Keskusteluissa pääkaupunkiseudun eristäminen muusta Uudestamaasta koronan takia – Kynnys liikkumisen rajoituksiin valmiuslailla on korkea

Liikkumisrajoitukset tehtäisiin maakuntaa pienemmille alueille. "Koko maata koskeva liikkumisrajoitus ei voisi tulla kyseeseen", hallituslähde arvioi Ylelle.

koronavirus
Kuinka eristystoimet vaikuttavat tartuntaketjuun
Tärkein keino koronatartunnan estämiseksi on sosiaalisten kontaktien välttäminen. Vaikka paikkakuntia eristetään, siitä ei ole hyötyä, mikäli ihmiset eivät vältä kontakteja alueen sisällä. The Spinoffin Toby Morrisin alkuperäisgrafiikkaa mukaillen laadittu kuva mallintaa etätyön kotona pysymisen vaikutuksia koronaviruksen tartuntaketjussa. TOBY MORRIS / The Spinoff, Jyrki Lyytikkä / Yle

Päättyneen viikonlopun tapahtumat ratkaisevat paljolti sen, ottaako hallitus vielä nykyistä tiukempia keinoja käyttöön koronaepidemian taltuttamiseksi.

Asiantuntijat valmistelevat parhaillaan ministereille huomisaamuksi katsausta, jossa arvioidaan niin tartuntojen määrää kuin sitä, onko hallituksen toimilla ollut toivottu vaikutus ihmisten käyttäytymiseen.

Esimerkiksi yli 500 hengen tapahtumien kiellolla on laskettu olleen noin kymmenen prosentin vähentävä vaikutus viruksen etenemiseen.

Vielä ollaan epidemian alkuvaiheessa.

Hallituslähteen mukaan on todennäköistä, että epidemian pahetessa liikkumis- ja oleskelurajoitukset tulevat yhä ajankohtaisemmiksi. Asiantuntijalähteen mukaan on selvä, että "ainakaan huomenna" eli maanantaina ei liikkumista rajoittava laki ole tulossa käyttöön..

Uuttamaata ei rajattaisi, pikemminkin pääkaupunkiseutu

Viime viikolla Suomessa otettiin käyttöön poikkeuslainsäädäntö (siirryt toiseen palveluun). Sillä pyrittiin varmistamaan, että terveydenhuollon resurssit, kuten lääkkeet, henkilökunta, sairaalapaikat tai työvälineet saadaan tarpeen vaatiessa maksimissaan käyttöön.

Viime viikolla alettiin valvoa myös liikkumista yli kymmenen hengen porukoissa, ja kouluissa siirryttiin etäopetukseen.

Järein keino, liikkumis- ja oleskeluvapauden rajoitus, jäi kuitenkin vielä aktivoimatta.

Siihen on kuitenkin varauduttu, kuten pääministeri Sanna Marin (sd.) kertoi lauantaina Ylen Ykkösaamussa.

– Jos tilanne menisi niin pahaksi Uudellamaalla, että näihin rajoittamistoimenpiteisiin pitäisi ryhtyä, niin hallitus antaisi tästä käyttöönottoasetuksen ja veisi sen eduskuntaan päätettäväksi, Marin sanoi.

Pääministeri viittasi esimerkinomaisesti Uuteenmaahan, mutta tiettävästi niin hallituksen kuin virkamiesten ja THL:n asiantuntijoiden kesken on puhuttu maakuntaa pienemmistä ja tarkkarajaisemmista alueista, jopa kaupunginosista, jos niissä todennetaan tautiryppäitä.

– Vaikka laki tulisikin voimaan, koko maata tai Etelä-Suomea koskeva liikkumisrajoitus ei voisi tulla kyseeseen, hallituslähde arvioi.

Yksi skenaario on ollut pääkaupunkiseudun eristäminen muusta Uudestamaasta. Toinen rajaus voisi olla tietyn pääkaupunkiseudun kaupungin eristäminen, tai jonkin Uudenmaan viiden sote-alueen rajaaminen.

Hallitus teki maanantaina linjauksen, jonka mukaan liikkumisrajoitukset voidaan ottaa käyttöön

Pelkästään valtakunnallinen tartuntojen kokonaismäärä ei anna riittävästi eväitä rajaamispäätökseen. Pitäisi pystyä määrittämään tartuntarypäs, jotta rajoittamisesta olisi mitään tehoa.

Rajaus liian suureen alueeseen voisi tehostaa tartuntojen leviämistä alueen sisällä. Esimerkiksi 1,7 miljoonan asukkaan Uusimaa on niin suuri, että tämä mahdollisuus on olemassa, Ylelle arvioidaan.

Kaikkea alueen rajojen ylittävää liikkumista ei voitaisi kieltää vaan esimerkiksi kriittisillä aloilla, kuten terveydenhuollossa työskentelevien pitäisi voida käydä töissä.

Toisaalta rajaamisella suojellaan myös terveydenhuollon kestokykyä. Siten tarve liikkumiskiellolle saattaisi syntyä myös pienillä paikkakunnilla, vaikka niissä ei olisikaan runsaasti tartuntoja.

Niissä riskinä olisi terveydenhuollon ylikuormitus. Tällainen tilanne voisi olla kehittyä paikallisesti mihin päin Suomea tahansa, esimerkiksi Lapin kuntiin, jos matkailijat tai naapuripaikkakuntalaiset käyttävät runsaasti sen terveydenhuoltoa.

Hallitus linjasi maanantaina, mutta kynnys on korkea

Hallitus teki viime maanantaina linjauksen, jonka mukaan liikkumis- ja oleskelurajoitukset voidaan tarvittaessa ottaa käyttöön. Yhteinen linjaus tarkoittaa, että tarvittaessa laki olisi aktivoitavissa nopeasti, jopa päivässä.

Osa prosessissa mukana olleista yllättyi, koska piti itsestään selvänä, että rajoitukset olisi otettu käyttöön jo viime viikona paketissa.

– Olin yllättynyt, ettei se ollut mukana. Pidin selvänä, että pykälä 118 aktivoitaisiin, prosessissa mukana ollut lähde arvioi Ylelle.

Kynnys liikkumisenvapauden ja oleskelunvapauden rajoittamiseen on hallituslähteiden mukaan kuitenkin erittäin korkea, koska sen käyttöönotolla poikettaisiin perustuslain vapauksista. Koronaepidemian pitäisi olla tietyllä alueella niin vakava, että keinot voitaisiin perustella.

– Tämän käyttäminen ei ole mielipidekysymys, vaan täytyisi todentaa, että laki olisi välttämätön, jotta ihmishenkiä voidaan suojella.

Toisin kuin viime viikolla aktivoitu lääkkeiden hamstraamisen kieltävä "apteekkipykälä", liikkumisen rajaava pykälä olisi vaikutuksiltaan laaja.

Se antaisi luvan poikkeusoloissa "...tilapäisesti, enintään kolmeksi kuukaudeksi kerrallaan, kieltää oikeus oleskella ja liikkua tietyllä paikkakunnalla tai alueella taikka rajoittaa niitä, jos se on välttämätöntä ihmisten henkeä tai terveyttä uhkaavan vakavan vaaran torjumiseksi. (siirryt toiseen palveluun)"

Liikkumisvapaus on taattu perustuslain yhdeksännellä pykälällä. Muutoksella olisi liitynnäisvaikutuksia myös joihinkin muihin perusoikeuksiin, kuten perustuslain 13. pykälän kokoontumisvapauteen.

Voit keskustella tästä aiheesta maanantai-iltaan klo 23 saakka.

Tilaa uutiset koronaviruksesta

Saat Ylen tärkeimmät koronavirusuutiset sähköpostiisi kerran päivässä.

Siirry tilaamaan