Nuoret kertovat, miten koronavirus muutti parissa päivässä asenteita opiskelua ja opettajia kohtaan: "Tuskin valitusta kouluista tulee enää"

Etäopiskelu on saanut monen nuoren näkemään koulun hyvät puolet. Onko koronasta yllättävää apua Pisa-tuloksiin?

etäopetus
nuoret kansikuva
Riina Karjalainen (vas.), Jesper Ojanen Akseli Huhta, Mea Railo ja Atte Riikonen kertovat, millaista etäopiskelu on. Jani Aarnio / Yle

"Ensin kaikki valittivat, että pitää käydä koulua. Nyt kaikki valittavat, kun ei pääse kouluun."

Näin yksi nuori tiivistää, millaista korona-arki on etäopetuksessa.

Koulujen tilat on suljettu koronavirustartuntojen hillitsemiseksi. Kysyimme puhelimitse viideltä eri-ikäiseltä nuorelta, millaista etäopetus on ollut.

Suomi on yleensä ollut kouluviihtyvyydessä Pisa-tuloksissa alhaalla. Korona voi tuoda siihen yllättävää apua, niin paljon nuoret ikävöivät nyt kouluun.

Matematiikassa etäopiskelu hankalaa

Jesper Ojanen, 17, käy lukion toista vuosikurssia Tampereen Lyseon lukiossa eli Rellussa. Hänellä on ikävä kavereita, mutta myös opetusta.

– Haluaisin pikkuhiljaa takaisin kouluun.

Ojasen kokemuksen mukaan toiset oppiaineet sopivat etäopetukseen paremmin kuin toiset. Ojaselle on suhteellisen helppoa opiskella kieliä ja reaaliaineita, mutta matematiikassa, kemiassa ja fysiikassa hän kaipaisi nykyistä enemmän opettajaa. Moni muukin haastateltu nuori sanoo samaa.

jesper ojanen
Jesper Ojanen on huolestunut, miten etäopiskelu vaikuttaa oppimiseen syksyn ylioppilaskirjoituksia varten. Jesper Ojanen

Esimerkiksi biologiassa voi lukea kirjasta tiedot, mutta fysiikassa ja matematiikassa olisi hyötyä, jos opettaja opettaisi asian ensin. Nyt nuoret joutuvat usein itse hankkimaan perustiedot.

Etäopiskelussa voi toki pyytää apua opettajalta, mutta on vaikea muotoilla avunpyyntöä esimerkiksi matematiikassa Wilman tai Helmen avulla.

Toiseksi Jesper Ojanen on huomannut, että opettajat antavat eri määrän läksyjä.

– Toiset opettajat antavat normimäärän, mutta toiset huomattavasti vähemmän.

"Moni opettaja ei ole it-velho"

Lukioissa on Ojasen kaveripiirin perustella paljon eroja etäopetuksessa. Kaikki opettajat eivät osaa käyttää Microsoft Teamsia tai Google Meetia, ja näissä on ollut nuorten mukaan vaikeuksia.

– Moni opettaja ei ole it-velho.

Siinäkin on eroja, miten koulut käyttävät uutta tekniikkaa. Jesper Ojanen seurasi historian tunnilla livestriimiä, jossa ruudulla näkyi opettajan näyttö ja kuului ääni, kun opettaja selitti toista maailmansotaa.

Tällaiset tunnit ovat Jesper Ojasen mukaan virkistäviä, mutta sekin olisi hankalaa, jos etäopiskelussa pitäisi koko ajan olla koneen äärellä.

Jo kaverin äänen kuuleminen mahtavaa

Raskainta koulutilojen sulkeutumisessa on se, ettei näe kavereita. Jesper Ojasen kaverin piti juuri perua odotetut 18-vuotisjuhlat koronan takia.

Treenit ja pelit ovat tauolla.

Nuoret tekevät mitä vain, että voivat olla edes etäyhteydessä kavereihin. Ojanen on kavereihin yhteydessä Discord-sovelluksella.

– Teemme yhdessä läksyjä, kuulen kaverin äänen ja voimme keskustella.

Ojanen aikoo kirjoittaa ensi syksynä ylioppilaskirjoituksissa englannin ja biologian. Häntä hermostuttaa, miten etäopetus vaikuttaa biologian oppimiseen. Singaporessa, Dubaissa ja Unkarissa asuneelle Ojaselle englannin kieli ei aiheuta vastaavaa stressiä.

Koronavirus vaikuttaa Ojasen mukaan niin moneen asiaan elämässä, ettei esimerkiksi opiskelua pidetä enää itsestäänselvänä.

– Tuskin valitusta kouluista tulee enää niin paljon, yhteiskunta muuttuu niin paljon. Uskon, että selviämme tästä. Se on vain masentava totuus, että tartuntoja ja kuolemia tulee.

mea railo
Mea Railo käy koulua Bulgariassa. Mea Railo

Kotona koulussa myös Bulgariassa

Kahdeksasluokkalaisen Mea Railon, 13, etätunnit ovat perjantaina kolmen maissa ohitse.

Railo asuu perheineen Bulgarian Sofiassa ja käy siellä kansainvälistä koulua. Koronavirus on iskenyt myös Bulgariaan ja sulkenut koulut.

Railo ei tiedä, milloin pääsee kouluun takaisin.

– Onhan tämä vähän outoa, kesti tottua opiskelemaan kotona koko päivän.

Bulgariassa etäopiskelu eroaa aineittain, kuten Suomessa. Välillä koko luokka katsoo yhdessä videon aiheesta, välillä tehdään ryhmätöitä Google Docsilla ja välillä taas itsenäisesti opettajan antamia tehtäviä.

Liikunta- ja kirjastotuntien paikalla Railolla on vapaata. Hän tekee silloin muita läksyjä tai lukee.

Etäkoulussa tylsintä on olla ilman kavereita. Railo pitää yhteyttä kavereihin puhelimella.

– Yksi kaverini sanoi, että etäkoulu on koulua ilman koulun kaikkia hyviä puolia, kuten kavereita ja lounastaukoa, Railo kertoo.

Hän uskoo, että opettajien arvostus nousee, kun karanteenit ovat ohi.

– On hyvä, jos taas opettajalta voi kysyä helposti apua, eikä tarvitse ensin mennä virtuaaliseen luokkaan.

atte riikonen
Atte Riikonen sanoo, että kotona käytävää koulua kritisoidaan enemmän kuin tavallista koulua. Atte Riikonen

Tehtävät laajoja ja vaikea kysyä

Kuutosluokkalainen Atte Riikonen, 12, on juuri tekemässä koulutehtävää.

Riikonen tekee esitelmää julkisuuden henkilöstä. Etäopiskelussa tehtävänannot ovat hänestä usein laajoja, eikä niihin ole helppo kysyä täsmennyksiä opettajalta.

Riikonen aikoi ensin tehdä esitelmän Harry Potterin luojasta J. K. Rowlingista. Nyt hän päätyi kuitenkin sähköautoyhtiö Teslan toimitusjohtajaan Elon Muskiin.

– Olen hakenut tietoja Teslan sivuilta ja internetistä.

Riikosen esitelmä valmistuu varmasti alta aikayksikön, mutta esimerkiksi matematiikan oppimisessa opettaja olisi hyödyksi.

– Opiskelen mieluummin koulussa kuin kotona. Koulussa näkee kavereita ja siellä opetetaan asioita. Nyt joudun itse selvittämään.

Vastaavia kokemuksia on Riikosen kaveripiirissä ja luokalla.

– Enemmän olen kuullut kritiikkiä kotikoulusta kuin normaalista koulusta.

Akseli Huhta
Akseli Huhta yrittää pitää päivärutiinit samoina, että etäopiskelu onnistuu. Akseli Huhta

"Ei tämä niin raskasta ole"

Viidesluokkalainen Akseli Huhta, 12, on nauttinut etäopiskelusta.

– Ei tämä niin raskasta ole. Tehtäviä saa tehdä itsenäisesti.

Etäopiskelussa joutuu eri tavalla keskittymään tehtäviin ja olemaan oma-aloitteinen. Huhta käy välillä ulkona potkimassa palloa, että jaksaa keskittyä.

Parin päivän kokemuksella etäopiskelu on ollut kivaa vaihtelua, mutta Huhta arvioi, että etäopiskelun pitkittessä voi tuntua jo erilaiselta. Hän uskoo, että moni nuori arvostaa nyt koulua eri tavalla kuin ennen koronavirusta.

Riina Karjalainen
Riina Karjalaisen mukaan vapaus tuntui ensin kivalta, mutta kääntyi nopeasti kaipuuksi kouluun. Riina Karjalainen

Opettamista alkaa kaivata

Myös lukion ekaluokkalainen Riina Karjalainen uskoo, että opettajien arvostus nousee.

– On kiva kun voi olla lökäreissä kotona eikä tarvitse mennä kouluun. Mutta kyllä tässä alkaa kaivata kavereita ja sitä, että joku opettaa. Kotona on aika yksinäistä.

Karjalainen uskoo, että lukiolaiset jaksavat keskittyä etäopiskeluun, mutta yläkoululaisilla voi tehdä tiukkaa.

– Itse opiskelu on työlästä, yhteen aineeseen voi mennä yli tunti.

Perjantaina Karjalainen yritti päästä selville geometriasta, uskonto ja biologia olivat siihen verrattuna helppoja.

Myös opettajat huomanneet ikävän kouluun

Ylöjärvellä opettava Heidi Majuri on ollut päivittäin puhelimella yhteydessä oppilaisiinsa. Oppilaat ovat ikävöineet luokkatovereiden lisäksi myös opetusta.

– Suurin osa on kokenut etäopiskelun työläämmäksi kuin opiskelun luokassa opettajan ja luokan kanssa.

Sama huomio on tullut Siikajoella, jossa Eeva-Kaisa Honkala opettaa ensimmäistä luokkaa.

– Oppilaista osa on kaivannut kouluun, yhdessä oppimaan yhteiseen porukkaan, kavereita ja opea on ollut myös vähän jo ikävä. Toisaalta lapset ovat tehneet innokkaasti ja hyvin annettuja tehtäviä kotona vanhempiensa kanssa, Honkala sanoo.

Kolme huolta oppilaista

Opettajien ammattijärjestö OAJ:n kehittämispäällikkö Jaakko Salo sanoo, että kokemukset kuulostavat tutuilta.

– Suomessa ei ole tapana sanoa, että koulu on kivaa. Yleisvastaus on ollut, että se on mälsää. Nyt kuulee kuitenkin, että koululaisilla on ollut ikävä kouluun.

Pisa-tutkimuksessa Suomi ei loistanut kouluviihtyvyydessä. Suomessa oppilaiden suoritusmotivaatio (siirryt toiseen palveluun) oli vuonna 2017 vertailumaiden alhaisin.

Nyt jää nähtäväksi, muuttaako korona tätä. Salo uskoo, että opetuksen arvostus nousee. Ennen itsestäänselvyytenä pidetyn koulun merkitys voi muuttua.

– Poikkeusoloissa prioriteetit tulevat selväksi.

Opettajilta on tullut ammattijärjestölle ainakin kolmenlaista viestiä siitä, kenelle etäopiskelu voi olla hankalaa.

– Osalle oppilaista oppiminen itseohjautuvasti on vaikeaa. Kirjallisten ohjeiden seuraaminen on vaikeaa etenkin niille, jotka koulussakin tarvitsevat opetusta lähes kädestä pitäen.

Toiseksi vieraskielisten oppilaiden neuvominen voi olla vaikeaa puhelimessa ja digitaalisesti.

Kolmenneksi Salo on huolissaan niistä oppilaista, joiden opiskelumotivaatio on ennestään heikko. Näille oppilaille opettaja on voinut luoda motivaatiota.

– On iso vaara, että heille omatoiminen etäopiskelu on vaikeaa.

Lue lisää:

Uusimmat tiedot koronaviruksesta

Lea Mustonen, 14, on kotona karanteenissa ilman treenejä, koulua ja kavereita – Suomessa eletään perheissä nyt erikoista aikaa, asiantuntija sanoo

Toimittajalta: Korona-arjen jongleerauksessa arvostukseni opettajia kohtaan kasvaa entisestään

Suuri osa lapsista ei viihdy koulussa – opetusneuvos: "Koulupäivässä pitäisi olla aikaa ystäville"

Tilaa uutiset koronaviruksesta

Saat Ylen tärkeimmät koronavirusuutiset sähköpostiisi kerran päivässä.

Siirry tilaamaan