Autioissa kouluissa on vain kourallinen oppilaita, mutta määrä saattaa kasvaa – kolmasluokkalainen Kiia Lepistö: “Täällä on aika outoa”

Perinteistä lähiopetusta saa arviolta noin kaksi prosenttia kaikista peruskoululaisista.

koronavirus
Koululaiset jonottavat käsien pesulle.
Rantakylän yhtenäiskoulussa kädet pestään aina tunnin aluksi. Petri Vironen/Yle

Välituntileikit valtavalla koulun pihalla eivät keskeydy tänään kellon soittoon. Oppilaita on niin vähän, että opettaja huutelee heidät takaisin tunnille.

Mikkelin Rantakylän yhtenäiskoulun seitsemästä sadasta oppilaasta on paikalla kymmenen. He ovat joko yhteiskunnallisesti kriittisten alojen työntekijöiden lapsia tai erityisen tuen tarpeessa olevia oppilaita.

Lapset järjestyvät rutiininomaisesti jonoon pesualtaan äärelle oppitunnin alkaessa. Kädet pestään huolella, eikä opettajan tarvitse huomauttaa kenellekään hutiloinnista. Yli 10 henkilön kokoontumiset on kielletty, joten oppilaat on jaettu kahteen ryhmään. Kumpikin toimii eri osissa koulua.

– On aika outoa. Täällä ei ole sellaista kuin aina ennen oli. Normaalisti täällä on tosi paljon oppilaita käytävillä ja nyt ei ole paljon ketään, kolmasluokkalainen Kiia Lepistö sanoo.

Koululainen opiskelee
Kolmasluokkalaisesta Kiia Lepistöstä on outoa, kun luokkahuone, opettaja ja luokkakaverit ovat vaihtuneet. Ihan vieressä ei istu kukaan tartuntariskin takia.Petri Vironen

Tällä hetkellä Suomen kouluissa on lähiopetuksessa arviolta alle kaksi prosenttia oppilaista.

Esimerkiksi Tampereella perusopetusta saa noin 17500 lasta ja nuorta. Heistä 300 on tänään ollut koulussa lähiopetuksessa.

Jyväskylässä luku on vieläkin pienempi. Noin 15 000 peruskoululaisesta 167 oli tänään koulussa. Määrä kasvoi hieman tiistaista, jolloin lähiopetukseen osallistui vain 151 oppilasta.

Mikkelin Rantakylässä yhtenäiskoulun seitsemästä sadasta oppilaasta 22:lla on oikeus tulla kouluun kotona tapahtuvan etäopetuksen sijaan. Tänään heistä on koulussa kymmenen, mutta oppilasmäärä vaihtelee päivittäin.

– Esimerkiksi vuorotyöt tekevät vanhemmat pitävät lapset kotona tekemässä tehtäviä silloin, kun ovat itse kotona. Vanhemmillekin on tärkeää rajoittaa lasten sosiaalisia kontakteja, Rantakylän yhtenäiskoulun rehtori Hanne Lahtinen sanoo.

Koululainen opiskelee
Tokaluokkalainen Rasmus Rissanen ei pelkää koronaa. "Sehän on ihan tavallinen flunssa," hän sanoo.Petri Vironen

Luokkahuoneessa Kiia Lepistö kaivaa repustaan eri kirjat kuin vierustoveri Rasmus Rissanen. Rissanen on vuotta alemmalla luokalla, eikä hänellä ole edes saman oppiaineen tunti kuin Lepistöllä.

Kaikilla luokkahuoneen viidellä oppilaalla on omat tehtävänsä ja lukujärjestyksensä. Opettajalle päivät ovat vauhdikkaita. Erityisopettaja Anne Tuukkanen hoitaa saman päivän aikana sekä lähi-, että etäopetusta.

– Päiviä ei voi suunnitella etukäteen, koska emme tiedä, ketkä milloinkin tulevat kouluun. Lennosta sovelletaan. Stressinsietokykyä koetellaan nyt.

Rasmus Rissasen mielestä on kivaa, kun oppilaat ympärillä ovat vaihtuneet. Hän on saanut uusia kavereita. Silti Rissanen olisi mieluummin kotona.

– Siellä olisi helpompi tehdä tehtäviä. Saisi rauhassa kirjoittaa.

Rantakylän yhtenäiskoulun rehtori Hanne Lahtinen kertoo, että etäopetuksessa olevat oppilaat ovat kiitelleet kodin hiljaisempaa ja rauhallisempaa ympäristöä kouluun verrattuna. Kiia Lepistön mielestä nyt koulussakin on mukava käydä, kun oppilaita on vähän. Hiljaisuus tuntuu hyvältä.

– Joku ei koko ajan kysy, mitä pitikään tehdä, Lepistö sanoo.

Tyhjä luokkahuone Helsingin Viikin normaalikoulussa.
Suurin osa luokkahuoneista näyttää nyt tältä.Ronnie Holmberg / Yle

Osa vanhemmista haluaa jo lapset takaisin kouluun

Mahdollisuus laittaa lapsi koulunpenkille etäopetuksen sijaan kiinnostaa muitakin kuin yhteiskunnallisesti kriittisillä aloilla työskenteleviä vanhempia. Rantakylän kouluun on tulltu joitakin kyselyitä, olisiko lähiopetuksen saaminen mahdollista ihan tavalliselle oppilaalle.

– Luulen,että parin viikon päästä kyselyitä on huomattavasti enemmän. Nyt ollaan vasta pari päivää opeteltu etäkoulunkäyntiä ja osa perheistä on aika rasittuneita, Tuukkanen kertoo.

Osa perheistä on kertonut, että lapsilla on vaikeuksia oppia asioita kotona. Sitäkin useampi äiti ja isä tuskailee ajankäytön kanssa. Omat työt pitäisi hoitaa etänä, mutta siitä ei tule mitään, kun lapset ovat kotona ja tarvitsevat apua koulutehtävissä.

Lasten määrä lähiopetuksessa todennäköisesti kasvaa lähiaikoina, mutta ei siksi, että pulpettiin voisi mennä kuka vain. Oppilasmäärät voivat kasvaa, kun kriittisillä aloilla työskentelevien perheille selviää, millaiseksi arki työelämässä muodostuu koronaepidemian aikaan.

Koulun sulkeminen oli oikea päätös

Oikeus lähiopetukseen on vain yhteiskunnallisesti kriittisillä aloilla työskentelevillä, sekä erityistä tukea tarvitsevilla lapsilla. Yhteiskunnallisesti kriittisten alojen työntekijöitä ovat esimerkiksi poliisit, lääkärit ja pelastajat.

Heidän lisäkseen listalla on myös koko joukko muita aloja, kuten jätehuolto, siivous- ja puhdistuspalvelut, kunnossapitourakoitsijat ja vaikkapa katsastuksen työntekijät. Koko listan voit katsoa täältä (siirryt toiseen palveluun).

Erityistä tukea tarvitsevat lapset ovat vielä nyt oikeutettuja lähiopetukseen, mutta Opetushallituksen mukaan asiaa pohditaan vielä ja linjataan lähiaikoina uudelleen.

Vanhempien tuskailusta huolimatta Tuukkanen ja Lahtinen pitävät päätöstä koulujen sulkemisesta oikeana ratkaisuna.

– Itseäni ei hirvitä koronariski. Ainahan täällä näiden pienten räkänokkien kanssa ollaan totuttu touhuamaan. Mutta kun ajattelee Italian tilannetta, niin on se varmasti oikea päätös, Tuukkanen sanoo.

Lapsia tilanteessa harmittaa eniten se, ettei kavereita voi tavata entiseen tapaan. Kiia Lepistön paras kaveri on etäopetuksessa, ja yhteydenpito tapahtuu puhelimella.

– Harmittaa, etten voi nähdä parasta kaveriani, koska korona on maailmalla.

Tilaa uutiset koronaviruksesta

Saat Ylen tärkeimmät koronavirusuutiset sähköpostiisi kerran päivässä.

Siirry tilaamaan