Kotimaisen ruoantuotannon arvostus kasvaa poikkeusoloissa – somessa käydään kiittäviä keskusteluja

Koronahaitat ovat toistaiseksi olleet vähäisiä maatiloilla, mutta varautua kannattaa, arvioi maitotilallinen Kaisa Pihlaja.

Ruoantuotanto
Kaisa Pihlaja vasikan kanssa pihalla
Vuorokauden ikäinen sonnivasikka riemastutti maidontuottaja Kaisa Pihlajaa.Pasi Takkunen / Yle

Korkiakosken tilalla Jalasjärvellä Etelä-Pohjanmaalla arki rullaa aikaisempaa tiiviimmin nyt vain tuvan ja navetan välillä. Vaikka tuottaja on innokas esittelemään karjaansa, navettaan ei tällä kertaa päästetä ylimääräisiä. Koronavirus ei tartu eläimiin, mutta eläinten hoitajien pitäisi pysyä terveenä.

– Karjatilallisille tautiasiat ovat tuttuja. Yleensä suojelemme eläimiä, mutta nyt katse on meissä työntekijöissä, perustelee maidontuottaja Kaisa Pihlaja.

Tilan elämä pyörii muuten normaalisti: maito haetaan joka toinen päivä niin kuin ennenkin, eläimiä lähtee teuraaksi, rehua tulee ja tarvittaessa laitteiden huoltajat vierailevat tilalla.

– Varautua kuitenkin kannattaa. Nyt on ensiarvoisen tärkeää, että kaikki elintarvikeketjussa pysyisivät terveenä ja ruokahuolto pelaisi.

Korona on lisännyt kotimaisen ruoan kysyntää jopa kymmeniä prosentteja – elintarvikeala lupaa, että tavaraa riittää ja lisää tehdään koko ajan

Korkiakosken tilalla on ennakoitu jo muun muassa kevättöitä, jotta kaikki hoituisi pelloilla aikanaan. Sairastumisiakin on mietitty.

– Laskin, että hätätilanteessa meillä on ainakin seitsemän henkilöä, jotka pystyvät tekemään tilan välttämättömät jokapäiväiset työt.

Kausityövoiman saanti ulkomailta hankaloituu

Kaisa Pihlaja kuuluu tuottajien edunvalvontajärjestön MTK:n johtokuntaan. Nyt hän hoitaa tätä tehtävää etänä.

Pihlajan mukaan MTK on reagoinut poikkeusoloihin voimakkaasti, ja järjestö pyrkii ennaltaehkäisemään ongelmia. Edunvalvontajärjestössä keskitytään kriisitilanteessa auttamaan maaseutuyrittäjiä kaikkein kiireellisimmissä arjen asioissa.

– Heti alkuun on hoidettu lomituskysymyksiä ja varmisteltu, kuinka nopeasti tilallinen sairastuessaan saa lomittajan. Maaseutumatkailuyrityksiä ja suoramyyntitiloja poikkeusolot ovat koskeneet heti, koska niiden kassavirta on lähes nollaantunut.

MTK on jo ennakoinut maatilojen kausityövoiman tarvetta ja saantia. Etenkin kesällä Suomessa tarvitaan ulkomaisia työntekijöitä, esimerkiksi marjatiloilla.

– Missään nimessä emme halua riskeerata ja lisätä liikkuvuutta, mutta yritämme varmistella, että tilanteen rauhoittuessa ainakin lupaprosessit olisivat mahdollisimman keveitä, Kaisa Pihlaja selvittää.

Helsingissäkin kehtaa sanoa ammattinsa

Suomalaisten suhtautuminen kotimaiseen ruokaan ja ruoantuotantoon on noussut poikkeusoloissa nopeasti sosiaalisen median keskusteluihin. Keskustelujen sävy on muuttunut aiempaa myönteisemmäksi tuottajia ja ruoantuotantoa kohtaan.

Myös tuottajat itse ovat osallistuneet heitä koskeviin keskusteluihin.

– Maailma muuttuu, ainakin hetkeksi. Kaksi viikkoa sitten en olisi esimerkiksi Helsingissä viitsinyt ihmisille sanoa ammattiani. En ole sitä itse milloinkaan hävennyt, mutta jos en jaksanut halveksivia katseita, jätinpä sanomatta. Nyt voisin sanoa sen vaikka Helsingissä: olen maanviljelijä, kirjoitetaan eräässä Facebook-kommentissa.

Huoltovarmuutta ja laatua

Nuori maitotilallinen Kaisa Pihlaja on myös huomioinut keskusteluiden muuttuneet sävyt.

– Kiitoksia! Viime vuodet eivät ole olleet meille helppoja, mutta nyt omavarainen ruoantuotanto muistetaan. Ruoantuotantoon tarvitaan muitakin kuin vain meitä tuottajia eli kiitos kuuluu koko ketjulle aina logistiikasta kaupan kassalle.

Pihlaja ei halua lähteä ennakoimaan, muuttavatko poikkeusolot suomalaisten asenteita. Toiveita hänellä kuitenkin on.

– Ehkä äärimmäisen tehokkaan ja mahdollisimman halvan kuluttamisen sijaan alamme miettiä kaikessa kuluttamisessamme huoltovarmuutta ja laatua.

Atria-konsernin toimitusjohtaja Juha Gröhn työpöytänsä ääressä
Atrialla toimintavarmuus on poikkeusoloissakin hyvä, ruokaa riittää, vakuuttaa toimitusjohtaja Juha Gröhn.Pasi Takkunen / Yle

“Ei täällä yksin pärjätä”

Ruokatalo Atrian toimitusjohtaja Juha Gröhn on varma, että poikkeusolot jättävät ruoan osalta pysyvän muistijäljen suomalaisille.

– Tämä on maailmaa muuttava aika, jota elämme. Toivottavasti kansakuntien yhteistyö, verkostomainen työskentelytapa säilyy. Ei täällä kuitenkaan yksin pärjätä, Juha Gröhn toteaa.

Juha Gröhn on myös huomannut, että ruoasta keskustellaan nyt aktiivisesti. Yllättynyt hän ei ole.

– Suomessa on toki tätä keskustelua käyty jatkuvasti. Suomi on varmasti maailmassa niitä kansakuntia, joka on varustautunut tällaisiin poikkeusoloihin kohtuullisen hyvin.

Ruoka on käynyt kaupaksi

Ruoan kysyntäkin on ollut suurta, kun suomalaiset ovat täydentäneet kotivarastojaan. Esimerkiksi Atrian päättyvän viikon tuotantomäärät ovat puolitoistakertaiset normaaliin maaliskuiseen viikkoon verrattuna.

– Eniten ovat käyneet kaupan perusarjen tuotteet, kuten jauheliha. Ruokaa riittää, sillä tehtaat pyörivät täysillä ja henkilöstö on hyvässä kunnossa. Jos nyt hyllyt ovat vähän tyhjinä, ensi viikolla ollaan taas hyvässä tilanteessa, Juha Gröhn rauhoitteli keskiviikkona.

Myös Atrian vienti toimii poikkeusoloissa normaalisti.

– Sovitut kaupat hoidetaan, logistiikka toimii ja rahavirrat liikkuvat.

Päivän vanha sonnivasikka
Vielä nimeä vailla.Pasi Takkunen / Yle

“Maailmassa on paljon kaunista”

Palataan takaisin Korkiakosken maitotilalle. Kun virusuhan vuoksi navettaan ei ollut pääsyä ja haastattelut tehtiin ulkona, tuottaja Kaisa Pihlaja haluaa kuitenkin esitellä elämän ihmeen. Hän hakee ulos jaloittelemaan edellispäivänä syntyneen sonnivasikan.

– Kun tämä eilisiltana möllötti mua isoilla silmillään tuolla navetalla, ajattelin että kyllä näinäkin päivinä maailmassa on paljon kaunista!