Korona on lisännyt kotimaisen ruoan kysyntää jopa kymmeniä prosentteja – elintarvikeala lupaa, että tavaraa riittää ja lisää tehdään koko ajan

Suomen ainoa hiivatehdas käy ääriteholla, sillä suomalaiset ovat haalineet aineksia leipomiseen.

koronavirus
Lasagnevuoka
Ruokaa laitetaan nyt suurkeittiöiden sijaan kotona. Elintarviketeollisuus pyrkii vastaamaan kysynnän muutokseen.Rinna Härkönen / Yle

Suomalainen elintarvikeomavaraisuus on hyvällä tasolla. Elintarviketeollisuusliiton mukaan Suomessa valmistettujen elintarvikkeiden kotimaisuusaste on keskimäärin 82 prosenttia.

Yksittäisissä tuotteissa on kuitenkin eroja.

Ruokatiedon mukaan (siirryt toiseen palveluun) Suomessa kulutetusta leipäviljasta tuotetaan kotimaassa vain noin 65 prosenttia ja tomaateista noin 61 prosenttia. Lihatuotteissa naudanlihaa tuotetaan noin 81 prosenttia kotimaisesta kulutuksesta ja sianlihaa noin 95 prosenttia.

Tasaisin tilanne on maitotuotteissa, joita tuotetaan yhtä paljon kuin kulutetaankin. Kananmunia tuotetaan jopa 115 prosenttia kulutuksesta.

Fazer Mylly Suomen vanhempi neuvonantaja Pekka Mäki-Reinikka kertoo, että huolta leipäviljan riittävyydestä ei kuitenkaan ole. Myllyillä on merkittäviä varastoja.

– Ei lopu jauho, eikä leipä, Mäki-Reinikka lupaa.

Hiivasta saattaa sen sijaan olla hetkittäin pulaa. Lahdessa toimivan Suomen Hiivan toimitusjohtaja Erkki Varonen kertoo, että kysyntä on enemmän kuin kaksinkertaistunut.

– Ulos on laitettu niin paljon kuin pysymme pakkaamaan, Varonen sanoo.

Hiivan valmistamiseen tarvittavia vitamiineja ja hivenaineita on toimitusjohtajan mukaan varastossa loppuvuoden tarpeiksi, ja hiivan ravinnoksi käytettävää sokerijuurikasmelassia on sitäkin vielä saatavana.

Yritys myy tuorehiivaa toistaiseksi vain kotimaahan ja ulkomaille vienti on keskeytetty. Kuivahiiva on Suomessa tuontitavaraa.

– Mielestäni on hyvä, että Suomessa on yksi hiivatehdas. En tiedä mitä tapahtuisi, jos ei olisi, pohtii toimitusjohtaja Varonen.

Tyhjä hiivahylly ruokakaupassa.
Tuorehiivahyllyt ovat paikoin tyhjentyneet, mutta lisää tehdään koko ajan. Suomen ainoa hiivatehdas on keskeyttänyt tuorehiivan viennin ulkomaille, jotta sitä riittää paremmin kotimaahan.Suvi Turunen / Yle

Elintarvikealan yritykset jatkavat normaalia toimintaansa ja tuotteiden valmistamista poikkeavista olosuhteista huolimatta.

Fazer Leipomoiden tuotteita leivotaan leipomoiden lisäksi myymälöissä. Uutta tavaraa toimitetaan kauppoihin joka päivä.

Toimitusjohtaja Markus Hellströmin mukaan kysyntä on kasvanut merkittävästi viime päivinä.

– Olemme varautuneet siihen, että priorisoimme tarvittaessa suosituimpien tuotteidemme leivontaa, sanoo Hellström.

Elintarviketeollisuusliiton mukaan ketju toimii tällä hetkellä hyvin. Haasteena on vastata kohonneeseen kysyntään, mutta perustyötä ei ole tarvinnut muuttaa.

– Elintarviketeollisuus noudattaa tavallisestikin hyvää hygieniaa sekä huolehtii tuotteiden ja työntekijöiden turvallisuudesta. Tämä jatkuu myös poikkeavien tilanteiden aikana, sanoo liiton toimitusjohtaja Pia Pohja.

Osa tuotteista lähtee Suomesta vientiin, mutta meille tuodaan myös paljon elintarvikkeita. Ruoka- ja juomaviennin arvo vuonna 2018 oli noin 1,6 miljardia euroa ja tuonnin noin 4,6 miljardia euroa.

Kauppalistoilla juustoja ja levitteitä

Alkutuotanto sekä elintarviketeollisuus ja –jakelu on määritelty yhteiskunnan kannalta kriittisiksi aloiksi.

Osuuskunta Maitomaan toimitusjohtaja Markku Iivonen kertoo, että tuotannon kannalta suurimmalta uhalta vaikuttaa tällä hetkellä henkilöstön mahdollinen sairastuminen.

Yritys saattaa joutua miettimään työtehtäviä uudelleen, jos poissaoloja tulee paljon. Tavoitteena on, että maito kulkee ja tuotteita syntyy.

– Maitomaa on perinteikäs meijeri ja moni työntekijämme on tehnyt uransa varrella useampia töitä. Tarvittaessa voimme kouluttaa konttorin työntekijöitäkin joihinkin avustaviin tehtäviin, Iivonen kertoo.

Meijeri ja ruokatalo Valiolla on tärkeä rooli elintarvikehuollon turvaamisessa, sillä yritys käsittelee noin 80 prosenttia kaikesta Suomessa lypsetystä maidosta.

Valion vahvuutena on yrityksen iso koko. Sillä on Suomessa 12 tuotantolaitosta, kolme jakeluvarastoa ja päävarasto.

Mahdollisissa poikkeustilanteissa toimimista helpottaa, että valmistus ja jakelu jakautuvat usealle paikkakunnalle.

Yksittäisten maitotuotteiden kysyntä on ollut jopa kymmenien prosenttien kasvussa.

– Erityisen merkittävää kasvu on ollut hyvin säilyvissä tuotteissa kuten pakatuissa juustoissa ja levitteissä, kertoo Valion myynnistä Suomessa ja maailmalla vastaava johtaja Elli Siltala.

Samaan aikaan suurtaloustuotteiden kysyntä laskee, sillä kotien ulkopuolinen ruokailu on vähentynyt lounasravintoloissa ja kouluissa.

Kuluttajat ostavat paljon jauhelihaa

Liha- ja ruoka-alan yritys Atrialla on ollut viime viikkoina kiirettä, sillä ihmiset ovat täydentäneet kotivarojaan.

Atrian tuotteiden toimitusmäärät ovat tällä viikolla puolitoistakertaiset normaaliin viikkoon verrattuna.

Eniten kysyntä on kasvanut perustuotteissa, kuten jauhelihassa.

– Tehtaat pyörivät täysillä, henkilöstö on hyvässä kunnossa ja arki toimii normaalisti, sanoo toimitusjohtaja Juha Gröhn.

Joitakin pieniä muutoksia on silti jouduttu tekemään. Yritys keskittyy tulevina viikkoina kysyttyjen perustuotteiden tekoon ja karsii tuotannosta vähemmän kysyttyjä erikoistuotteita.

– Hyvä hygienia on meillä muutenkin puoli ruokaa, joten lähtötilanne on hyvä. Meillä on käsiä pesty iät ajat, Gröhn sanoo.

Ruokaviraston mukaan teurastamoiden toimintaa on pystytty jatkamaan normaalisti. Koronavirus ei ole toistaiseksi aiheuttanut työntekijäpulaa.

Esimerkiksi sastamalalaisessa Liha Hietasen teurastamossa tilauskanta on hieman kasvanut. Myös pienessä orimattilalaisessa Vainion teurastamossa on pantu merkille lihankysynnän kasvu.

Toisaalta on huolta siitä, miten paljon ravintoloiden ja oppilaitosten suurkeittiöiden lihankäyttö vähenee.

– Pienemmät kaupat ja tukut ovat tällä hetkellä aika kiinnostuneita naudanlihasta – ja lihasta ylipäänsä, sanoo Vainion teurastamon toimitusjohtaja Miikka Depner.

HKScan arvioi, että lihankysynnän kasvu kaupoissa korvaa ravintoloiden vähentyneen lihantarpeen. Kotimaisuusaste nousee, koska kaupoissa menee enemmän kotimaista lihaa kuin ravintoloissa.

Aiheesta on mahdollista keskustella 20.3.2020 klo 23 saakka.

Lue myös:

Ruoantuottajat tekevät töitä koronakaranteenissakin: "Ei eläimiä voi jättää hoitamatta"

Pääsiäiseksi on luvassa viime vuotta vähemmän kotimaista karitsaa – lampaanlihan kysyntä ja tarjonta eivät vieläkään kohtaa

19.3.2020 klo 21.50 Pekka Mäki-Reinikan titteli korjattu vanhemmaksi neuvonantajaksi

Tilaa uutiset koronaviruksesta

Saat Ylen tärkeimmät koronavirusuutiset sähköpostiisi kerran päivässä.

Siirry tilaamaan