Koronavirus pani globalisaation tauolle – Historiassa pandemiat ovat aina seuranneet ihmiskunnan kehitystä

Tartuntaudit ovat olleet osa niin siirtomaiden valloitusta kuin suursotiakin. Vielä on epäselvää, kuinka suuren haavan koronavirus tekee nykyiseen globalisaatioon.

koronavirus
Kentällä on rivi telttoja ja telttojen edessä kenttävuoteilla makaa sairaita. Heidän vieressään seisoo sairaanhoitajia. Tummapukuinen mies kulkee telttojen välissä kulkevalla polulla.
Lääkärit ja sairaanhoitajat hoitivat espanjantautiin sairastuneita telttamajoituksessa Brooklinessa Massachusettsissa lokakuussa 1918. Tuhoisa influenssa tappoi kymmeniä miljoonia ihmisiä eri puolilla maailmaa. Taudin leviämistä edisti globaali konflkti, ensimmäinen maailmansota.Rex Features / All Over Press

Koronaviruspandemia on saanut maailman hallitukset ryhtymään ennennäkemättömän laajoihin toimiin, jotta viruksen leviäminen saataisiin kuriin.

– Globalisaatio on vähintäänkin tauolla tällä hetkellä, kun ihmiset eivät liiku mihinkään ja tavarakin liikkuu vähemmän kuin aiemmin, arvioi maailmanpolitiikan professori Heikki Patomäki Helsingin yliopistosta.

Globalisaatio ja pandemiat kietoutuvat väistämättä toisiinsa. Ihmiskunnan kehitys on historian saatossa luonut edellytyksiä uusille taudeille.

– Uuden taudin ilmestyminen historiassa on yhteydessä siihen, että yhteiskunnassa ja ympäristössä on tapahtunut sellaisia muutoksia, jotka edesauttavat sen taudin ilmestymistä, lääketieteen historian dosentti Heikki S. Vuorinen Helsingin ja Tampereen yliopistoista sanoo.

Uusien tautien ilmaantumiseen vaikuttavat sellaiset tekijät kuin väestönkasvu, uudet elinkeinot ja liikenneyhteyksien kehittyminen.

Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelmassa (21.3.) kuullaan Yhdysvaltain ja Euroopan unionin reaktioista koronaviruksen aiheuttamaan kriisiin ja pohditaan globalisaation ja pandemioiden suhdetta.

Myöhäisen kivikauden ja pronssikauden vaihteessa noin 4 000–5 000 vuotta sitten koettiin ilmeisesti ensimmäinen laaja ruttoepidemia.

– Luurangoista löytyy evidenssiä siitä, että silloin on todella liikkunut rutto, Vuorinen kertoo.

Ruton leviämistä edesauttoi se, että käyttöön oli otettu härkävetoiset vankkurit, joilla päästiin hyvin tasankojen yli. Siihen mennessä oli myös kehittynyt ensimmäisiä suuria väestökeskittymiä, joissa kymmeniäkin tuhansia ihmisiä saattoi olla läheisessä kontaktissa toistensa kanssa.

Globaalien taloussuhteiden tiivistyminen on mahdollistanut pandemioita: Kolera lähti leviämään 1800-luvulla, kun britti-imperiumi kytki Intian Eurooppaan. Vuoden 2003 SARS-epidemia ja nykyinen COVID-19-pandemia liittyvät puolestaan Kiinan aseman nousuun maailmantaloudessa.

Musta surma eteni kauppareiteillä

Historian tunnetuin ruttoepidemia, 1300-luvulla levinnyt musta surma, kytkeytyi sekin kauppareitteihin.

1200-luvulla mongolivalloittajat olivat levittäytyneet Euroopan itäisille rajoille. Italialaiset kauppakaupungit olivat puolestaan 1200–1300-luvuilla luoneet tiiviit kauppayhteydet itäiselle Välimerelle ja Mustallemerelle.

Mustallamerellä oli merkittävä orjakaupan keskus Caffa, nykyinen Krimin Feodosija, joka oli genovalaisten hallussa. Paikalliset mongolihallitsijat pyrkivät valloittamaan kaupungin.

Heidän armeijassaan puhkesi rutto, joka levisi Caffan kaupunkiin ja sieltä sitten laivojen välityksellä Konstantinopoliin, nykyiseen Istanbuliin, ja edelleen Välimeren suuriin kauppakaupunkehihin Genovaan, Marseilleen ja Venetsiaan.

Piirros mustan surman uhreista. Nainen kantaa vauvaa. Lattialla on ruumis ja kuolleita eläimiä. Sängyllä makaa mies tuskissaan.
Piirros esittää mustan surman uhreja vuonna 1349.Rex Features / All Over Press

On kuvaavaa, että sana karanteeni tulee mustan surman ajoilta ja italian kielen sanoista quaranta giorni, 40 päivää. Venetsiassa annettiin ruton torjumiseksi määräys, joka asetti saapuvat laivat 40 päivän karanteeniin.

Rutolle loi otollisia olosuhteita myös se, että Euroopan taloudelliset ja sosiaaliset olot olivat heikot ilmaston viilennyttyä pienen jääkauden alussa. Kylmeneminen oli aiheuttanut sadonmenetyksiä ja nälkävuosia, jotka heikensivät väestön vastustuskykyä.

Musta surma aiheutti valtaisan väestönmenetyksen Euroopalle. On esitetty, että musta surma jopa osaltaan murensi tuolloista yhteiskuntamallia, läänitysjärjestelmään perustuvaa feodalismia. Se on myös saattanut vaikuttaa ajankohdan lingua francan, latinan heikentymiseen ja kansallisten kielten nousemiseen.

– Voidaan esittää, että se oli yksi tekijä, joka murensi luottamusta vanhaan valtaan. Vallanpitäjille on tärkeää osoittaa, että he pystyvät kontrolloimaan sellaisia asioita kuin taudit, dosentti Heikki Vuorinen sanoo.

Hän korostaa, että tauti on vain yksi tekijä ja on vaikea arvioida, miten suuresti se itsessään muutti yhteiskuntaa.

Piirroksessa kaupungin ulkopuolelle haudataan ruton uhreja. Keskiössä on arkun edessä seisova luuranko, jolla on toisessa kädessään tiimalasi ja toisessa keihäs.
Rutto raivosi Lontoossa vuonna 1665. Kyseessä oli tiettävästi viimeinen paiseruttoepidemia Englannissa.Rex Features / All Over Press

Taudit edistivät siirtomaavalloituksia Amerikoissa

Tartuntataudit olivat merkittävässä roolissa myös siinä globalisaation vaiheessa, jossa eurooppalaiset valloittajat alistivat muita maailman osia kontrolliinsa, siirtomaiksi.

Varsinkin Amerikkoihin eurooppalaiset valloittajat toivat tauteja, joita vastaan alkuperäisväestöllä ei ollut vastustuskykyä.

Hernan Cortés johtaa haarniskoitujen sotilaiden joukkoa ja intiaanikantajia vanhassa piirroksessa.
Espanjalaiset valloittajat, konkistadorit, nousivat maihin Meksikossa Hernán Cortésin johdolla vuonna 1519. Espanjalaiset toivat mukanaan myös isorokon, joka osoittautui tuhoisaksi atsteekkivaltakunnalle. Kuva on 1500-luvulta, tekijä on tuntematon.Alamy / All Over Press

Ehkä merkittävimpänä pidetään isorokkoa. Se saapui 1510-luvun lopulla nykyisen Meksikon alueelle, kun löytöretkeilijä ja valloittaja Hernán Cortés nousi maihin. Siitä alkoi asteekkivaltakunnan valloittaminen.

– Voidaan sanoa, että isorokko oli keskeinen tekijä, joka nujersi asteekkivaltion, ei niinkään konkistadorien muutama tykki ja haarniskat ja tuliaseet ja hevoset, dosentti Heikki S. Vuorinen sanoo.

– Asteekeilla oli sanonta, että konkistadorien hengityskin tappaa.

Isorokko oli valtava sosiaalipsykologinen nujertava isku asteekkivaltakunnalle. Sama kohtalo oli edessään inkavaltakunnalla, kun konkistadori Francisco Pizarro tunkeutui inkavaltioon muutaman sadan sotilaan kanssa. Valloitus oli helppo, kun isorokko oli kulkenut heidän edellään ja tuhonnut suuren osan väestöä.

Afrikassa tilanne oli toisenlainen – siellä paikalliset taudit olivat pikemminkin este eurooppalaisille valloittajille. Vielä 1800-luvun alkupuolella puhuttiin yleisesti, että trooppinen Afrikka oli eurooppalaisten hauta.

– Vasta kun 1800-luvun puolivälissä ja vuosisadan lopulla alettiiin hallita paremmin erilaiset tautimekanismit ja tautien leviäminen, eurooppalaisten imperialistien asema Afrikassa vakiintui, dosentti Vuorinen kertoo.

Sotiminen loi olot espanjantaudille

Noin sata vuotta sitten, vuosina 1918–1920 maailmaa koetteli tuhoisa influenssa, joka tuli tunnetuksi nimellä espanjantauti.

Espanjantaudin arvioidaan tappaneen yli 50 miljoonaa ihmistä. On esitetty paljon korkeampiakin lukuja.

Joukko univormupukuisia poliisimiehiä seisoo kadulla suojaimet kasvoillaan. Kuva on mustavalkoinen.
Poliisimiehet pitivät Punaisen Ristin jakamia kasvosuojuksia Seattlessa Yhdysvalloissa joulukuussa 1918, espanjantautiepidemian aikaan.Rex Features / All Over Press

Influenssavirus oli muuntunut sellaiseksi, että se tappoi erityisesti nuoria aikuisia, toisin kuin tavalliset influenssavirukset, jotka ovat vaarallisimpia iäkkäälle ja sairaalle väestölle.

Ihmiskunta oli noina vuosina luonut otolliset olosuhteet viruksen leviämiselle. Meneillään oli ensimmäinen sota, jota saattoi kutsua globaaliksi.

– Käytiin ensimmäistä maailmansotaa, joka oli ainutlaatuinen sota siinä, miten nuoria miehiä rahdattiin tykinruoaksi eri puolilta maailmaa, dosentti Heikki Vuorinen sanoo.

– Euroopassa kasaantui pienelle alueelle miljoonia nuoria miehiä ja heidän ruokkimisekseen miljoonia sikoja ja miljoonia kuormajuhtia kuljettamaan ammuksia rintamalle.

Edelleenkin väitellään siitä, mistä virus alun perin lähti liikkeelle. Yhden teorian mukaan lähtöpaikkana olivat Yhdysvaltain koulutusleirit, mutta Itävalta-Unkarin ja Saksan arkistoista on löydetty tietoja influenssan kaltaisesta taudinaiheuttajasta jo vuodelta 1917.

Espanjantaudin nimen infuenssa sai sotasensuurin takia – ensimmäiset julkisuuteen annetut tiedot tulivat sotaa käymättömästä Espanjasta.

Mustavalkoinen kuva, jossa sairaalasänkyjen jono ja sänkyjen vieressä miehiä univormuissa.
Yhdysvaltain armeijan influenssaosasto Langres'ssa Ranskassa espanjantautiepidemian aikaan.Everett Collection / All Over Press

Köyhät ovat haavoittuvaisia

Tartuntataudeilla on aina ollut sosiaalinen puolensa: yleensä köyhät kärsivät eniten.

– Influenssa on kyllä niin leviävä, että sitä on ollut taatusti rikkaidenkin vaikea välttää, mutta heillä taas oli ratkaisevasti parempi mahdollisuus saada hoitoa, Heikki Vuorinen sanoo.

– Mitä köyhemmissä oloissa oli, sitä herkemmin sai taudinaiheuttajan, koska ihmiset elivät nykymaailmaan verrattuna ahtaammin.

Nyt huolestuttavalla koronaviruksellakin on sosiaalinen puolensa. Julkisen terveydenhuollon asiantuntijat ovat varoitelleet, että heikommassa sosioekonomisessa asemassa olevat ihmiset ovat haavoittuvimpia epidemialle.

Esimerkiksi heikko työmarkkina-asema pakottaa ihmisiä töihin sairaanakin ja nämä työt ovat yleensä sellaisia, joita ei voi hoitaa etätöinä. Töistä poisjääminen on raskas isku, jos palkasta ei ole kertynyt minkäänlaisia säästöjä puskuriksi.

Kolme suoja-asuihin pukeutunutta työntekljää kulkee desinfiointiruiskujen kanssa laiturilla rautatieasemalla. Taustalla näkyy moderneja junia.
Palomiehet desinfioivat 24. maaliskuuta rautatieasemaa Kiinassa Wuhanissa, josta COVID-19-koronavirusepidemia lähti leviämään. Xinhua/ All Over Press

Historian taudeista voi oppia ja historia antaa esimerkkejä siitä, miten asiat tapahtuvat oikeissa olosuhteissa. Dosentti Heikki Vuorinen korostaa, että uuden koronaviruksen kanssa tilanne on jälleen täysin uusi.

– Maailma on muuttunut 70 vuoden aikan toisen maailmansodan jälkeen sellaista vauhtia sekä yhteiskunnallisesti että ympäristön puolesta, että tilanne on todella uusi, Vuorinen sanoo.

Vuoden 2003 SARS-koronavirus saatiin kuriin tehokkailla toimenpiteillä, muun muassa karanteeneilla. Ongelma on, että COVID-19-tautia aiheuttavan uuden koronaviruksen epidemologia on erilainen kuin SARS-viruksen.

– SARS-koronavirus aiheutti vakavan taudin, ja vasta kun tauti oli esillä, koronavirus alkoi levitä, Vuorinen muistuttaa.

– Kun taudilla oli hyvin selkeät oireet, tautiin sairastuneet pystyttiin eristämään.

Uuden koronaviruksen kanssa tilanne ei olekaan näin selvä, vaan sitä voivat levittää lievästi sairaat ja jopa oireettomat.

Pandemia paljastaa globalisaation kipukohtia

Nykyistä koronaviruspandemiaa ei voi vielä verrata historian suuriin tappaviin epidemioihin. Monin sitein yhteenkietoutuneessa maailmantaloudessa se aiheuttaa kuitenkin äkkinäisiä myllerryksiä.

Nykyinen koronaviruspandemia vetää mattoa jalkojen alta globaaleilta hyödyke- ja tuotantoketjuilta. Se johtaa talouden toiminnan häiriintymiseen myös tarjontapuolella.

Virus iski maailmantalouteen hetkellä, jolloin huolet olivat jo valmiiksi pinnassa.

– Osakemarkkinoiden syöksykierre ei johdu vain koronaviruksesta vaan takana on pidemmän aikavälin kehityskulkuja. Viime aikoina maailmantalous on muutenkin ollut kiikun kaakun taantuman ja pörssiromahduksen partaalla, maailmanpolitiikan professori Heikki Patomäki sanoo.

Patomäki muistuttaa, että osakemarkkinat ovat nousseet voimakkaammin kuin reaalitalouden kehitys. Kuplan puhkeamisesta oli merkkejä jo aiemmin.

– Pelkkä koronavirus olisi riittänyt aiheuttamaan väliaikaisen taantuman, mutta nyt kun nämä kaksi asiaa yhdistyvät, meillä on todella suuri kriisi käsillä.

Vielä ei voi tietää, miten syvät jäljet koronavirus jättää globalisaatioon. Suuremmat arvet saattavat vielä jäädä viruksen laukaisemasta talouskriisistä.

– Koronavirus on kuitenkin väliaikainen, mutta maailmantalouden romahduksen seurauksia katsomme pitkälle tulevaisuuteen, maailmanpolitiikan professori Heikki Patomäki sanoo.

Patomäki on varoittanut jopa (siirryt toiseen palveluun) "kaikkien kriisien äidistä" (siirryt toiseen palveluun).

Patomäen mukaan viimeistään on käynyt selväksi, että uusliberaalin globalisaation opit eivät toimi: laajalti myönnetään, että tarvitaan vahvaa valtiota ja nykyistä enemmän kotimaista ja paikallista tuotantoa. Hän katsoo, että käsillä on suorastaan maailmanhistoriallinen valintatilanne.

– Pyritäänkö tästä eteenpäin rakentamaan globalisaatiota kestävämmälle pohjalle vai mennäänkö sille tielle, että nationalistinen ja toiseutta kohtaan vihamielinen politiikka vahvistuu entisestään?

Patomäen mielestä koronaepidemia ja rahoitusmarkkinoiden kriisi osoittavat, että maailmassa tarvitaan nykyistä parempia yhteisiä globaaleja instituutioita.

Niiden oikeuttaminen edellyttää viime kädessä globaalia demokratiaa, Patomäki summaa.

Aiheesta aiemmin:

Maailma on seisahtumassa – Yhdysvaltain talousromahdus on Euroopalle ja Suomelle Kiinan karanteenejakin pahempi shokki 24.3.2020

Maailmanpolitiikan arkipäivää: Pandemia työntää maailmantaloutta taantumaan 21.3.2020

Kauanko aiemmat influenssapandemiat ovat kestäneet? Miten ne eroavat koronasta? Testaa tietosi maailmalla jylläneistä taudeista 22.3.2020

Uusi suurpandemia voi puhjeta, jos kolme ehtoa täyttyy – sata vuotta sitten influenssa tappoi kymmeniä miljoonia ihmisiä parissa vuodessa 26.10.2018

Tilaa uutiset koronaviruksesta

Saat Ylen tärkeimmät koronavirusuutiset sähköpostiisi kerran päivässä.

Siirry tilaamaan