Korona voi mullistaa politiikkaa – Tutkija: Poikkeustilasta saattaa tulla uusi normaali

Politiikan tutkijan mukaan poikkeusolot voivat nostaa kansallisvaltioiden ja vähentää EU:n suosiota.

poikkeusolot
Martin Scheinin ja Mikko Majander
Ihmisoikeusprofessori Martin Scheinin ja poliittisen historian tutkija Mikko Majander.Antti Haanpää / Yle, Magnus Swanljung / Yle

Kun koronaviruksen aiheuttama poikkeustila loppuu, vaikutukset poliitiikan todellisuuteen voivat olla yllättäviä.

Poikkeustila tarkoittaa, että normaaleista demokratian pelisäännöistä voidaan poiketa kuten Suomessa nyt tehdään. Päättäjät ovat rajoittaneet myös ihmisten perusoikeuksia, kuten liikkumista. Esimerkiksi rajoja on suljettu ja ihmisiä kehotettu pysymään kotona.

Kansainvälisen oikeuden ja ihmisoikeuksien professorin Martin Scheininin mukaan on mahdollista, että koronakriisin jälkeen kynnys poikkeusolojen julistamiseen laskee jatkossa.

– Tietenkin on niin, että jos poikkeustila kerran otetaan käyttöön, niin siitä voi tulla uusi normaali, johon katsotaan tarvittavan turvautua aina uudelleen.

Hänen mukaansa riski on, että Euroopassa käy kuin Yhdysvalloissa, jossa hätätilan julistamisesta tuli tapa.

– Yhdysvalloissa on suuri kiusaus kausi-influenssan, terrori-iskujen ja nyt tietenkin myös koronan yhteydessä julistaa jonkinlainen poikkeustila.

– Asia on sikäli monimutkainen, että siellä niitä julistetaan myös paikallisesti, pormestari julistaa tiettyyn kaupunkiin hätätilan. Järjestelmä on aika sekava.

Poliittisen historian dosentti Mikko Majander sen sijaan ennakoi, että koronan takia julistettu poikkeustila ei alenna kynnystä rajoittaa perusoikeuksia.

Hänen mukaansa olennaista on, että kyseessä on kulkutautiepidemia eikä yhteiskunnallinen kuohunta, kaappaus tai jonkin puolueen rajaaminen ulos.

– Syy, mihin reagoidaan on sen luonteinen, että se tuskin alentaa kynnystä vaan pakottaa perustelemaan pakottavan tarpeen entistä tarkemmin, Majander sanoo.

Sen sijaan hän arvioi, että rajatiukennusten suhteen kynnys oli jo muutenkin alenemassa.

Poikkeustilalla paha kaiku

Majander sanoo, että poikkeustilalla on historiallisessa muistissa paha kaiku demokratian näkökulmasta. Hän muistuttaa, että nykytilanne eroaa kuitenkin esimerkiksi 1930-luvusta.

Tällä viikolla käyttöön otettua, poikkeusoloihin tarkoitettua valmiuslakia edelsi 30-luvun Suomessa tasavallan suojelulaki, jota käytettiin hillitsemään poliittisten äärilaitojen eli kommunistien ja Lapuan liikkeen toimintaa. Myös se antoi oikeuden torjua maahan kohdistuvaa uhkaa asetusteitse rajoittamalla kansalaisoikeuksia.

– Kun kyse on kulkutaudeilta suojautumisesta, kansalaiset pikemmin odottavat valtiojohdolta toimia. He eivät koe olevansa väärämielisten rajoitusten kohteena samalla tavalla kuin yhteiskunnallisessa kuohuntatilanteessa, Majander sanoo.

Majander on tutkinut aiemmin muun muassa SDP:n historiaa ja työskentelee parhaillaan ajatuspaja Magman tutkijana.

Martin Scheinin sanoo, että esimerkiksi latinalaisessa Amerikassa on poikkeustilan kautta hajoitettu parlamentteja ja sotilasdiktatuurit ovat ottaneet vallan.

Hän huomauttaa, että Suomessa tällä viikolla käyttöön otettuun valmiuslakiin rakennettiin vahvoja pidäkkeitä.

– Suomessa on aika viisaasti järjestelmä rakennettu sellaiseksi, että eduskuntaa ei voi hajottaa ja määrätä kotiin, vaan se pitää päin vastoin kytkeä jatkuvasti mukaan päätöksentekoon.

Kansallisvaltio nousee, EU laskee?

Mikko Majander arvioi, että poikkeusolot voivat nostaa kansallisvaltioiden suosiota ja vähentää entisestään haluja EU-integraatioon.

– Kriistilanteet vahvistavat yleensä valtiokeskeistä ajattelua. Jos tätä kestää pitkään, ajattelutapa voi olla, että kovan paikan tullen meillä ei ole olemassa muuta kuin valtio, joka meidän eduistamme pitää huolen, Majander kuvaa.

Majanderin mukaan on sen sijaan epäselvää, mitkä puolueet poikkeusoloista hyötyvät eri valtioiden sisällä.

– Olisi helppo sanoa, että tämä vahvistaa kansallispopulistien asemaa. Voi olla niinkin, että jos nyt vallassa olevat perinteiset puolueet hoitavat kriisiä kansalaisten mielestä uskottavalla tavalla, se antaa heille uutta uskottavuutta.

– Tavanomainen poliittinen kritiikki väistyy taustalle, kun on hätätila. Ne, jotka ovat vallassa eivätkä mokaile, hyötyvät siitä.

Majander uskoo, että poikkeustilanne voi jopa lujittaa demokratiaa, jos kansalaiset kokevat, että edustukselliset instituutiot hoitavat tilannetta tehokkaasti ja hyvin.

Poikkeustilassa päätöksenteon demokraattisuus kärsii

Scheinin korostaa, että Suomessa koronakriisi on syytä hoitaa oikeudellisesti kunnolla.

– Siitä saadaan opetukset, millaisessa tilanteessa poikkeusolot ylipäätään on syytä julistaa ja miten silloin pitää menetellä. Nyt aika paljon mennään yrityksen ja erehdyksen kautta.

Suomessa nyt käyttöön otettu valmiuslaki merkitsee Scheininin mukaan poikkeamista normaaleista demokratian pelisäännöistä. Asiat, joista tavallisesti päätettäisiin eduskunnan lainsäädäntömenettelyssä, päätetään nyt valtioneuvoston asetuksin. Eduskunnan tehtäväksi jää jälkikontrolli.

– Eduskunnalla toki on viimeinen sana siinä mielessä, että se voi määrätä minkä hyvänsä soveltamisasetuksen kumottavaksi kokonaan tai osittain. Eduskuntaa ei Suomessa kokonaan syrjäytetä, vaikka kriisiolot ovatkin käsillä, mutta päätöksenteon mekanismi on vähemmän demokraattinen, Scheinin sanoo.

Yksi asia on, että demokraattiselle keskustelulle ja päätöksenteolle jää vähemmän aikaa. Toinen demokratian kannalta huolestuttava tai seurannan arvoinen asia on Scheinin mukaan se, että valmiuslaki merkitsee päätöksenteon huomattavaa keskittymistä.

Jo tartuntatautilain nojalla päättäjillä olisi Scheinin mukaan pitkälle menevät valtuudet esimerkiksi koulujen sulkemiseen, mutta valta on hajautettua, koska se on kunta- ja aluetasolla.

Valmiuslaissa tulee Scheinin mukaan kiusaus tehdä valtakunnallisia ratkaisuja, jolloin Helsingissä istuva valtioneuvosto ottaa yksityiskohdissa kaiken päätöksentekovallan itselleen.

– Suomi on pitkä maa. Nyt ei ole mietitty, onko tilanne sama koko maassa, pitääkö sama keinovalikoima ottaa kaikkialla käyttöön, hän arvostelee.

Poikkeusoloihin tarkoitetun valmiuslain huono puoli voi olla Scheininin mukaan sen laaja keinovalikoima.

– Se on laadittu niin, että se voisi toimia kaikissa mahdollisissa tilanteissa. Kun pakki on niin suuri, valtioneuvostolle voi tulla kiusaus ottaa käyttöön työkaluja, jotka eivät sovellu tilanteeseen.

Scheinin: Suuri vaara, että erityisryhmiä ei oteta huomioon

Scheininin mukaan on suuri vaara, että marginaaliryhmiä, väliin putoavia tai haavoittuvassa asemassa olevia ei oteta kunnolla huomioon. Hän viittaa esimerkiksi lastensuojeluun, vammaisiin ja turvapaikanhakijoihin.

– Olen huolissani, että kun valmiuslain nojalla nyt tehdään pikaisesti päätöksiä, menee ilman harkintaa toimia, joissa pitäisi katsoa erityisryhmien tilannetta.

Eri puolilla Eurooppaa rajoitetaan monia perusoikeuksia, kuten ihmisten liikkumista, yksityiselämän suojaa sekä yhdistymis- ja kokoontumisvapautta. Scheinin sanoo, että perusoikeuksien välillä vallitsee nyt jännite.

– Yhtäältä koko ajan suojellaan ihmisten oikeuksia terveyteen, terveyspalveluihin ja elämään, mutta samalla voidaan jättää toisia sairauksia hoitamatta tai sosiaalipalveluja antamatta. Koulut voidaan pannaan kiinni, jolloin oikeus opetukseen ei toteudu.

Majander lisää, että Euroopassa on syytä keskustella kansalaisoikeuksien asemasta, kun kansallisella turvallisuudella ryhdytään perustelemaan toimia.

– Kansallisella turvallisuudella voidaan ääritapauksessa perustella vaikka minkälaisia tekoja, hän varoittaa.

Jutusta voi keskustella sunnuntai-iltaan ko 23:een.

Lisää aiheesta:

Uusimmat tiedot koronaviruksesta

Professori: Koronaepidemia kestää Suomessa ainakin kesään, mutta ilmassa on vielä kaksi kysymysmerkkiä

Miksi juuri koronavirus sulkee valtioiden rajat ja ihmiset koteihinsa? Professorit kertovat, mikä tekee tästä pandemiasta erityisen

Tilaa uutiset koronaviruksesta

Saat Ylen tärkeimmät koronavirusuutiset sähköpostiisi kerran päivässä.

Siirry tilaamaan