1. yle.fi
  2. Uutiset

Naakkojen ulosteet ja tuhotut rehupaalit turhauttavat maatiloilla – maitotilallinen: Ne eivät kunnioita yhtään mitään

Kun naakat olivat rauhoitettuja, saattoi maatila saada vahingoista korvauksia. Tuhot jatkuvat, mutta tukea ei enää tule.

naakka
Tuhojaan tekevät naakkaparvet piinaavat maitotiloja Varsinais-Suomessa
Tuhojaan tekevät naakkaparvet piinaavat maitotiloja Varsinais-Suomessa

MynämäkiMaitotilan pihassa raikuvat lintujen varoitusäänet – kaiuttimista. Lehmät rouskuttavat rauhallisina avopihatossa apettaan.

Äänikarkotin on vain yksi tapa, jolla isäntäpari yrittää pitää naakat loitolla. Henri ja Katja Hartikainen ovat kokeilleet perinteisiä linnunpelättimiä ja tuulessa heiluvia VHS-nauhoja. He ovat testanneet myös sellaisia äänikarkoittimia, joista kuuluu susien ulvontaa ja laukauksia.

Ongelma on siinä, että naakka on älykäs lintu.

– Naakka tottuu siihen, että ääni tulee tasaisin väliajoin. Se ymmärtää, ettei täällä oikeasti ole vaaraa. Karkotin auttaa hetken, sitten sen teho heikkenee, Henri Hartikainen sanoo.

Naakkoja ei maaliskuisena aamupäivänä Pietinmäen tilalla näy, vaikka parhaillaan eletään aikaa, jolloin muuttonaakat eli nuoret, pesimättömät naakat saapuvat Itämeren eteläosista Suomeen.

Henri ja Katja Hartikainen naakkojen hakkaamien rehupaalien vierellä
Täplät rehupaaleissa eivät ole mitään koristeita, vaan teippejä, joilla yritetään estää naakkojen nokkimat rehupaalit pilaantumasta. Isäntäpari Henri ja Katja Hartikainen tietävät, että elämä naakkojen kanssa on kuin rosvo ja poliisi -leikkiä.Päivi Leppänen / Yle

Pahimmillaan tilalle voi lennähtää jopa kahdentuhannen naakan parvi. Isäntä kuvailee lintuja röyhkeiksi.

– Ne eivät kunnioita yhtään mitään. Jos niitä hätistelee pois, ne saattavat häipyä viideksi minuutiksi. Sitten ne palaavat lehmien ruokintapöydälle tai paalipinon päälle.

Katja Hartikainen muistelee, miten he eivät meinanneet ehtiä kirkkoon kuulemaan kuulutuksiaan, kun piti autolla ajaa ympäri navetan pihaa ja hätistellä lintuja pois.

Lehmien ruoka valkoisenaan naakkojen ulosteesta

Naakkojen aikaansaama meteli ei pidemmän päälle sekään ole nautinto, mutta pahimmat ongelmat syntyvät, kun naakat sotkevat ulosteillaan lehmien ravinnon ja pilaavat rehun nokkimalla paalimuovit rikki.

– Lehmien ape voi olla ihan valkoisenaan naakkojen ulosteesta. Salmonella on lehmille iso riski, kertoo Katja Hartikainen.

Henri Hartikainen kertoo, että lehmien seosrehussa on välillä neliöllä ulostetta yhtä paljon kuin heinänkorsia.

Ilmatiiviisiin paaleihin puolestaan pääsee naakkojen hakkaamista rei'istä ilma sisään ja rehu homehtuu.

– Paalit on pakko teipata tai kääriä uudestaan muoviin saman tien. Välillä koko pellon paalit on hakattu ihan seulaksi, kertoo isäntä.

Paalit voivat olla niin naakan ulosteessa, että teippi ei edes ota kiinni. Silloin ne on ensin pestävä, mikä ei pelto-olosuhteissa ole helppoa. Pilaantuneista rehupaaleista päätyy joskus puolet tai jopa koko paalikin lantalaan.

Teipattuja naakkojen rikkomia rehupaaleja Mietoisten pellolla
Pietinmäen tilan rehupaaleja on yritetty suojata naakoilta rastasverkoilla, tervaamalla ja linnunpelättimillä. Turhaan. Henri Hartikainen

Hartikaiset ovat yrittäneet suojata paaleja rastasverkoilla ja tervaamalla. Heitä on myös ohjeistettu kasaamaan paalit metsän reunaan, tiiviisti rinnakkain. Siellä naakat pelkäävät metsässä asustavia petolintuja.

Mutta Pietinmäen tila sijaitsee lähellä Mietoistenlahden rantaa, keskellä peltoaukeaa, joten metsänreunat ovat kortilla.

Ratkaisuna pesinnän estäminen?

Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin vierailevana tutkijana toimiva Mari Pohja-Mykrä on vetänyt ympäristöministeriön hanketta (siirryt toiseen palveluun), jossa selvitettiin naakkahaittojen hallintaa. Hän tietää hyvin, että naakkojen karkottaminen on haastavaa.

– Naakat ovat lisääntyneet huimasti 2010-luvun alun 110 000 pesivästä parista. Virallista kanta-arviota ei lähivuosilta ole olemassa.

Naakkakanta voi hyvin, koska se viihtyy erinomaisesti ihmisen tarjoamissa olosuhteissa. Ruokaa se löytää roskiksista, lintujen talviruokintapaikoilta ja maanviljelyn parista.

Naakkaparvi päivystää pihaton katolla Marttilassa.
Hartikaiset eivät suinkaan ole yksinään naakkamurheensa kanssa. Samanlaisia kokemuksia pihatonvaltauksesta on Laura Laiholahdella Marttilassa.Laura Laiholahti

Nopeasti oppivan linnun parvikäyttäytyminen mahdollistaa tehokkaan tiedonvaihdon siitä, missä on vaarallista liikkua ja missä ei. Naakat myös tottuvat nopeasti ihmisen läsnäoloon.

Naakkaselvitystä tehtäessä testattiin myös erilaisia karkottamiskeinoja.

– Esimerkiksi valoa heijastavat, tuulessa heiluvat nauhat toimivat paremminkin naakkahoukuttimina, eivät karkottimina. Perinteisillä heiluvilla haukanmallisilla naakkapelottimilla oli tehoa, mutta se ei kestänyt kauaa. Niitä olisi pitänyt siirrellä jatkuvasti, Pohja-Mykrä kertoo.

Naakkojen aiheuttamat vahingot ja haitat maaseutuympäristössä

Taulukkoa ladataan

Mari Pohja-Mykrä pitää pesinnän estämistä keskeisenä keinona taistelussa naakkoja vastaan.

– Naakka on kolopesijä. Ihminen voi helposti päätellä, minne naakka mahdollisesti laittaa pesänsä. Tukevalla ja hyvin kiinnitetyllä verkolla pesänteon voi estää.

Hän muistuttaa myös autioista rakennuksista, jotka savupiippuineen houkuttelevat naakkoja maaseudulla ja taajama-alueilla.

Maitotilallinen Katja Hartikainen rapsuttelee lehmäänsä avopihatossa Mynämäen Mietoisissa.
Katja Hartikaista huolettaa naakkoihin liittyvä salmonellariski. Päivi Leppänen / Yle

Poikkeusluvalla saa ampua pesimäaikaankin

Naakan 25 vuotta kestänyt rauhoitus päättyi elokuussa vuonna 2018. Naakkojen maatiloille aiheuttamista vahingoista maksettiin rauhoituksen aikana avustuksia. Nykyään vahinkoja syntyy kuin ennenkin, mutta avustuksia ei enää saa.

Tehottomilta tuntuvien karkotteiden lisäksi maatiloilla on mahdollisuus metsästää naakkoja. Pesimäaika (10.3.– 31.7.) on rauhoitettu, mutta siihenkin voi anoa poikkeuslupaa Suomen riistakeskukselta (siirryt toiseen palveluun). Naakka on siis siirtynyt luonnonsuojelulain piiristä metsästyslain alle.

– Kyselin meijereiltä, mitä kuuluu tehdä, kun hirvittää, että naakat tuovat salmonellaa mukanaan. Vastaus oli, että salmonellasuojaus on jokaisen tilan hoidettava itse. Poikkeusluvalla ampuminen on siis tärkeää, koska muuten naakoille ei mahda mitään, Henri Hartikainen toteaa.

Hänen kokemustensa mukaan naakat on ampumalla saatu pelästymään sen verran, että ne pysyvät pidempään poissa. Jos yhden saa ammuttua, ei parvea näy useisiin päiviin.

Maitotilallinen Henri Hartikainen näyttää, miten rehupaali on homehtunut, kun naakat ovat rikkoneet kääremuovin.
– Rehupaalista saattaa mennä puolet tai koko paalikin lantalaan, jos home on päässyt leviämään, kertoo Henri Hartikainen.Päivi Leppänen / Yle

Ympäristökeskuksen raportissa (siirryt toiseen palveluun) todetaan, että naakat liikkuvat heti pesinnän jälkeen hyvin lyhyitä matkoja. Loppukesästä linnut tekevät jo kymmenien kilometrien retkiä. Jos pesintä estetään, saadaan lähialueen naakkavahingot estettyä alkukesän osalta, mutta ei enää loppukesäksi.

Riistakeskus käsitteli viime vuonna 174 poikkeuslupahakemusta naakkojen ampumiseksi. Saalis oli yhteensä noin 2 400 yksilöä. Poikkeusluvat painottuivat Lounais- ja Etelä-Suomeen.

Onko sinulla kokemusta naakkojen karkotuksesta? Kerro hyvät tai huonot viritelmäsi. Keskustele Yle Tunnuksella. Kommentointi sulkeutuu 26.3. kello 22.

Lue lisää:

Varsinais-Suomen maatilat saivat korvauksia naakkatuhoista

Naakkojen levittämä salmonella huolestuttaa Etelä-Pohjanmaalla – metsästäjiä haastetaan nyt maatiloille naakkajahtiin

Naakkoja saa nyt ampua – tuhoihin kyllästynyt tilan isäntä on kokeillut jo kaikkia muita keinoja

Ministeriö haluaa purkaa naakan rauhoituksen: Viljelijä kannattaa, lintuharrastajalta täystyrmäys tappamiselle

Lue seuraavaksi