Mistä löytyvät ihmiset, jotka voivat tarvittaessa tehdä hoitoalan töitä? Tässä heistä kaksi, mutta kaikkien löytäminen voi osoittautua vaikeaksi

Tällä hetkellä ei ole koottua tietoa ihmisistä, jotka voisi kutsua hoitoalan töihin tarvittaessa.

koronavirus
Sairaanhoitaja käytävällä, Uusi lastensairaala, Helsinki, 8.7.2019.
Hoitajien työhön kutsumista hidastaa se, että kukaan ei tiedä, mistä heidät ensin löydetään.Jari Kovalainen / Yle

Tällä hetkellä Suomessa kenelläkään ei ole koottua tietoa siitä, ketä kannattaa kysyä töihin, jos hoitoalalla aletaan tarvita lisää ihmisiä töihin.

Sosiaali- ja terveysministeriö kuitenkin kertoo kokoavansa parhaillaan valtakunnallista tilannekuvaa mahdollisista työntekijöistä.

STM:stä sanotaan, että myös kuntien ja sairaanhoitopiirien tulee varautua lisähenkilöstön rekrytointiin. Näin on tehty esimerkiksi Pohjois-Pohjanmaalla. Sairaanhoitopiiri on julkaissut rekrytointi-ilmoituksen, jolla se hakee alan koulutuksen käyneitä henkilöitä töihin tilanteen pahentumisen varalle.

Toistaiseksi esimerkiksi tietoa eläkeläisistä, ammatinvaihtajista tai lähes valmiista opiskelijoista ei tiettävästi ole kerätty mihinkään kootusti, vaan tarvittaessa tietoja pitää metsästää esimerkiksi entisten työkavereiden kautta.

Opiskelijat voivat olla tärkeässä asemassa

Kajaanin ammattikorkeakoulussa sairaanhoitajaksi kolmatta vuotta opiskeleva Veera Tokkonen, 24, on henkisesti valmistautunut siihen, että lähtee töihin, mikäli tarve vaatii. Ainakaan vielä ei ole kysytty.

– Minulla on jo niin paljon opintopisteitä kasassa, että voisin tehdä sairaanhoitajan sijaisuuksia. Luulen, että etupäässä töihin halutaan opiskelijoita, joilla opinnot ovat jo pidemmällä.

Tokkonen on harjoittelussa Kajaanin keskussairaalassa, ja sen jälkeen hänellä on koossa 140 opintopistettä.

Sairaanhoito-opiskelija Veera Tokkonen.
Veera Tokkonen ajattelee, että Suomessa on valmistauduttu hyvin koronavirustilanteeseen. Hän on tarvittaessa valmis itse töihin.Veera Tokkonen

Opiskelijoiden rooli poikkeustilanteessa tulee olemaan merkittävä, arvioi Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin hallintoylihoitaja Pirjo Lukkarila.

Erityistä potentiaalia Lukkarila näkee juurikin viime vaiheen opiskelijoissa, jotka ovat olleet sairaalassa harjoittelussa jo aiemmin.

Kuitenkin esimerkiksi Oulun yliopistollisessa sairaalassa valmistaudutaan siihen, että myös opiskelijoita, joiden opinnot ovat varhaisemmassa vaiheessa, voidaan tarvita työvoimaksi.

Sairaanhoitajan tutkinto on ammattikorkeakoulussa 210 opintopistettä ja esimerkiksi Oysissa harkitaan, että jo yli sadan opintopisteen suorittaneita voitaisiin ottaa töihin, Lukkarila arvioi.

– Meille voi tulla harkittavaksi se, että heidän statuksensa muutetaan opiskelijasta työntekijäksi, eli tehtäisiin työsopimuksia.

Moni voi palata hoitajaksi, vaikka luuli jo lopettaneensa

Sairaaloissa selvitetään myös niiden oman, ei-aktiivisessa hoitotyössä olevan henkilöstön osaamista. Useilla hallinnollisesta henkilöstöstä voi olla hoitoalan koulutus, vaikka eivät niitä tehtäviä enää tee. Työtehtävät voivat epidemian pahentuessa mennä uusiksi.

Valmiuslaissa olisi mahdollisuus määrätä myös aiemmin alalle kouluttautuneet, nyt muuta työtä tekevät, siirtymään terveydenhuollon tehtäviin.

Yksi heistä on Pohjois-Pohjanmaan Siikalatvalla asuva Heli Rantapelkonen, 37. Hän on opiskellut lähihoitajaksi, mutta työskentelee tällä hetkellä päiväkodissa. Rantapelkonen kertoo, että kunta on kerännyt listaa työntekijöistä, joita voidaan tarvita terveydenhoito- tai vanhuspuolelle.

– Olisin valmis lähtemään, jos vain tarve on ja itse pysyy terveenä. Nyt on niin vähän lapsiakin päiväkodissa.

Heli Rantapelkonen on valmis lähtemään töihin, mikäli tarve vaatii.
Lähihoitajaksi kouluttautunut Heli Rantapelkonen kertoo, että tekisi mielellään työpätkän esimerkiksi vanhuspuolella.Heli Rantapelkonen

Eläkeläisiä tarvitaan nyt jo

Eläkkeelle vastikään siirtyneiden hoitajien kutsuminen takaisin töihin on arkipäivää useissa sairaaloissa. Normaalistikin moni eläkeläinen tekee hoitoalan töitä keikkaluontoisesti.

Kunnissa ja sairaanhoitopiireissä eläkeläistyövoiman kartoittaminen poikkeustilannetta varten jouduttaisiin hoitamaan henkilöstöltä kyselemällä, sillä minkäänlaista kattavaa listausta eläkeläisistä ei ole ollut saatavilla, kertoo Oulun terveysjohtaja Jorma Mäkitalo.

– Olemme havainneet vähän hätkähdyttävänkin tosiasian, että mitään valmiita listoja eläköityneistä ei ole olemassa

Mäkitalon mukaan yksiköissä voitaisiin käydä esimiesvoimin läpi tietoja vastikään eläköityneistä työntekijöistä, joita voitaisiin kutsua töihin epidemian pahetessa.

Esimerkiksi Valviran ylläpitämistä hoitoalan rekistereistä ei löydy tietoa työntekijöiden eläköitymisestä.

Eläketurvakeskus ja Keva selvittivät asiaa Ylen pyynnöstä ja heidän arvionsa mukaan eläkkeellä olevista hoitoalan ammattilaisista olisi teknisesti mahdollista koostaa listaus, mutta sen mahdolliset lainsäädännölliset esteet ovat vielä selvityksessä.

Monella eläkeläisellä ongelmaksi muodostunee kuitenkin se, että he kuuluvat itse riskiryhmään.

Keskustele aiheesta 25.3.2020 kello 23:een saakka!

Tilaa uutiset koronaviruksesta

Saat Ylen tärkeimmät koronavirusuutiset sähköpostiisi kerran päivässä.

Siirry tilaamaan