Tutkija: Hallitus korosti ikäihmisten ja riskiryhmien tilannetta alkuun liikaa – siksi nuoremmat eivät ehkä kokeneet koronan koskevan heitä

Ministerit ovat panostaneet viestintänsä yhtenäisyyteen jopa samoihin väreihin pukeutumalla ja asettumalla pituusjärjestykseen.

kriisiviestintä
Sanna Marins regering.
Sanna Marin on tutkijan mielestä esiintynyt kriisitilanteessa uskottavasti ja rauhallisesti.Jussi Nukari / Lehtikuva

Hallitus on painottanut ikäihmisten ja muiden koronaviruksen riskiryhmien näkökulmaa liikaa. Näin arvioi poliittista retoriikkaa tutkinut valtio-opin dosentti Jouni Tilli.

Kriisiviestinnän tarkoituksena on vakuuttaa mahdollisimman laaja ihmisjoukko erittäin poikkeuksellista toimenpiteistä.

– Kaikista haavoittuvimmassa asemassa olevien kärsimykseen vetoaminen on hyvin tehokas retorinen keino, sitä korosti jo Aristoteles aikanaan, Tilli sanoo.

Valtio-opin dosentti Jouni Tilli nojaa puisen aidan kaiteeseen molemmilla käsillään, päällään tummansininen toppatakki. Taustalla syksyistä vesakkoa.
Jouni Tilli on aiemmin analysoinut esimerkiksi Juha Sipilän kohuttua tv-puhetta syksyllä 2015.Jouni Tillin kotialbumi

Ministerit ovat kuitenkin hyödyntäneet riskiryhmien asemaa siinä määrin, että sen seurauksena osa työikäisistä ja nuoremmista saattoi varsinkin alkuun kokea, ettei koronavirus koske heitä.

– Alkuvaiheessa on voinut tulla käsitys, että korona on lähinnä ikäihmisten tauti, ja riskiryhmään kuulumattomat voivat huoletta mennä baariin tai matkustaa Lappiin, Tilli arvioi.

Hän ei kiellä riskiryhmien suojelemisen tärkeyttä, mutta kertoo, miten viestistä olisi saatu vaikuttavampi myös nuoremmalle polvelle: ensimmäisestä tiedotustilaisuudesta alkaen ministerien olisi pitänyt vääntää rautalangasta, että esimerkiksi opettajien, varhaiskasvatuksen työntekijöiden tai hoitohenkilökunnan sairastuminen on kaikin keinoin vältettävä.

Tillin mukaan se olisi voinut saada työikäiset ja pienten lasten vanhemmat ymmärtämään vastuunsa koronan levittämisestä nykyistä nopeammin.

Kun vääränlainen käsitys on jo muodostunut, sen korjaaminen on vaikeaa. Korjausliikettä on kuitenkin tutkijan mukaan tehty kiitettävästi korostamalla koronaviruksen kykyä levitä helposti.

– Kun tilanne on kriittinen, pitäisi jättää mahdollisimman vähän yksittäisen ihmisen kriisitietoisuuden varaan. Meillä on kaikilla erilaisia tulkintoja, eivätkä kaikki hahmota tilannetta samalla tavalla. Ohjeiden pitää silloin olla mahdollisimman selkeät.

Pääministerin päättäväisyys vakuuttaa

Hallitus on Jouni Tillin mukaan onnistunut kriisiviestinnässään yleisesti ottaen hyvin. Retoriikka on ollut poikkeuksellisen pitkälle mietittyä. Se on näkynyt tiedotustilaisuuksissa jopa pituusjärjestykseen asettumisessa ja ministerien yhteneväisessä vaatetuksessa.

– Taustalla on kritiikki siitä, että tietyt hallituspuolueet tai ministerit vetävät omaa linjaansa. Luulen, että nyt on tehty selväksi, että on yksinkertaisesti oltava samassa veneessä: se näkyy muutenkin kuin verbaalisesti.

Hallituksen tiedotustilaisuus.
Ministerit seisoivat tiedotustilaisuudessa 16.3. symmetrisesti ja tummissa vaatteissa.Petteri Bülow / Yle

Koronatiedotuksen kannalta keskeiset ministerit ovat Tillin mukaan puhuneet hyvin selkeästi ja rauhallisesti. Jokainen käyttää puhuessaan matalaa ääntä, mikä tutkimusten mukaan lisää uskottavuutta.

Erityisesti pääministeri Sanna Marin ja valtiovarainministeri Katri Kulmuni ovat tutkijan mielestä onnistuneet valitsemaan retoriset keinonsa hyvin.

– Pääministerin kehonkieli huokuu päättäväisyyttä. Rauhallinen, selkeä ilmaisu korostaa tilanteen vakavuutta. Yksityiskohtana vaikkapa kynän pitäminen on hyvä keino lisätä itsevarmaa vaikutelmaa, Tilli analysoi.

Sanna Marin hallituksen tiedotustilaisuudessa.
Sanna Marin pitää puheessaan paljon taukoja, mutta Tillin mukaan ne ovat riittävän lyhyitä.Tiina Jutila / Yle

Kulmuni on puolestaan onnistunut luomaan me-henkeä taloudesta puhuessaan.

Syyttelyn välttäminen on kriisiviestinnässä Tillin mukaan äärimmäisen tärkeää. Hän ottaa esimerkiksi Kulmunin lauseen: "Tämä tilanne ei tietenkään ole kenenkään yrittäjän tai työntekijän syy, ja siksi valtio haluaa tarjota kaiken mahdollisen tuen, jolla pääsemme tämän kriisin yli."

– Lause on retorisesti hyvin rakennettu ja toimiva, tutkija sanoo.

Ulkoministeri Pekka Haavisto käyttää puheessaan paljon ilmaisuja, kuten "ehkä on tärkeää todeta". Se on Tillin mukaan keino alleviivata tiettyjä kohtia, mutta samalla pehmentää tilannetta ikään kuin kotoisammaksi.

– Liian leppoisaksi ei kannata heittäytyä, mutta keino kuuluu Haaviston retoriseen tyyliin miellyttävänä herrasmiehenä.

Kiuru ja Paatero poikkeavat linjasta

Pääosin ministereiden puheenvuorot ovat Jouni Tillin mielestä olleet sopivan tiiviitä ja niiden rakenne on ollut toimiva.

Tutkija puhuu kriisinarratiivista, jonka perusaskeleita ovat seuraavat:

1. Tilanteen hahmottaminen: Analyysi sekavasta, kiistanalaisesta ja nopeasti muuttuvasta tilanteesta.

2. Merkityksen luominen: Vakuuttava julkinen selitys siitä, mitä on tapahtumassa, mistä se johtuu, mitä tehdään, miten tehdään ja kuka tekee.

3. Tilanteen jatkuva ja säännöllinen päivittäminen.

Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru valtioneuvoston tiedotustilaisuudessa 19. maaliskuuta.
Krista Kiurun puheenvuorot voivat tuskastuttaa kuulijaa.Petteri Sopanen / Yle

Näissä askeleissa ovat Tillin mielestä onnistuneet kaikki muut, paitsi perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru ja kuntaministeri Sirpa Paatero.

Kiurun ongelmana ovat pitkät ja kapulakieliset virkkeet, jotka kiertävät kehää ja toistavat itseään. Ne saavat kuulijan tuskastumaan.

– Hän myös pyrkii usein lisäämään muiden ministerien lausuntoihin jotain. Lisäykset ovat olleet pitkiä ja epäselviä. Ne eivät tuo mitään lisää, päinvastoin voivat sotkea sitä, mitä on juuri esitetty selkeästi.

Paateron esiintyminen kuntien tilannetta valottavassa tiedotustilaisuudessa oli Tillin mielestä luennoivaa. Siitä puuttui konkretia.

– Arvaukseni on, että tiedotustilaisuuden antia eniten odottaneet turhautuivat, Tilli sanoo.

Konkretiaa ja ymmärrettävyyttä puheenvuoroihin voisi lisätä helposti käyttämällä esimerkkejä tai kielikuvia. Tillin mukaan ne saavat asian jäämään paremmin kuulijan mieleen, vaikka viesti olisi muutenkin selkeä.

Uudenmaan sulkemista koskevassa tiedotustilaisuudessa oli tutkijan mielestä jopa hieman liikaa ministereitä läsnä.

– On syytä pohtia, palveleeko näin suuri määrä itse asiaa vai muuttuuko tilaisuus sekavammaksi kuin pienemmällä kokoonpanolla.

Onko ilmaisu lainattu pastorilta?

Jos tiedotustilaisuuksia on seurannut ahkerasti, on niiden tunnelma saattanut alkaa muistuttaa jopa luterilaista messua.

Tummiin pukeutuneiden, vakavailmeisten ministerien lakoninen, korostetun selkeä ja tauotettu puhe kuulostaa erehdyttävästi samalta kuin suomalaisen papin saarna sunnuntaiaamun jumalanpalveluksessa.

Tutkijaa ajatus naurattaa.

– Voi olla, että sellainen puhetyyli sopii suomalaiseen mielenmaisemaan ja uppoaa siksi yleisöön. Toki saarnakin on kriisinarratiivi, siinä kuvataan tilanne ja viedään syntinen kohti pelastusta, hän pohtii.

Kritiikkiin vastattu riittävän hyvin

Koronatilanteen kehittyessä hallitus on saanut kritiikkiä siitä, ettei toimenpiteisiin, kuten rajojen tai koulujen sulkemiseen ryhdytty tarpeeksi ajoissa.

Perustelut päätöksille voisivat olla aina olla selkeämpiä, mutta Tillin mielestä hallitus on onnistunut vastaamaan myös kritiikkiin suhteellisen hyvin.

Esimerkkinä hän käyttää Sanna Marinin kommenttia siitä, kuinka somessa on helppo vaatia parin minuutin pohdinnan jälkeen radikaaleja toimenpiteitä, mutta koko yhteiskunnan toimivuudesta vastaava hallitus ei voi tehdä äkkinäisiä liikkeitä.

– Se oli mielestäni ymmärrettävä ja hyvä vastaus, Tilli toteaa.

Lue myös:

Uusimmat tiedot koronaviruksesta: Uusimaa eristetään, Poliisi voi sakottaa liikkumisrajoitusten rikkomisesta, Yhdysvalloissa jo yli 1 000 kuollutta

Mistä kumpuaa kapina ja välinpitämättömyys koronarajoituksia vastaan? Näin terveyspsykologi ja kriisitutkija vastaavat

Tilaa uutiset koronaviruksesta

Saat Ylen tärkeimmät koronavirusuutiset sähköpostiisi kerran päivässä.

Siirry tilaamaan

Uusimmat uutiset koronavirustilanteesta puhelimeesi

Lataa Yle.fi-sovellus