Asukkaiden koronatilanteesta saamat tiedot vaihtelevat selvästi eri puolilla maata – paikoin on oltu viikon vanhojen tietojen varassa

Sairaanhoitopiirit päättävät, kertovatko ne tautitapausten määriä. Tietoja on oltu kertomatta väärinymmärrysten takia.

koronavirus
Lääkäri ja potilas
Viestintäohjeistuksia on tulkittu sairaanhoitopiireissä eri tavoin. Kuvituskuva.Derrick Frilund / Yle

Suomalaiset sairaanhoitopiirit ovat viime päivinä antaneet hyvin vaihtelevasti tietoja vahvistettujen koronatartuntojen määristä alueilla.

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri HUS julkaisee alueensa todetut koronavirustartunnat päivittäin omilla nettisivuillaan (siirryt toiseen palveluun), kun taas esimerkiksi Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri PPSHP ei ole kertonut viikkoon edes tapausten määriä.

Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä todettuja koronatartuntoja oli viime viikon keskiviikkona toiseksi eniten sairaanhoitopiireistä eli 29. Sen jälkeen sairaanhoitopiiri kertoi uusia tietoja vasta tänään, kun tapausten määrä oli kasvanut 40:een.

Sairaanhoitopiiri on perustellut asiaa aikaisemmin sosiaali- ja terveysministeriön ohjeistuksilla.

Sosiaali- ja terveysministeriöstä strategiajohtaja Liisa-Maria Voipio-Pulkki kuitenkin kertoo, että ministeriö ei ole millään tavalla kieltänyt sairaanhoitopiirejä julkaisemasta sitä, paljonko heidän alueellaan on vahvistettuja koronatapauksia. Sen sijaan ministeriö on ohjeistanut, ettei sairaala- ja tehohoidossa olevien potilaiden määrää kerrota.

– Emme me voi suita tukkia, mutta tämä on vahva suositus, jotta hoidossa olevat ihmiset eivät olisi tunnistettavissa, Voipio-Pulkki sanoo.

Väärinkäsityksen takia asukkaille ei kerrottu tietoja

Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin johtajaylilääkäri Juha Korpelainen myöntää, että tartuntamäärien kertomista ei ole kielletty. Korpelaisen mukaan tiedotuslinjasta on ollut väärinkäsitys.

Alkuvaiheessa tartuntatietoja tuotiin julkisuuteen päivittäin. Viime viikon lopulla Korpelaisen mukaan sairaanhoitopiirissä ymmärrettiin asia niin, että niitä ei saisi julkistaa.

– Ennen kaikkea tässä on keskusteltu siitä, saako julkistaa hoidossa olevien potilaiden määrää. Ehkä on jäänyt vähän sivuseikaksi positiivisten koronatapausten määrä. Niin minä sen tulkitsisin.

Korpelainen kiistää sairaanhoitopiirin salailevan tietoja.

– Meillä on sairaanhoitopiirissä näkemys, että tiedot olisi haluttu julkistaa joka päivä. Meidän tulkintamme STM:n ohjeesta on ollut erilainen kuin jollakin toisella sairaanhoitopiirillä.

Vaikka tartuntamääriä ohjeistus ei koske, Pohjois-Pohjanmaan lisäksi ainakin Pohjois-Savossa ei kerrottu useisiin päiviin, miten tautimäärät alueella ovat kehittyneet. Kuitenkin myös siellä kerrottiin tänään uusista tartunnoista.

HUS ei ole ainoa aktiivisesti tiedottava sairaanhoitopiiri, vaan suuri osa sairaanhoitopiireistä kertoo tartuntamääriä. Näin on esimerkiksi myös Kanta-Hämeessä.

– Päädyimme sairaanhoitopiirin johdossa siihen, että seudun tarkkuudella voidaan kertoa epidemian alkuvaiheessa tartunnoista, jotta voisimme välttää paniikkia joka puolella maakuntaa. Perusperiaate on, että kerromme sen, mikä on tarpeen muun väestön suojaamiseksi, Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin viestintäjohtaja Iisakki Kiemunki kertoo.

Kiemunki uskoo, että tietty vapaus kertoa asioista torppaa väärää tietoa, huhuja ja jopa valeuutisia, joita on jo ilmaantunut.

Tiedonsaanti aiotaan yhtenäistää

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL valmistelee parhaillaan koronaviestintään yhtenäisiä linjauksia, jotka on tarkoitus saada sairaanhoitopiirien käyttöön vielä tämän viikon aikana.

Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin viestintäjohtajan Iisakki Kiemungin mielestä koronasta viestiminen ei ole helppoa, joten yhteiset ohjeistukset tulevat tarpeeseen. Erityisesti hän kaipaa linjausta siitä, miten tiedotetaan kuolemantapauksista.

– On oletettavaa, että kuolemantapaukset lisääntyvät lähiaikoina, ja niistä on erityisen arkaluonteista kertoa. Minusta on kuitenkin tärkeää, että viestittäisiin menehtyneen ikäluokka tai se, kuuluiko hän riskiryhmään.

Kiemunki haastateltiin tiistaina eli päivä ennen kuin ensimmäinen potilas kuoli koronaviruksen aiheuttamaan covid-19-tautiin Kanta-Hämeen keskussairaalassa. Tällä hetkellä Suomessa koronaviruksen aiheuttamaan covid-19-tautiin on menehtynyt yhteensä kolme henkilöä.

Kiemungin mukaan huolena on se, että myös kunnat tiedottavat omalta osaltaan koronasta.

– Kunnissa ollaan aika innokkaita tiedottamaan, jos omassa pienessäkin kunnassa on havaittu tartunta. Tämä voi vaarantaa henkilöiden yksityisyyden suojaa. Olen kehottanut varovaisuuteen. Koko ajan pitää punnita, mikä on yleisen tiedon tarve ja mikä on potilastietosuojaa.

Myös journalistien etiikka puntarissa

THL:n kehittämispäällikkö Katja Sibenberg tähdentää, että tekeillä olevissa linjauksissa on kyse pikemminkin hyvien käytäntöjen listaamisesta kuin varsinaisista ohjeistuksista.

– Meidän täytyy luovia ja tasapainoilla tiedon avoimuuden ja tiedon nopean välittämisen kanssa. Samalla pitää ottaa huomioon yksityisyydensuoja niin, että yksittäisiä sairastuneita ja heidän läheisiään ei tunnistettaisi.

Ihmisillä on valtava tiedonjano koronasta, sillä tilanne on uusi ja vakava. Sibenbergin mukaan tämä tuo omat haasteensa viestintään.

Helsingin yliopiston viestintäoikeuden professori Päivi Korpisaari muistuttaa, että pandemiaviestinnässä tulee punnita sananvapautta ja yksityiselämän suojaa. Sananvapauteen kuuluu sekä viestijän oikeus kertoa tietoa mutta myös yksilön oikeus vastaanottaa tietoa.

– Toisaalta terveystiedot ovat hyvin syvälle ihmisen yksityisyyden ytimeen kuuluvia tietoja. Jokaisella on oikeus saada sairauteensa hoitoa ilman pelkoa siitä, että tiedot vuotavat ulkopuolisille.

Koronapandemia herättää hätää, pelkoa ja ahdistusta, joten ihmisillä on oikeus saada luotettavaa tietoa sen laajuudesta.

– Tässä tietenkin toivoo, että journalistitkin toimivat vastuullisesti, niin kuin he minusta yleisesti ottaen ovatkin toimineet, ja punnitsevat asioita oman etiikkansa mukaisesti. Annetaan tarpeellista tietoa, mutta ei pelotella ja aiheuteta hirveätä hysteriaa, Korpisaari sanoo.

Korpisaaren mukaan esimerkiksi jonkun rajoituksen vuotaminen etukäteen julkisuuteen voi aiheuttaa hamstraushyökkäyksen kauppaan, mikä lisää tartuntariskiä.

THL on muuttanut koronaepidemian edetessä omia toimintatapojaan koronalukujen julkistamisessa. Alkuvaiheessa se koosti tiedot käsin sairaanhoitopiirien ja laboratorioiden luvuista. Tietojen saannissa oli viiveitä ja alueellisia eroja.

Nyt THL kerää koronatiedot laboratoriovarmistetuista koronavirustartunnoista tartuntatautirekisteristä. Näissäkin luvuissa näkyy vain osa tartunnan saaneista, sillä esimerkiksi kaikkia ei enää testata.

Tästä jutusta voit lukea uusimmat tiedot koronaviruksen tilanteesta Suomessa ja maailmalla.

Keskustele aiheesta 26.3. kello 23:een saakka!

Tilaa uutiset koronaviruksesta

Saat Ylen tärkeimmät koronavirusuutiset sähköpostiisi kerran päivässä.

Siirry tilaamaan