisen kerran uudenvuoden aattona. Tammikuussa virus tunnistettiin taudinaiheuttajaksi, ja helmikuussa se alkoi levitä laajasti Euroopassa.

Sikainfluenssa eteni paljon hitaammin, kertoo Turun yliopiston virusopin professori Ilkka Julkunen.

Ensimmäiset sikainfluenssatapaukset todettiin huhtikuussa 2009. Suomen ensimmäinen tautitapaus todettiin Amerikasta palanneella matkailijalla toukokuussa 2009. Toden teolla epidemia pääsi valloilleen vasta loka-marraskuussa.

Julkusen mukaan leviämistä hidasti esimerkiksi se, että ensimmäisen tapauksen löytymisen jälkeen tuli kesä. Koulut menivät kiinni, ihmiset jäivät lomalle. Sosiaaliset kontaktit vähenivät itsestään.

Kiinassa yli 10 prosenttia tartunnoista tapahtui, ennen kuin tartuttajalla oli mainittavia oireita.

Koronaviruksesta tiedetään vasta vähän

Uuden koronaviruksen ominaisuuksista taudinaiheuttajana tiedetään vielä melko vähän. Epidemiologian professori Pekka Nuorti sanoo, että koronaviruksesta tulee jatkuvasti uutta tietoa, esimerkiksi siitä, miten virus tarttuu ja leviää.

Hänestä tietoa on saatu todella paljon siihen nähden, että epidemia alkoi vasta muutama kuukausi sitten. Esimerkiksi viruksen geneettinen perimä saatiin määriteltyä viikoissa. Sen tiedon pohjalta voitiin alkaa kehittää testejä diagnosoimista varten.

Vielä ei tiedetä esimerkiksi sitä, kuinka kauan virus on tartuttava. Myös kuolleisuuden määritteleminen on hankalaa. Monet taudinkantajista ja infektoituneista henkilöistä ovat vähäoireisia, eivätkä he välttämättä koskaan hakeudu koronaviruksen takia terveydenhuollon piiriin. Niinpä heitä ei koskaan diagnosoida tai raportoida mihinkään, eivätkä he näy tilastoissa.

Nuorti kertoo, että Italiassa kuolleisuusluvut ovat monia muita maita korkeammat, Etelä-Koreassa puolestaan matalammat. Ero johtuu todennäköisesti siitä, että Etelä-Koreassa myös lieväoireisia on testattu erittäin paljon. Kiinassa yli 10 prosenttia tartunnoista tapahtui, ennen kuin tartuttajalla oli mainittavia oireita.

Voidaan joutua tilanteisiin, jossa henkeä säästäviä hoitoja voidaan joutua priorisoimaan.

Epidemiologian professori Pekka Nuorti

Korona voi ylikuormittaa terveydenhuollon

Raskaat rajoitustoimet tähtäävät etenkin kahteen asiaan: sosiaalisten kontaktitapahtumien vähentämiseen ja terveydenhuollon ylikuormittumisen välttämiseen. Jälkimmäiseen liittyvät koronaviruksen huolestuttavimmat piirteet.

Iranissa ja Italiassa terveydenhuollon kantokyky ja kapasiteetti on loppumassa, koska vakavasti sairastuneita on niin paljon. Terveydenhuoltojärjestelmän ajautuminen äärirajoille on Nuortin mukaan täysin poikkeuksellinen tilanne.

– Voidaan joutua tilanteisiin, joissa henkeä säästäviä hoitoja voidaan joutua priorisoimaan.

Mallinnosten mukaan rajoitteet suojaavat tehokkaasti haavoittuvassa asemassa olevia, ja kun tartunnat vähenevät, epidemian huippu madaltuu ja siirtyy eteenpäin. Miksei yhtä kovia rajoitteita sitten otettu käyttöön sikainfluenssan aikana?

Nuorti sanoo, että sikainfluenssan aikaan torjuntatoimien painopiste oli rokotteen kehittämisessä, mutta myös sosiaalisen etäisyyden pitämisen keinoja kehitettiin ja sovellettiin. Koronaan rokotetta tai lääkettä ei vielä ole, mutta sitä kehitetään parhaillaan. Vielä ei kuitenkaan tiedetä, milloin sellainen saadaan käyttöön.

Torjuntatoimet pidentävät epidemian kestoa, mutta vaihtoehto on huomattavasti huonompi. Silloin epidemia "menisi hallitsemattomasti väestön lävitse", Nuorti kuvailee.

– Siksi rajoitustoimet ovat välttämättömiä.

Lue myös:

THL ennustaa: Koulujen sulkeminen hidastaa koronan leviämistä – tehohoito riittää paremmin ja se pelastaa työikäisiä

Päiväkodit pysyvät edelleen auki kaikille lapsille, kouluruokailua vähennetään, kevään ylioppilaskirjoitukset tiivistetyssä aikataulussa

Suomen arviot: Korona vie tulevina viikkoina tuhansia suomalaisia sairaalaan

Kolme lääkäriä kertoo, miten pandemiaan on jo pitkään varauduttu – Kaikkia hoidetaan, mutta hoidettavat on pantava tärkeysjärjestykseen

Aiheesta voi keskustella perjantaihin kello 23.00:een asti.

Lue seuraavaksi