Opintotuen kiristyvät tulorajat pakottavat kieltäytymään töistä: "Miksi opiskelijoiden täytyy olla köyhiä", kysyy opiskeleva Hermanni Harju

Opintotuen takaisinperintäkirjeen saa vuosittain noin 40 000 opiskelijaa.

opintotuki
Hermanni Harju Lappeenrannan satamassa.
– Tuntuu täysin järjettömältä, että edelleen yhteiskuntamme haluaa sakottaa opiskelijoiden ahkeruudesta, sanoo kauppatieteitä neljättä vuotta opiskeleva Hermanni Harju. Silva Nieminen / Yle

Kela lähetti helmikuussa reilut 43 000 kirjettä liittyen opintotuen (siirryt toiseen palveluun) takaisinperintään.

"Ystävänpäiväyllätyksiksi" kutsuttujen lappusten määrä ei luultavasti tulevaisuudessa ainakaan vähene: Syynä on osittain inflaatio, eli rahan arvon heikkeneminen (siirryt toiseen palveluun).

Kun valuutan arvo laskee, nousevat palkat paperilta katsottuna. Näin ollen opintotuen tulorajat tulevat myös nopeammin täyteen, mutta opiskelijan ostovoima ei parane.

– Miksi opiskelijoiden täytyy olla köyhiä? kysyy kauppatieteitä Lappeenrannan yliopistossa opiskeleva Hermanni Harju, 25.

Harju on nostanut opintotukia kaikkina kuukausina, paitsi kesätöiden aikana. Näin ollen hän on saanut tienata vuoden 2018 aikana miltei 12 000 euroa vuodessa.

Tulorajoja korotettiin vuoden 2020 alusta. Nyt vuosituloraja on liki 12 500 euroa, jos opiskelija saa opintotukea 9 kuukaudelta.

Määrä saattaa kuulostaa paljolta, mutta se tulee täyteen yllättävän nopeasti. Opetus- ja kulttuuriministeriön mukaan Suomessa opintotuen tulorajat ovat alhaisemmat kuin (siirryt toiseen palveluun) muissa Pohjoismaissa.

– Entisestä kesätyöpaikasta tarjottiin keikkatöitä, mutta jouduin sanomaan ei. Teen tällä hetkellä kymmentuntista viikkoa toisessa paikassa. Vaikka palkka on tuntien mukainen, en voi ottaa muita töitä, kun tulorajat voisivat ylittyä, Harju kertoo.

Tai sitten voi toimia kuten helsinkiläinen Amanda Laakkonen, 22.

– Olen nostanut opintojen aikana kaiken opintotuen ja lainan välittämättä mistään rajoista. Olen yhtä oikeutettu tukeen kuin opiskelija, joka ei käy töissä, hän sanoo.

Amanda Laakkonen sisustuslamppujen keskellä.
Laakkosen mukaan opintotuki kattaa vain pienen osan asumisesta yksityisillä vuokramarkkinoilla. Työnteko on evännyt hänen asumistukensa.Nella Nuora / Yle

Laakkonen ei halua taipua yhteiskunnan vaatimuksiin opiskelijan elintasosta.

Maksettavaa on kertynyt viime vuodelta reilun parin tuhannen euron verran. Laakkonen valmistuu pian sähkö- ja automaatioteknologian insinööriksi ammattikorkeakoulu Metropoliasta. Hän on varautunut perintäkirjeisiin myös tulevilta vuosilta.

– Tuloraja pitäisi poistaa kokonaan. En näe syytä työnteon rajoittamiselle, kun kaikki opiskelijat maksavat tekemästään työstä veroa, kuten kaikki muutkin.

Tutkimus penää tulorajojen nostoa

Myös korona voi lisätä Kelan takaisinperintäkirjeiden määrää ensi vuonna. Taudin vaikutukset näkyvät muun muassa opiskelijoiden opintojen hidastumisena (siirryt toiseen palveluun) korkeakoulujen suljettua ovensa. Jotta opintotukea voi saada, myös opintopisteitä pitää kertyä riittävästi.

Tämä ei kaikilla opiskelijoilla nyt toteudu.

Etuuspäällikkö Piia Kuusisto kertoo Kelan keskustelevan para-aikaa toimenpiteistä opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa. Asiasta päätetään lähiviikkoina.

– Todennäköistä on, että tämä poikkeusaika huomioidaan myös opintojen edistymisen seurannassa. Käytännön toimepiteistä ei vielä tiedetä. Yksi mahdollisuus on, ettei joltain kuukausilta tarkasteltaisi opintojen edistymistä lainkaan. Tämä voi koskea mahdollisesti paria kuukautta tai pidempää ajanjaksoa.

Palkansaajien tutkimuslaitoksen (siirryt toiseen palveluun)selvityksen mukaan opintotuen tulorajoja voitaisiin nostaa reippaasti.

Tulorajojen poistamisen haitta voisi viime vuonna julkaistun selvityksen mukaan olla, että myös erittäin suurituloiset opiskelijat alkaisivat nostaa opintotukea.

Haitallisista tulovaikutuksista päästäisiin, jos esimerkiksi yhdeksän kuukautta opintotukea nostavan tuloraja olisi 18 000 euroa nykyisen 12 000 euron sijaan.

Selvityksen perusteluissa sanotaan, että muun muassa verotulot huomioiden tämä lisäisi julkisyhteisöjen nettotuloja arviolta noin 6 miljoonaa euroa vuodessa.

Kelan näkemyksen mukaan raportin arvio opintotuen tulorajojen kustannusvaikutuksista on virheellinen.

– Raportin arvio perustuu ajatukseen, että opiskelijoiden tekemä lisätyö on työtä, joka muutoin jäisi tekemättä. Näin voi toki olla pieneltä osin, mutta ei kokonaisuudessaan. Opintotuen tulorajojen korotus ei merkittävästi luo uutta työtä tai uusia työtehtäviä, toteaa Kuusisto.

Lähikuva kädestä heittämässä kolikoita ilmaan.
Palautettavien tukimäärien summa vaihtelee tänäkin vuonna sadoista tuhansiin, keskimäärin yhden opiskelijan pitää maksaa opintotukea takaisin 860 euron verran.Nella Nuora / Yle

Hänen mukaansa opiskelijoiden tekemä lisätyö voi jopa lisätä valtion muita menoja, kuten esimerkiksi työttömyysturvaan ja asumistukeen liittyviä kulueriä, koska opiskelijat syrjäyttävät työmarkkinoilta muita väestöryhmiä.

– Valtion menot pienenisivät ja verotulot kasvaisivat merkittävämmin, jos esimerkiksi työttömät työnhakijat tekisivät niitä töitä, joita opiskelijat tekevät.

Kuusisto kertoo Kelan kuitenkin kannattavan opintotuen vuositulorajojen maltillista tasokorotusta.

Kuinka moni opiskelee päätoimisesti?

Jos tuloraja poistettaisiin, tukea saisi vain opiskelijastatuksella.

Suomen Ekonomien erityisasiantuntijan Mari Krögerin sanoo tulorajojen noston tai poiston kuulostavan simppelimmältä, mitä se todellisuudessa on.

– Nykyinen opintotuki on osa sosiaaliturvajärjestelmää, jossa tukea ohjataan tulorajoilla sitä eniten tarvitseville. Jos katsotaan, että henkilö tulee toimeen palkkatuloilla, hänelle ei makseta sosiaaliturvaa. Toimintaperiaate on sama kuin esimerkiksi työttömyysetuudessa.

Hermanni Harju Lappeenrannan satamassa.
Harju toivoo, että eduskuntaan edennyt lakialoite tulorajojen nostosta saisi päättäjien huomion. Silva Nieminen / Yle

Tilastokeskuksen (siirryt toiseen palveluun)mukaan Suomessa yli puolet täysi-ikäisistä opiskelijoista käy opintojen ohella töissä. Työssäkäynti on yleisintä yliopisto- ja ammattikorkeakouluopintojen yhteydessä.

Hermanni Harjun mukaan "päätoiminen opiskelija" on käsitteenä vanhentunut.

– Miten opiskelijastatukseni yhtäkkiä häviää, jos etenen opinnoissani suositeltua vauhtia ja tienaan rahani vapaa-ajalla? Silti olen päätoiminen opiskelija, Harju ihmettelee.

Pitäisikö opintotuen tulorajoja nostaa? Aiheesta voi keskustella 25.3 klo 23 asti.

Lue lisää:

Lomarahat koituivat opiskelijan kohtaloksi, Kela karhusi opintotuet korkojen kera – ministeri Terho: "Moraalitonta, että ahkeruudesta rangaistaan"

Katso, mahtuisitko asumaan tänne: opiskelijoille rakennetaan miniyksiöitä, joissa kädet ulottuvat melkein seinästä seinään