Filippiinien slummeissa kytee koronakatastrofi – "Moni sanoo olevansa enemmän huolissaan nälkiintymisestä kuin koronaviruksesta"

Testien, rokotteiden ja lääkkeiden saannissa Aasian köyhälistö jää jonoon rikkaiden taakse.

Filippiinit
Ruuhkainen katu Manilassa tiistaina.
Köyhälistöalueilla eläminen on ahdasta. Filippiinien johto on kehottanut ihmisiä pysymään kaukana toisistaan. Se ei luonnistu esimerkiksi Las Pinasissa Manilan eteläpuolella.Francis R. Malasig / EPA

Koronavirus on Filippiineillä kytevä aikapommi. Maassa on todettu nyt reilut 600 koronavirustartunnan saanutta. Heistä 38 on kuollut.

Pääkaupunki Manila ja sitä ympäröivä Luzonin saari ovat käytännössä karanteenissa epidemian takia, mutta San Lazaron sairaalassa hoidetaan tällä hetkellä vain kahdeksaa koronaviruspotilasta. Se ei kerro niinkään epidemian laajuudesta kuin jättiläismäisestä resurssipulasta yli sadan miljoonan ihmisen maassa. Pääkaupungin sairaalat ovat jo nyt äärirajoillaan.

Filippiinien viranomaiset arvioivat, että tartuntatapausten määrä (siirryt toiseen palveluun) voi lähikuukausina nousta jopa 75 000:een. Kukaan ei tiedä, kuinka paljon tartuntoja köyhyydestä kärsivässä maassa todellisuudessa on. Testejä riittää vain harvoille.

San Lazaron sairaalan edustaja, lääkäri Ferdinand de Guzman kertoo, että tähän mennessä sairaalassa testatuista moni on ollut vauraita ja verkostoituneita poliittisesti vaikutusvaltaisiin tahoihin.

– Rikkaat ihmiset tietävät mitä tehdä. Jotkut tulivat korkeamman tahon suositusten kanssa, huokaa de Guzman Ylelle puhelimitse.

Filippiineillä on vastustettu äänekkäästi VIP-kohtelua. (siirryt toiseen palveluun) Hallitus joutui lupaamaan julkisesti, että testeihin pääsee vain oireiden perusteella.

De Guzman on huolissaan epidemian leimahtamisesta Filippiinien valtavissa köyhälistökortteleissa. Jo nyt kaikkia, joilla ei ole vakavia oireita, pyydetään lähtemään vastaanotolta kotiin.

– Kolme tai neljäkin perhettä voi asua samassa pienessä hökkelissä. Heillä voi olla käytössään vain yksi vessa. Jos koronavirus pääsee köyhälistöalueille, tulee olemaan todella hankalaa, de Guzman miettii.

Guzmanin kuvaus on maltillinen. Filippiinien pääkaupungissa Manilassa on useita kymmenientuhansien asukkaiden slummeja, joissa elämä on vähintään kurjaa. Siellä ei saa vettä hanasta eikä sähköä töpselin päästä. Ihmiset elävät hökkeleissä. Nyt slummien edustalla vahtivat sotilaat ja poliisi. Koronavirusepidemian takia liikkuminen kaupungissa on rajoitettu minimiin.

Filippiineillä yritetään noudattaa sosiaalisen etäisyyden strategiaa.
Filippiinien kongressi myönsi presidentti Rodrigo Dutertelle poikkeusvaltuudet kolmeksi kuukaudeksi. Lakiehdotus sallii Duterten jopa ottaa johtoonsa yksityisiä yhtiöitä taatakseen maan huoltovarmuuden koronakriisin aikana.Rolex Dela Pena / EPA

Slummeissa ei ole tilaa eristäytyä

Filippiinit sulki maan jyrkin ottein ensimmäisenä Kaakkois-Aasian maista. Verisestä huumeiden vastaisesta sodastaan tunnettu presidentti Rodrigo Duterte julisti maaliskuun puolivälissä kuukauden mittaisen poikkeustilan kansanterveyden suojelemiseksi. Pääkaupunki Manila ja lähes 60 miljoonan asukkaan Luzonin saari on suljettu. Ulkonaliikkuminen on kielletty illalla kello kahdeksasta aamuviiteen. Jopa lennot pääkaupunkiin kiellettiin.

Presidentti Duterte on saanut kongressilta erityisvaltuudet johtaa koronaviruskriisiä kolmen kuukauden ajan. Hän saa jopa määrätä yksityisyrityksiä, jos koronakriisin huoltovarmuus sitä vaatii.

Nainen kantaa lasta ahtaalla kujalla jonka reunalla on hökkeleiltä Manilassa Filippiineillä
Manilan Quiapossa köyhälistö asuu ahtaiden kujien varsiin kyhätyissä hökkeleissä. Viranomaisten vaatima etäisyys muihin on hankalaa slummialueilla. Moni saa elantonsa myymällä rukousnauhoja tai ajamalla riksataksia. Nyt pienetkin tulot ovat ehtyneet. Tämä kuva on otettu toukokuussa 2019.Kirsi Crowley / YLE

– Kaikkien täytyy pysyä kotona. Ulos saa lähteä vain hakemaan ruokaa, lääkettä tai välttämätöntä perustarvetta, määräsi Duterte.

Pääkaupungin Manilan tavallisesti ruuhkaisat kadut ammottavat tyhjinä. Sotilaat valvovat liikennettä sisääntuloteillä, kaupungin kaduilla ja kaupunginosien porteilla. Kaupat ovat kiinni ruokakauppoja ja apteekkeja lukuun ottamatta. Jopa pörssi suljettiin.

Manilan slummeissa hyörinä jatkuu. Väki kulkee kaduilla – osa ilman hengityssuojaimia. Niitä ei ole ja vaikka olisikin, monella ei olisi varaa ostaa niitä.

– Kaupunkien köyhälistön hökkeleitä voi tuskin nimittää kodeiksi. Ihmiset käyttävät niitä vain nukkumiseen toinen toistaan vasten ahtaassa tilassa, kuvaa katolinen piispa Virgilio David pääkaupungin sisällä sijaitsevanKalookanin kaupungin köyhälistöalueita.

– Emme käytännössä edes tiedä, raivoaako tauti jo alueella, koska terveyskeskuksissa ei ole testejä, David kertoo tekstiviestillä Manilasta.

Davidin kenttää ovat Kalookanin lukuisat slummit, joissa kussakin elää jopa 50 000 köyhää. Samanlaisissa ahtaissa oloissa elää miljoonia muita Kaakkois-Aasian suurkaupungeissa.

– Usein ihmiset laittavat ruokaa ja peseytyvät ahtailla kujilla tilan puutteen takia. Etäisyyden pito muihin on vaikeaa, köyhälistöä vuosia auttanut piispa David kertoo.

Piispa Virgilio David sanoo, että karanteenimääräykset ovat mahdottomia slummeissa, joiden asukkailla ei ole tilaa eikä rahaa. Kädestä suuhun elävä väki on jäänyt oman onnensa nojaan. Heillä ei ole rahaa päivittäiseen ruokaan, saati sitten hamstraamiseen.

Köyhimmät saavat tavallisesti työstään vain päiväpalkkaa esimerkiksi riksataksin tai jeepneybussin ajamisesta tai kioskimyynnistä. Sotilaat ja poliisit asuinalueiden edustalla pitävät huolta siitä, että he eivät pääse töihin ainakin pääsiäiseen kestävän karanteenin aikana.

– Moni sanoo olevansa enemmän huolissaan nälkiintymisestä kuin koronaviruksesta, David kuvaa.

Presidentti Duterte on määrännyt kaupunginosien johtoa pitämään huolta, että lähiöissä ei näännytä nälkään. Kirkko ja vapaaehtoisjärjestöt auttavat myös ruoan toimituksessa. Tarpeen määrä on kuitenkin valtava.

Suurin osa oireilijoista lähetetään kotiin

Filippiinit on yksi maista, joita riivaa köyhyys, väestönkasvu ja tartuntataudit. Terveydenhuollon resurssit ovat huonot jo normaaliarkenakin.

Lähes autio katu Filippiineillä.
Filippiinien pääkaupunki Manila ja Luzonin saari ovat karanteenissa. Sotilaat valvovat, että kansa ei liiku kaupungilla.EPA

Koronavirus onkin nostamassa paniikkia. Lääkäri de Guzman kertoo, että sairaalan ensiapuun on lisätty lääkäreitä, koska viime päivinä flunssaa oirehtivia potilaita on virrannut sisään entistä enemmän. Suurin osa lähetetään potemaan sairautensa kotiin. Vain vakavasti sairaat otetaan sisään.

Sairaalan henkilökunta pelkää saavansa tartunnan ja levittävänsä sen perheenjäseniinsä. He haluaisivat myös testejä. De Guzman kertoo, että suojavaatteista on pulaa.

– Olemme koko ajan huolissamme, että hengityssuojat loppuvat, de Guzman kertoo.

Testeistä on huutava pula

Iso tulppa koronaviruksen saamiseksi hallintaan on testien vähyys. Yli sadan miljoonan asukkaan maassa oli aluksi vain muutama tuhat koronavirustestiä. Yli satatuhatta on saatu nyt lahjoituksina muun muassa Kiinasta, Singaporesta ja Etelä-Koreasta. Sekään tuskin riittää.

Lääkäri de Guzman toivoo, että tilanne helpottuu, kun kotimaassa valmistettu koronavirustesti (siirryt toiseen palveluun) otetaan käyttöön. Sen odotetaan läpäisevän viranomaistarkastukset ensi viikolla.

Krooninen resurssipula riivaa myös Manilan ja Filippiinien muita sairaaloita. Sairaalapaikkoja (siirryt toiseen palveluun)on asukasta kohden neljä kertaa vähemmän kuin Suomessa: yksi sänky per tuhat asukasta. Köyhimmissä provinsseissa paikkoja on monta kertaa vähemmän. Ja yli puolet sairaaloista on yksityisiä. Sinne köyhimmillä ei ole asiaa. Lähes joka viides kuolema (siirryt toiseen palveluun) Filippiineillä johtuu tartuntataudeista.

Kaltereiden takana lattialla istuu ja makaa miehiä ilman paitaa. He ovat vieri vieressä poliisisellissä Manilassa.
Monet poliisiasemien sellit ovat tupaten täynnä pidätettyjä. Siellä on mahdotonta pysyä kaukana muista koronavirusrajoitusten aikana. Tämä kuva on otettu helmikuussa 2019.Kirsi Crowley / YLE

Menneitä pandemioita vertailevassa yhdysvaltalaisen ajatushautomon Brookings-instituutin (siirryt toiseen palveluun)artikkelissa kerrotaan, että pandemioista kärsii eniten maailman köyhälistö maissa, joissa resurssit eivät riitä pandemian taltuttamiseen. Pandemiat iskevät yleensä pahiten matala- ja keskituloisiin maihin, huolimatta mistä ne alkavat.

Filippiinien pääkaupungissa Manilassa sijaitsevan Quezon Cityn pormestari Joy Belmonte (siirryt toiseen palveluun) on myöntänyt, että alueen sairaalat joutuvat lähettämään tilanpuutteen takia koronaviruspotilaita kotiin jopa köyhiin ylikansoitettuihin kortteleihin. Niissä tartunnan saaneiden on lähes mahdotonta eristäytyä.

Hallitus on määrännyt kaupunginosia perustamaan eristystiloja koronaviruspotilaille, mutta Belmonten mukaan köyhillä alueilla tila ei niissäkään riitä.

Koronapotilaat mahdutetaan tuberkuloosisairaalaan

San Lazaron sairaalassa on kuollut neljä koronaviruspotilasta. Ensimmäinen heistä oli 44-vuotias Kiinan Wuhanista saapunut matkailija. De Guzman kertoo, että nuorin sairaalassa kuolleista oli 30-vuotias, joka sairasti astmaa.

– Kaikki täällä ovat huolissaan, de Guzman kertoo.

Tartuntatauteihin erikoistuneessa San Lazaron sairaalassa koronapotilaille löytyy korkeintaan 40 paikkaa. Nytkin sairaalan viisi rakennusta ovat täynnä tuberkuloosipotilaita. Maailman terveysjärjestön (siirryt toiseen palveluun) mukaan Filippiineillä on maailman kolmanneksi eniten tuberkuloosia.

Filippiiniläinen poliisi töissä tien varressa.
Sotilaat valvovat, että kansa ei liiku kaduilla Manilassa.AOP

Viime vuonna sairaalan edustalle jouduttiin rakentamaan kaksi isoa telttaa sadoille vakavasti sairaille lapsille tuhkarokkoepidemian takia. 500 lasta kuoli ja yli 30 000 sai tuhkarokkotartunnan Filippiineillä viime vuonna. Vanhemmat eivät uskaltaneet rokotuttaa lapsiaan denguerokoteskandaalin takia. Rokotteen väitettiin aiheuttaneen monen lapsen kuoleman.

Testien, rokotteiden ja lääkkeiden saannissa köyhät maat jäävät jonoon rikkaiden taakse.Tartuntatauteihin erikoistunut Indianan yliopiston professori David P. Fidler (siirryt toiseen palveluun)kirjoittaa tutkimuksessaan, että vuoden 2009 sikainfluenssan aikana rikkaat valtiot varasivat suuren osan rokotteista. Lääkevalmistajat lupasivat kehittyville maille lahjoituksia, mutta ne lähetettiin vasta, kun vauraiden maiden tarpeet saatiin täytettyä.

Tartuntoja voi olla kymmeniätuhansia

Moni Manilan asukas on paennut kaupungin sulkemista ja epidemiaa maaseudulle. Siellä he joutuvat kahden viikon karanteeniin. 30-vuotias Angel Mailed lähti Manilasta miehensä, äitinsä ja neljän pienen lapsen kanssa Manilasta Nueva Ecijan provinssiin. Siellä uhkana on myös lintuinfluenssa.

– Emme voi ostaa torilta kanaa tai siipikarjaa, koska niissä on todettu lintuinfluenssa, kertoo Mailed puhelimitse.

Turvatoimet maaseudullakin ovat tiukat. Toimeentulo huolestuttaa. Angel saa toistaiseksi 300 euron kuukausipalkan yrityksen sairaanhoitajana, mutta mies ja äiti eivät tienaa poikkeustilan aikana.

Mailed laskee, että parin viikon kuluttua voi jo tulla tiukkaa. Silloin hän palaa pääkaupunkiin töihin, mutta joutuu jälleen uuteen karanteeniin.

– Onneksi naapurit antavat vihanneksia ja voimme ostaa kalaa, Angel Mailed kertoo. Nyt filippiiniläiset eivät voi muuta kuin odottaa.

Lue tästä kaikki tuoreimmat tiedot koronaviruksesta

Lue myös:

Jos korona lähtee leviämään Afrikan slummeissa, jäljet voivat olla tuhoisat – väestön nuoruus kuitenkin suojaa

Tuhkarokko tappanut jo yli sata pikkulasta – Epidemia raivoaa Filippiineillä

Tilaa uutiset koronaviruksesta

Saat Ylen tärkeimmät koronavirusuutiset sähköpostiisi kerran päivässä.

Siirry tilaamaan