4 työntekijää kertoo, kuinka heidän ammattejaan ei arvostettu – kunnes yksi iltapäivä muutti kaiken

Lähihoitaja, bussikuski, siivooja ja jäteauton kuljettaja kertovat, miksi heidän työnsä on korvaamatonta. Voit keskustella aiheesta jutun lopussa.

ammatit
Teresa Luode-Paakkinen, Katja Tyynilä, Janne Katila ja Riikka Pasi.
Monien aliarvostettujen alojen merkityksen huomaa vasta nyt. Antro Valo / Yle, Kalle Purhonen / Yle, Petri Kivimäki / Yle

Suomessa on yli 770 000 kriittisissä toiminnoissa (siirryt toiseen palveluun) työskentelevää ihmistä. Luku on peräisin työ- ja elinkeinoministeriöstä sekä Tilastokeskuksen työssäkäyntitilastosta vuodelta 2017, ja se on tuorein saatavilla oleva tilasto.

Viime maanantaina eli 16.3. iltapäivällä valtioneuvosto ilmoitti (siirryt toiseen palveluun), että vain yhteiskunnan kannalta kriittisillä aloilla työskentelevien lapset saavat mennä kouluun – ja lapsistakin vain ne, jotka ovat 1.–3.-luokalla.

Yhteiskunnan kannalta tärkeiksi ammateiksi listattiin esimerkiksi hoitajat, lääkärit ja poliisit, mutta myös siivoojat, ruokakauppojen myyjät sekä elintarviketeollisuuden ja ruokakuljetusten ammatit.

Työ- ja elinkeinoministeriön erityisasiantuntija Mika Tuomaala korostaa palvelualan ammattien tärkeyttä.

– Työvoimatilanne on näissä ammateissa muutenkin tukala. Uskon, että näiden alojen arvostus lisääntyy vaikeina aikoina ja alalle hakeutuu lisää työvoimaa.

Työntekijämääriltään suurimmat kriittisen työn ammatit, grafiikka:
Lähihoitajat 75435
Sairaanhoitajat 69791
Toimisto- ja laitossiivoojat 68676
Kuorma-auton ja erikoisajoneuvojen kuljettajat 42223
Lastenhoitotyöntekijät 40124
Kodinhoitajat (kotipalvelutoiminta) 31752
Peruskoulun alaluokkien opettajat 26775
Lukion ja peruskoulun yläluokkien opettajat 22467
Liha- ja lypsykarjan kasvattajat sekä muiden kotieläinten kasvattajat 21980
Lastentarhanopettajat	20581
Tilastossa on kymmenen kriittistä ammattia, joiden työntekijöiden määrä on suurin.Grafiikka: Tanja Ylitalo / Yle

Yle pyysi neljää kriittisen alan ammattilaista kertomaan työstään ja siitä, miten koronavirus on muuttanut heidän arkeaan.

Palveluohjaaja Teresa Luode-Paakkinen: Menisitkö likaiseen vessaan?

Jos pölyjä ei pyyhitä, suihkuja ja vessoja pestä ja lattioita kuurata, sen huomaa heti. Näin sanoo 49-vuotias Teresa Luode-Paakkinen, joka työskentelee palveluohjaajana ja siivoojana ISS Palveluissa muun muassa kaupoissa, kauppakeskuksissa ja satamakohteissa Kotkan ja Haminan alueella.

– Olen aina pitänyt työstäni. Se on monipuolista ja siinä näkee oman työn jäljen. Isossa mittakaavassa siivoojan työtä ei kuitenkaan arvosteta vieläkään tarpeeksi, sanoo Luode-Paakkinen.

Työn suola on asiakkailta itseltään tuleva kiittävä palaute. Sitä tulee viikottain.

– Asiakkaat arvostavat työtämme ja ovat onnellisia siitä, että siivoamme.

Teresa Luode-Paakkinen siivoamassa
Teresa Luode-Paakkinen työskentelee ISS Palveluissa palveluohjaajana. Antro Valo/Yle

Koronan myötä Luode-Paakkinen on ymmärtänyt itsekin vielä enemmän, miten suuri merkitys hänen tekemällään työllä on.

– Ymmärrän koronavirus-tilanteen takia nyt työni merkityksen vieläkin paremmin. Työmme on nyt vieläkin tarkempaa ja suojavarusteiden pitää olla kunnossa.

Luode-Paakkisen mukaan hänen työnsä on kiireistä.

– Pidän kaksi kertaa työvuoron aikana kahvitauon, mutta ruokataukoa en pidä, vaikka se mahdollisuus tietysti on.

Luode-Paakkisella on viesti suomalaisille: siivoojan työ on tärkeää.

– Miettikää, miltä paikat näyttäisivät, jos siivousta ei olisi. Olisiko kiva mennä kauppakeskuksen vessaan, jos sitä ei siivottaisi?

Jäteauton kuljettaja Janne Katila: "Ainahan roska-auto on tiellä"

Vaikka oikea nimike on jäteauton kuljettaja, tuntevat kaikki hänet roskakuskina.

Janne Katila on tehnyt tätä työtä jo seitsemän vuotta.

– Kyllä tässä on tavannut ihmisiä, jotka eivät ymmärrä roska-alaa yhtään. Jo ajatus siitä, että pitää roskia käsitellä tai roskista puhua, on joillekin vaikeaa. Ihmettelevät, että miten me pystymme koskemaan toisten roskiin.

Janne Katila nostaa roska-astiaa
Janne Katila nauttii työstään jäteauton kuljettajana.Kalle Purhonen/Yle

Katilan mukaan roskakuskin työtä vieroksutaan niin paljon, ettei aina löydy edes kesäloman tuuraajia.

Jäteauton kuljettajalle kulunut talvi oli ainakin Etelä-Suomessa tavallista helpompi, kun lunta oli paikoitellen vain nimeksi. Normaalitalvena ärräpäätkin saattavat lentää, kun isoa jäteastiaa raahaa yön aikana sataneen lumen seassa.

– Usein olemme aamulla liikenteessä, ja varsinkin omakotitaloalueella ihmiset tekevät lumityöt vasta illalla, kertoo Katila.

Jäteauton kuljettaja tekee työtä kahdessa vuorossa joko kello 6–14 tai 14–22. Pääasiassa hän on töissä maanantaista perjantaihin, mutta arkipäiville osuvien juhlapyhien takia joskus myös viikonloppuisin.

– Parasta tässä on liikunta. Ei tarvitse töitten jälkeen lähteä lenkille, kertoo Janne Katila.

Vaikka jäteauton kuljettajat ovat ripeitä ja tekevät tärkeätä työtä, tuntuu Katilan mukaan eniten aiheuttavan ärtymystä juuri se, kun jäteauto kurvaa omaan pihaan.

– Välillä autoilijat tulevat kysymään, että meneekö kauan. Ainahan roska-auto on tiellä.

Lappeenrantalaisen Jätehuolto Laineen palveluksessa oleva Janne Katila osaa itse arvostaa omaa työtään. Hänestä tuntuu hienolta, että valtioneuvoston on linjannut heidänkin työnsä olevan yhteiskunnan toimivuuden kannalta merkityksellistä.

– Hienoa työtä tämä on. Kyllä me aika tarpeellisia olemme ja kiitoksiakin ihmisiltä tulee. Jos meitä ei olisi, mihin jätteet sitten joutuisivat, pohtii Katila.

Lähihoitaja Katja Tyynilä: "Kuka muu heitä auttaisi?"

Kotihoidon yli 70-vuotiailla asiakkailla on tällä hetkellä suuri huoli Suomessa vallitsevan koronavirustilanteen takia. Kun tuttu lähihoitaja saapuu kotikäynnille, vanhukset rauhoittuvat, kertoo Kotkan kotihoidossa työskentelevä 46-vuotias lähihoitaja Katja Tyynilä.

– Lähihoitajien tarve korostuu nyt entisestään. Paljon tulee suoraa palautetta asiakkailta ja omaisilta. Kun paikalle tulee lähihoitaja, he luottavat, että kyllä tästä selvitään.

Lähihoitaja Katja Tyynilä Kotkassa.
Työstä mielekästä tekee myös asiakkailta suoraan tuleva kiittävä palaute.Antro Valo / Yle

Tyynilä kertoo, että hänellä on työvuoron aikana keskimäärin 12–15 asiakaskäyntiä.

– Tämä on ihmisläheistä työtä. Yksikään päivä ei ole samanlainen. Pidän haasteista.

Vaikka alalla on kiire ja työtahti kovenee entisestään työkaverin sairastuessa, kiirettä ei koskaan näytetä asiakkaalle.

– Kun menen asiakkaan luokse, minulla on aikaa juuri hänelle. Olen läsnä vanhukselle siinä hetkessä.

Tyynilä toivoo, että alalle tulisi lisää ihmisiä. Hän on itsekin alanvaihtaja. Kotihoidon negatiivinen maine julkisuudessa ei kerro hänen mukaansa kaikkea.

– Täällä on paljon positiivistakin. Asiakkaat suosittelevat meitä. Moni haluaa olla kotonaan tutussa ympäristössä viimeiseen asti, eikä monella vanhuksella ole läheisiä. Kuka heitä auttaisi, jos ei olisi lähihoitajia?

Linja-autonkuljettaja Riikka Pasi: "Se on vain bussikuski"

Keli voi olla ihan mitä tahansa. Tiet huonossa kunnossa tai edessä arvaamaton ruuhka. Siitä huolimatta Riikka Pasi tekee kaikkensa, että linja-auto kulkee aikataulussaan ja matkustajat pääsevät turvallisesti perille.

Riikka Pasi ajaa linja-autoa
Riikka Pasi tuli vuonna 2001 linja-autonkuljettajaksi lappeenrantalaiseen Toimi Vento ky:hyn.Petri Kivimäki/Yle

Hän on ilahtunut, että myös linja-autonkuljettajien merkitys on nyt havaittu ihan päättäjiä myöten.

– Totta kai tuntuu hyvältä, että oman työn tärkeys huomataan, sanoo Riikka Pasi.

Pasi uskoo, että linja-autonkuljettajat ovat ennen koronaviruksen aiheuttamaa poikkeustilaakin itse tienneet tekevänsä yhteiskunnan kannalta merkityksellistä työtä.

– Teemmehän me vastuullista työtä, kun kuljetamme ihmisiä. Oma arvostus ammattia kohtaan on varmaan ihan hyvä.

19 työvuotensa aikana Riikka Pasi on huomannut, että aina asiakkaat eivät heidänkään työtä osaa arvostaa.

– On aina ihmisiä, jotka ajattelevat, että se on vain bussikuski. Mutta luulen suuren osan kuitenkin arvostavan, että huonollakin kelillä on saatu ihmiset turvallisesti perille. Kun joku pyytää ajamaan nopeammin, pitää vain uskoa itseensä, että turvallisuuden takia ei voi ajaa lujempaa.

Kymenlaakson Valkealassa syntynyt Riikka Pasi kertoo olevansa maatalon tyttö, joka pienestä pitäen on tottunut ajamaan maatalouskoneita.

– Ihmisten kanssa oleminen ja yhdessä tekeminen on tämän ammatin suola. Isoin miinus ovat huonot tiet.

Riikka Pasi muistuttaa, että linja-auton ja myös kuorma-auton kuljettajan työ ei ole vain ajamista, vaan siihen kuuluu huoltoa ja monta muuta asiaa, jotka kuljettajien pitää osata. Hän osaa arvostaa myös muiden ihmisten työtä.

– Jos jotain hyvääkin tässä koronatilanteessa on, niin ainakin huomataan, että jos ei esimerkiksi siivoojia olisi, tilanne voisi olla paljon pahempi.

Mitä ajatuksia uutinen herättää? Voit keskustella aiheesta 22.3. klo 23 asti.

Lue myös:

Hallitus muutti linjaustaan: Kaikki halukkaat 1.–3.-luokkien oppilaat pääsevät taas kouluun lähiopetukseen

Kuka saa viedä lapsen kouluun, entä päiväkotiin? Katso lista kriittisten alojen ammateista

SKAL vaatii lepoaikojen lyhentämistä, jotta välttämättömät kuljetukset voidaan turvata – maitokuskilla ei ole varaa sairastua

Tilaa uutiset koronaviruksesta

Saat Ylen tärkeimmät koronavirusuutiset sähköpostiisi kerran päivässä.

Siirry tilaamaan