Huoli koronavirukseen liittyvistä riskeistä huolettaa muitakin kuin ikäihmisiä – yhteydenotot potilasjärjestöihin lisääntyneet merkittävästi

Huolestuneiden ihmisten yhteydenotot eri potilasjärjestöihin ovat lisääntyneet koronavirusepidemian laajennuttua. Oman tartuntariskin arviointi on vaikeaa. Potilasjärjestöt ovatkin lisänneet neuvontaa.

koronavirus
Hopeinen diabetesranneke.
Kalle Purhonen / Yle

Sosiaali- ja terveysministeriö on tänään laatinut yleisohjeita kunnille ikäihmisten suojaamisesta. Ikäihmisten lisäksi koronavirus voi aiheuttaa vakavia oireita myös työikäisille, joilla on vaikea-asteisia perussairauksia. Osa potilasjärjestöistä kaipaisikin varmuutta myös riskiryhmiin kuuluvien työikäisten suojaamisesta.

Koronavirustartunnan riskiryhmään kuuluvat muun muassa osa diabetesta tai vaikeaa sydän- tai keuhkosairautta sairastavista. Lisäksi riskiryhmään luetaan syöpäsairaat, joiden syöpähoidot ovat käynnissä, ja ne ihmiset, joiden vastustuskyky on heikentynyt lääkityksen vuoksi. Näitä ovat esimerkiksi reuma- ja elinsiirtopotilaat. Kaikissa näissä sairauksissa elinvauriot nostavat riskiä selvästi.

Vakavissa sairaustapauksissa keuhkot ensin vaarassa

Vakavissa koronavirustapauksissa virus voi aiheuttaa keuhkokuumeen, mikä puolestaan on vaarallinen osalle perussairaita ihmisiä. Riski on suurentunut esimerkiksi vaikeassa diabeteksessa, jos glukoositaso on kohonnut ja hoitotasapaino huono.

– Jos on diabetes, johon selkeästi liittyy lisäsairauksia, sydän- ja verisuonisairautta tai munuaisongelmia, toimisin samalla tavalla kuin ikäihmisten kanssa eli pyrkisin olemaan kotosalla, sanoo erikoislääkäri Anu Heikkilä Diabetesliitosta.

Sepelvaltimotauti on suomalaisten yleisin kuolinsyy. Sen vakavuus kuitenkin vaihtelee lievästä vakavaan. Koronavirus kuten muutkin infektiot kuormittavat keuhkojen lisäksi myös sydäntä.

Kun koronavirukseen sairastuneelle kehittyy keuhkokuume, niin silloin myös sydän rasittuu. Sydän ja keuhkot on eräänlainen sarjaan kytketty järjestelmä ja hyvin läheisessä tekemisessä toistensa kanssa.

– Infektion yhteydessä henkilöillä, jolla on sydämen vajaatoiminta, tämä sydämen vajaatoimintaoireilu pahenee. He saattavat tarvita jo senkin vuoksi sairaalahoitoa, sanoo ylilääkäri Anna-Mari Hekkala Sydänliitosta.

Viruksesta ei edellenkään tiedetä kaikkea

Eri potilasjärjestöt ovat saaneet runsaasti yhteydenottoja koronaviruksen levitessä. Esimerkiksi Hengitysliitossa, Sydänliitossa ja Diabetesliitossa päivittäiset yhteydenotot ja sivustokäynnit ovat moninkertaistuneet normaaliin verrattuna. Huolestuneita yhteydenottoja on ollut päivittäin. Potilaita varten on perustettu chattipalveluja ja tiedotusta lisätty.

– Rytmihäiriötuntemus, kuten sydämen tykyttely saattaa lääkärin näkökulmasta olla lievä ilmiö, mutta potilas voi kokea sen vakavaksi. Emme pysty tekemään luetteloa, josta jokainen voisi katsoa omaa riskiään, ja sen vuoksi sitten tämä tilanne herättää pelkoa ja ahdistusta, toteaa Hekkala.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n tämänhetkisen ohjeen mukaanhoitava lääkäri arvioi, onko henkilön perussairaus niin vaikea, että hänellä on riski saada vakava koronavirusinfektio. Osa vaikeastikin perussairaista joutuu kaikesta huolimatta altistumaan lähikontakteille, erityisen voimakasta altistuminen on nyt esimerkiksi sairaalatyössä.

– Esimerkiksi sepelvaltimosairaiden työikäisten täytyy sopia oman työnantajan kanssa järjestelyistä. Onhan meillä lääkäreitäkin, jotka sairastavat sepelvaltimotautia ja todennäköisesti päätyvät töihin siinä missä muutkin, toteaa Hekkala.

Testaaminen toisi mielenrauhaa myös pitkäaikaissairaille

Heikkilä ja Hekkala arvioivat, että suurin osa perussairastakin sairastaisi koronaviruksen lievänä. Silti vakavan sairastumisriskin potilaille pitkään kestävä epidemia on erityisen kuormittava ajanjakso.

Epidemia-aika ja epätietoisuus saattavat pahimmillaan kestää viikkoja. Lievien oireiden testaaminen vakavien perussairauksien potilailla vähentäisi stressiä, arvioi Hekkala.

Näin THL määrittää sairauden, joissa kohonnut vakavan sairastumisen riski:

  • Vaikea-asteinen sydänsairaus
  • Huonossa hoitotasapainossa oleva keuhkosairaus
  • Diabetes, johon liittyy elinvaurioita
  • Krooninen maksan tai munuaisen vajaatoiminta
  • Vastustuskykyä heikentävä tauti kuten aktiivisessa solunsalpaajahoidossa oleva leukemia tai lymfooma (ei ylläpitohoito)
  • Vastustuskykyä voimakkaasti heikentävä lääkitys (esimerkiksi suuriannoksinen kortisonihoito)

Lähde: THL

Tilaa uutiset koronaviruksesta

Saat Ylen tärkeimmät koronavirusuutiset sähköpostiisi kerran päivässä.

Siirry tilaamaan