Huoltovarmuuskeskus on ottanut suuryritykset tehoseurantaan – Lääketeollisuus vaatii ohituskaistaa lääkerekoille

Suuryritykset joutuvat kertomaan myös liikesalaisuuksiaan Huoltovarmuuskeskukselle.

Ruoan hamstraus tyhjensi joitakin hyllyjä, mutta puutteet on saatu paikattua lähes kokonaan. Kuva: Toni Pitkänen / Yle

Huoltovarmuuskeskus on aloittanut tehostetun, päivittäisen yhteydenpidon suuryritysten kanssa.

Keskus varmistaa yritysten kanssa, että muun muassa elintarvikkeiden, lääkkeiden ja sähkön jakelussa ei tule ongelmia. Median toiminta varmistetaan niin ikään jatkuvalla yhteydenpidolla.

Myös logistiikan, kuten merikuljetusten varmistaminen kuuluu Huoltovarmuuskeskukselle, sillä noin 80 prosenttia tavaraliikenteestä kulkee laivoissa.

Osa merirahdista kulkee matkustajalaivoissa, minkä vuoksi Silja Line ja Viking Line pitävät matkustajalauttoja rahtiliikenteessä Turusta Ruotsiin ja Helsingistä Viroon.

Huoltovarmuuskeskuksen toimitusjohtaja Tomi Lounema kertoo, että normaalioloissakin keskus on yhteydessä keskeisiin yrityksiin ja näiden kanssa harjoitellaan erilaisten tilanteiden varalle.

Tällä kertaa tilanne on kuitenkin poikkeuksellisen laaja.

– Tämä on stressitesti sille, miten meidän huoltovarmuusjärjestelmämme tämän tilanteen kestää ja hoitaa, Lounema sanoo.

Toistaiseksi häiriöt ovat näkyneet hamstrauksena ja joidenkin erikoiskonttien puutteena. Louneman mukaan on kuitenkin varmaa, että uusia häiriöitä tulee, varsinkin jos epidemia kestää pitkään.

– Meillä on hyviä järjestelyjä, joilla pyritään tilannetta lievittämään, mutta on ihan selvää, että erilaisia vaikutuksia tulee lähiaikoina näkymään.

Yritykset luovuttavat tietonsa Huoltovarmuuskeskukselle

Huoltovarmuusorganisaatio on jaettu eri sektoreihin, kuten päivittäistavarat, energia ja logistiikka.

Suomen suurimmat päivittäistavarakaupat raportoivat oman poolinsa kautta Huoltovarmuuskeskukselle kaksi kertaa päivässä, sanoo Keskon päivittäistavarakaupan toimialajohtaja Ari Akseli.

Poikkeustilanteen vuoksi kaupat joutuvat luovuttamaan myös sellaista tietoa, jota ne normaalisti eivät luovuta.

– Tässä tilanteessa kaupan alan yritykset toimittavat eteenpäin myös luottamuksellista yrityssalaisuuksien alaista tietoa, Akseli sanoo.

Elintarvikkeet ja sähkö pääosin Suomesta

Huoltovarmuuskeskuksen toimitusjohtaja Tomi Lounema arvioi, että Suomessa on omavaraisuudessa eurooppalaisittain kohtuullisen hyvä tilanne.

– Toisaalta nykyisen kaltaisessa maailmassa ei mikään valtio tuota kaikkea ihan itse, riippuvuuksia muista on.

Suomi tuo sähköstään tällä hetkellä reilun viidenneksen ulkomailta. Sähkön saannissa ei ole ollut ongelmia. Kuva: Samuli Huttunen / Yle

Keskon ruokatavaroista kahdeksankymmentä prosenttia tulee Suomesta, Keskon päivittäistavarakaupan toimialajohtaja Ari Akseli sanoo. Se on suurin piirtein sama kuin Suomen elintarvikeomavaraisuus keskimäärin. Ruotsiin verrattuna ero on iso.

– Suomi on tällä kahdeksallakymmenellä prosentilla aika hyvässä asemassa kansainvälisesti vertaillen. Ruotsissa se on viisikymmentä, mikä on kokonaisuuden kannalta matala.

Kuva: Samuli Huttunen / Yle

Vaasan Oy leipomo käyttää Suomen leipomoissaan vain suomalaista viljaa, kertoo toimitusjohtaja Thomas Isaksson. Pieni osa Suomessa myytävästä leivästä kuitenkin tulee Baltiasta.

– Laivaliikenne Helsingin ja Tallinnan välillä on syytä turvata.

Niin pieneltä kuulostava asia kuin hiivan loppuminen voisi pysäyttää leipomot. Suomessa hiivaa on kuitenkin omasta takaa mutta esimerkiksi Liettuassa se on osin tuontitavaraa.

– Tällöin rajanylityspaikoissa ruuhkautunut liikenne voi haitata toimintaa, mikäli ruuhkat venyvät erittäin pitkiksi, Isaksson vastaa sähköpostilla.

Lääkkeet valmistetaan Aasiassa ja Intiassa

Valtaosa Suomessa käytettävistä lääkkeistä tuodaan ulkomailta, erityisesti Aasiasta ja Intiasta.

Koronavirus ei ole aiheuttanut ongelmia lääkkeiden saatavuudessa, vakuuttaa Lääketeollisuus ry:n toimitusjohtaja Sanna Lauslahti.

Viikko sitten alkanut kuluttajien lääkkeiden hamstraus johti tosin siihen, että tukut eivät ehtineet toimittaa kaikkia lääkkeitä apteekkeihin. Apteekeista loppuivat hetkellisesti erityisesti kuume- ja kipulääkkeet.

Lauslahti on tyytyväinen, että hallitus reagoi tilanteeseen nopeasti ja rajoitti ostamista heti hamstrauksen alettua.

– Asetus tuli todella tarpeeseen.

Lauslahden mukaan on mahdollista, että kriisin pitkittyminen lisää riskejä lääkkeiden saatavuuteen. Esimerkiksi rajojen sulkeminen tai lauttaliikenteen väheneminen voi pahimmillaan viivästyttää lääkekuljetuksia.

– Meidän viesti valtioneuvostolle on, että lääkkeiden pitää päästä kulkemaan ohituskaistaa pitkin. Lääkkeiden kuljetukset tulee turvata kaikissa tilanteissa kun esimerkiksi lääkkeitä kuljettava rekka tarvitsee lauttapaikan.

Lauslahden mukaan suomalaisten turvana ovat velvoitevarastot, joissa on esimerkiksi kymmeneksi kuukaudeksi antibiootteja ja puoleksi vuodeksi kuume- ja kipulääkkeitä.

– Muualla Euroopassa ei ole vastaavia huoltovarmuusvarastoja.

Lauslahden mukaan patentin alaiset lääkkeet tulevat lähinnä Yhdysvalloista tai Euroopasta sekä kopiolääkkeet ja patenttinsa menettäneitä lääkkeitä Aasiasta ja Intiasta.

Lääketehtaiden ja maahantuojien lisäksi myös hoitoyksiköt on velvoitettu varastoimaan lääkkeitä. Kuvassa on esimerkkejä velvoitevarastoinnin piirissä olevista lääkkeistä. Kuva: Samuli Huttunen / Yle

Tällä hetkellä lääketeollisuus lisää tuotantoa kapasiteetin puitteissa, etsii vaihtoehtoisia kuljetusreittejä ja vaihtoehtoisia raaka-ainelähteitä. Samalla tuotantoa ja logistiikkaa seurataan tehostetusti koko EU:n alueella, Lauslahti sanoo.

Velvoitevarastoihin ei ole tarvinnut puuttua, vahvistaa myös yksikön päällikkö Timo Mauriala lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimeasta.

Lääkkeiden saatavuus ei ole vielä vaarantunut, Mauriala sanoo. Hamstraus voi kuitenkin johtaa siihen, että kriittisistä lääkkeistä, kuten sydänlääkkeistä, tulee pulaa.

– Tällä hetkellä tukuissa tehdään priorisointia, että nimenomaan kriittiset valmisteet, saadaan toimitettua apteekkeihin.

Maurialan mukaan lääkkeiden toimituksessa Aasiasta on ollut viivästyksiä.

– Jos tilanne pitkittyy, se alkaa näkyä myös lääkkeiden saatavuudessa Suomessa.

Median toiminta varmistetaan

Myös kaikki mediatalot raportoivat poolinsa kautta tilanteestaan Huoltovarmuuskeskukselle.

Tällä hetkellä seurataan muun muassa paperin saatavuutta, postin kulkua ja tietoverkkojen toimivuutta.

– Selvitämme myös parhaillaan, onko median avainhenkilöillä mahdollisuus päästä koronatestiin, sanoo Ylen uutis- ja ajankohtaistoiminnan vastaava päätoimittaja Jouko Jokinen.

Jokisen mukaan muun muassa Italiassa yleisradioyhtiön toimintaa on jouduttu supistamaan henkilökuntapulan vuoksi.

Jos Suomessa tilanne menisi yhtä pahaksi, Yleisradiossa pidettäisiin päivittäistuotanto yllä kaikissa tilanteissa, Jokinen sanoo.

– Emme ole lähelläkään sitä. Henkilökunnasta pitäisi olla yli puolet pois ennen kuin toimintaa supistettaisiin.

Yleisradiossa toiminta jatkuu lähes normaalisti. Etätöissä on noin seitsemänkymmentä prosenttia henkilökunnasta.