Tehohoidon ylilääkäri Ylelle: Tehohoitoa joudutaan rajaamaan raskaasti, jos synkimmät ennusteet toteutuvat – 11 tärkeää kysymystä tehohoidosta

Lue tästä jutusta, miten tehohoitoa rajataan, jos kaikkia potilaita ei voida hoitaa teho-osastoilla.

koronavirus
Mika Valtonen
Dosentti Mika Valtonen johtaa Turun yliopistollisen sairaalan teho-osastoa.Markku Rantanen / Yle

Yle esitti asiantuntijalle 11 tärkeää kysymystä tehohoidosta.

Kysymyksiin vastaa Turun yliopistollisen sairaalan teho-osaston ylilääkäri Mika Valtonen. Hän on anestesiologian ja tehohoidon dosentti sekä Suomen tehohoitoyhdistyksen puheenjohtaja.

1. Mikä on tämän hetken arvio koronapotilaiden tehohoitotarpeesta?

Suomen terveydenhuolto käyttää yhtenä ennustemallina Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) arvioita koronasairauden leviämisestä. Näissä ennusteluvuissa on arvioitu, kuinka suuri määrä väestöstä sairastuisi ja kuinka moni voisi joutua tehohoitoon. Luvuissa on oletuksena, että 1 % tartunnan saaneista tarvitsee sairaalahoitoa.

Jos 20 % väestöstä saa tartunnan, tehohoitoon joutuisi enimmillään noin 2 700 potilasta.

Jos 40 % väestöstä saa tartunnan, tehohoitoon joutuisi enimmillään noin 5 400 potilasta.

Jos 60 % väestöstä saa tartunnan, tehohoitoon joutuisi enimmillään noin 8 100 potilasta.

2. Kuinka paljon Suomessa on tehohoitopaikkoja ja hengityskoneita?

Raskaan tehohoidon hoitopaikkoja on noin 300. Näillä paikoilla voidaan toteuttaa eri elinjärjestelmien tukihoitoja kuten esimerkiksi hengityskonehoitoa.

Lisäksi tehovalvontapaikkoja on tällä hetkellä noin 150–200.

Suomen kaikissa sairaaloissa on yhteensä joitakin tuhansia hengityslaitteita, joilla potilaan hengitystä voidaan avustaa.

3. Tehopaikkojen määrää ollaan Suomessa lisäämässä. Kuinka paljon tehohoitopaikkoja on sen jälkeen, kun niiden määrää on lisätty?

Tämän hetken suunnitelmien mukaan tehohoidon paikkojen määrää ollaan nostamassa koko maassa. Sen jälkeen Suomessa olisi yhteensä noin 500–600 paikkaa tehohoitopaikkaa.

4. Riittävätkö tämän lisäyksen jälkeen tehohoitopaikat kaikille potilaille, joita ollaan lähettämässä tehohoitoon lähiviikkojen aikana?

Jos valmiutta pystytään nostamaan suunnitellusti, niin riittävät. Ensimmäiseksi pulaa tulee tehohoitotaitoisesta henkilökunnasta, tilat ja laitteet riittävät pidempään. Koronapotilaiden lisäksi tehohoidossa on tietysti muitakin potilaita.

Jos synkimmät ennusteet taudin leviämisestä toteutuvat, tehohoitoa joudutaan rajaamaan raskaasti.

Rajauksia tehdään normaalistikin, mutta tässä tilanteessa rajauksen tarve kasvaa. Silloin rajalliset resurssit kohdennetaan oikeudenmukaisesti siten, että hoidolla saatujen lisäelinvuosien määrä on mahdollisimman suuri.

Sairaanhoitaja käsittelee hengityskonetta Meilahden tornisairaalassa.
Sairaanhoitaja käsitteli hengityskonetta Meilahden tornisairaalan tehohoito-osastolla Helsingissä elokuussa 2015.Anni Reenpää / Lehtikuva

5. Millaiset potilaat jätetään tehohoidon ulkopuolelle, jos kaikkia ei voida hoitaa?

Silloin kun tehohoitopaikat ovat kriisitilanteessa loppumassa, hoidon rajaamisen arvio tehdään samoilla perusteilla kuin aina muulloinkin.

Hoidon rajaamisen perusteena on se, kuinka vaikea potilaan sairastama koronasairaus on. Sen lisäksi arviointiin vaikuttavat potilaan aiempi toimintakyky, aiemmat perussairaudet ja ikä.

Me etsimme vastausta kysymykseen, ketkä hyötyvät tehohoidosta eniten.

Teemme tietysti teho-osastoilla kaikkemme, että mahdollisimman monta potilasta voidaan auttaa.

6. Onko tehohoitoon pääsyyn jonkinlainen ikäraja?

Ei ole. Mutta jos joutuisimme valitsemaan lapsen ja ikäihmisen välillä, on valinta tietysti selvä. Ja se olisi lapsi.

7. Kuka päättää, keitä potilaita hoidetaan tehohoidossa?

Päätöksen tekee aina kokenut tehohoitolääkäri. Jos kriittisesti sairas potilas ei pääse tehohoitoon, hän saa kuitenkin kaiken muun järjestettävissä olevan avun.

8. Onko arviota siitä, milloin tehohoitopaikat alkavat täyttyä?

Sitä on täysin mahdotonta vielä ennustaa. Se riippuu täysin siitä, miten tauti etenee.

9. Miten tehohoidossa voidaan hoitaa koronaan sairastuneita potilaita?

Koronavirukseen ei tällä hetkellä ole olemassa rokotetta tai lääkehoitoa. Tehohoidon tarkoitus on turvata kriittisten elinjärjestelmien kuten hengityksen, verenkierron tai esimerkiksi munuaisten toiminta.

10. Riittävätkö lääkkeet teho-osastoilla?

Tämä hetkisen tiedon mukaan riittävät.

11. Mitä itse pelkäät eniten koronan aiheuttaman sairauden etenemisessä?

Sitä, että kaikkein synkin skenaario toteutuu. Tällöin koronapotilaiden määrä ylittää kaiken järjestettävissä olevan hoitokapasiteetin.

Toisena uhkakuvana olisi hoitohenkilökunnan laaja sairastuminen, jolloin hoitajat muuttuisivatkin potilaiksi. Valtiovallan rajoitustoimet ovat mielestäni olleet onnistuneita ja uskon, että niillä on hillitsevä vaikutus taudin etenemiseen.

Suomessa on nähty pahempiakin aikoja, joten kyllä me tästä yhdessä selviämme.

Lue lisää:

Uusimmat tiedot koronaviruksesta: Husissa tartunta lasten syöpä- ja elinsiirto-osaston hoitajalla, THL: Epidemian huippu ei ole tiedossa, Suomessa todettu 400 tartuntaa

Aiheesta voi keskustella lauantaihin kello 22.00:een asti.

Tilaa uutiset koronaviruksesta

Saat Ylen tärkeimmät koronavirusuutiset sähköpostiisi kerran päivässä.

Siirry tilaamaan

Luotettavia koronauutisia nopeasti suoraan puhelimeesi

Lataa Yle.fi-sovellus