"Ruotsi odottaa tieteellistä näyttöä, kun Suomi toimii" – Suomi on varautunut koronaepidemiaan Ruotsia paremmin, sanoo Ruotsin terveydenhuollon asiantuntija

Ruotsin terveydenhuolto on ollut kovassa paineessa jo ennen epidemiaa.

Ruotsi
Sairaala
Ruotsissa koronaviruspandemian vastaiset toimet ovat olleet selvästi useimpia muita maita kevyempiä. Frida Lönnroos / Yle

TukholmaMiten Ruotsin terveydenhuoltojärjestelmä selviää koronavirusepidiemiasta?

Tämä kysymys on toistettu monta kertaa tammikuusta lähtien. Tilanne maan terveydenhuollossa on ollut vaikea jo ennen epidemiaa.

Suomalainen Jouko Vanhala on työskennellyt 30 vuotta Ruotsin terveydenhuollon hallinnossa. Hän kiittää Suomen ripeyttä.

– Suomessa alettiin toimia heti, kun viruksesta kuultiin. Mielestäni se on hienoa, hän sanoo.

– Vaikuttaa siltä, että Suomessa kriisitietoisuus on suurempi eikä epidemian suhteen oteta riskejä.

Jouko Vanhala
Jouko Vanhala kuvattuna puistossa, jota hän ehdotti haastattelupaikaksi tartuntariskin takia. Vanhala arvioi, että Suomessa kriisitietoisuutta on enemmän kuin Ruotsissa. Kirsi Heikel / Yle

Tällä hetkellä Vanhala on talousjohtajana Hallandin alueella Göteborgin naapurissa. Aikaisemmin hän on työskennellyt samassa toimessa Ruotsin suurimmassa sairaalassa, Karoliinisessa yliopistosairaalassa.

– Aloitimme varautumisen kunnolla vasta tammikuussa. Aloimme järjestää asioita eri tavalla ja varmistaa toimituksia. Mutta kun tilaukset tulevat kaikilla yhtä aikaa, eivät toimitukset pysy perässä.

Vanhalan työpaikalla Hallandin alueen sairaaloissa on alettu nyt jaotella potilaita jo ennen päivystykseen tuloa. Jaottelu tehdään sairaaloiden pihoille pystytetyissä teltoissa eikä kaikkia potilaita päästetä sisälle.

Toiminta on viritetty epidemian hoitoon. Eläkkeelle jääneitä osaajia on kutsuttu töihin.

Suomi toimii, Ruotsi pohtii

Ruotsissa hallitus noudattaa kansanterveysviranomaisen suosituksia toimista, joita tarvitaan koronavirusepidemian hidastamiseksi. Toimet ovat olleet selvästi muita maita kevyempiä.

Osa asiantuntijoista on Ruotsissa kannattanut kansanterveysviranomaisen linjaa, osa on vaatinut järeämpiä toimia.

Jouko Vanhala kuuluu jälkimmäiseen ryhmään. Hän on turhautunut Ruotsin tavasta toimia.

– Ruotsissa pitää yleensä olla tieteellistä tietoa asioista ennen kuin jotain päätetään. Muuten asiantuntijat luulevat, että Nobel kääntyy haudassaan, hän heittää.

Sairaala
Ruotsissa on vähän tehohoitopaikkoja verrattuna moniin Euroopan maihin. Frida Lönnroos / Yle

Muutama päivä sitten entinen valtion epidemiologi sanoi, että koronavirusepidemia on vain astetta vakavampi kausi-influenssa. (siirryt toiseen palveluun)

– Näin sanotaan, koska asiantuntijat odottavat tieteellistä näyttöä. Muuta ei uskalleta sanoa sitä ennen. Suomessa ei oteta mitään riskiä tässä asiassa, vaan päätetään toimia kunnolla, vertaa Vanhala.

Hän ei halua tehdä asiasta mitään maaottelua. Hän sanoo, että vasta muutaman vuoden kuluttua tiedämme, kuka on tehnyt maailmassa parhaat päätökset.

– Uskon, että koronan aiheuttamista luvuista tullaan keskustelemaan jälkeenpäin vielä aivan valtavasti.

Ihmisiä kävelee metrolaiturilla.
Varsinkin Tukholmassa terveydenhuolto on kovilla kasvaneen asukasmäärän takia. Frida Lönnroos / Yle

Suuri pula työntekijöistä ja hoitopaikoista

Ruotsin terveydenhuoltojärjestelmä on ollut kovassa paineessa jo ennen epidemiaa.

Maassa on ollut huutava pula useista epidemian aikana tarvittavista osaajista, kuten päivystyslääketieteen erikoislääkäreistä, röntgenhoitajista, bioanalyytikoista ja sairaanhoitajista.

Ruotsissa ei ole sairaalatarvikkeiden valmiusvarastoa. Sairaanhoitajat pelkäävät joutuvansa tekemään töitä koronavirusepidemiassa ilman suojavarusteita.

Viime syksynä sairaalatarvikkeiden toimittajan vaihduttua leikkauksia jouduttiin perumaan jo viikon toimituskatkosten jälkeen.

Armeija pystytti maanantaina kenttäsairaalaa Östrä Sjukhusetin viereen Göteborgiin.
Armeija pystytti maanantaina kenttäsairaalaa Östrä Sjukhusetin viereen Göteborgiin.Adam Ihse / EPA

Ruotsissa on vähän tehohoitopaikkoja verrattuna moniin Euroopan maihin. Vielä 1990-luvulla niitä oli 4 300, mutta sen jälkeen huoltovarmuutta alettiin karsia. Vuonna 2018 teho-osastopaikkoja oli enää 570.

Nyt tehohoitopaikkoja rakennetaan niin armeijan kenttäsairaalaan kuin Älvsjön messualueelle Tukholmassa.

Myös maahanmuutto on kuormittanut Ruotsin terveydenhuoltoa. Kymmenessä vuodessa maan asukasluku on kasvanut miljoonalla. Suurin muuttopaine kohdistuu Tukholmaan.

Vanhala pitää Ruotsin terveydenhuollon laatua erittäin korkeana. Vaikein on kuitenkin vielä edessä.

– Emme ole nähneet vielä edes huippua.

Lue lisää:

Ruotsi aikaistaa terassikautta ja pohtii pääsiäisen laskettelusesonkia – naapurissa arki yritetään pitää mahdollisimman ennallaan

Uusimmat tiedot koronaviruksesta: Suomessa tartuntoja nyt yhteensä 1218, Trump perui puheensa New Yorkin karanteenista, Espanja pysäyttää taloutensa

Tilaa uutiset koronaviruksesta

Saat Ylen tärkeimmät koronavirusuutiset sähköpostiisi kerran päivässä.

Siirry tilaamaan