Kirjeenvaihtajalta: Parempi eristäytyä kaksin kuin yksin

Sosiaalinen media saattaa pelastaa nuoret, mutta vanhempi ikäpolvi kaipaa juttuseuraa, kirjoittaa EU-kirjeenvaihtaja Susanna Turunen.

yksinäisyys
Brysselin Gare du Midi juna-asema, josta lähtevät junat Lontooseen ja Pariisiin.
Brysselin Gare du Midi juna-asema, josta lähtevät junat Lontooseen ja Pariisiin.Susanna Turunen / Yle

LontooKävin mieheni kanssa normaalia pidempää videokeskustelua viime perjantaina. Hän elää työnsä takia Lontoossa ja minä Brysselissä.

Belgia oli juuri päättänyt panna käytännössä säppiin koko maan. Myös rajat sulkeutuisivat osittain. Mietimme, kuinka kauan passilla ja lehdistökortilla pääsee suuntaan tai toiseen. Ajatus mahdollisesti kuukausien erosta oli ahdistava.

Yksinäisyydestä ja sen vaikutuksista psyykeeseen on puhuttu iät ja ajat. Normaalioloissa yksinäisyys koettelee ennen kaikkea vanhuksia, liikuntaesteisiä ja syrjäytyneitä.

Yksinolo ja yksinäisyys ovat kaksi eri asiaa, mutta ensimmäinen johtaa helposti toiseen. Ihminen kokee olonsa pian yksinäiseksi, jos kaikki normaali ihmisten välinen kanssakäyminen katoaa.

Asemapaikkani on Bryssel ja tehtäväni on uutisoida siitä, mitä erityisesti EU-kentällä tapahtuu.

No, kentällä eli Brysselissä ei tapahdu mitään. Instituutiot sulkivat ovensa jo aikaa sitten, ja kaikki kokoukset on siirretty vajaassa kahdessa viikossa videokokouksiksi.

Kansalaisten on käsketty tehdä etätöitä, jos se vain onnistuu. Kadut, kaupunki ja maa on autioitunut.

Kaikki uutiset kerrotaan toimittajille nyt puhelimitse tai videolehdistötilaisuuksissa. Haastateltavia ei enää saa tavata ja elämä on siirtynyt etäaikaan eli kotiin.

Videopuhelumme sävy vakavoitui. Olisiko jomman kumman mahdollista siirtää etätyönsä peräti toiseen maahan? Matkaahan ei Lontoon ja Brysselin välillä ole kuin vaivaiset kaksi tuntia.

Sunnuntaiaamuna istuin jo junassa premier-luokan paikalla, joka tällä kertaa maksoi vähemmän kuin normaaliaikoina paikka II-luokassa.

 Eurostar- juna Brysselistä Lontooseen sunnuntaina klo 07:52. Premier-luokan vaunu 14.
Eurostar-junassa Brysselistä Lontooseen riitti sunnuntaina tilaa.Susanna Turunen / Yle

Junassa oli 20 matkustajaa. Tiedän, koska laskin meidät Eurostarin odotustilassa. Yleensä tila pursuaa matkustajia. Brexitin takia rakennettu upouusi taxfree-kauppakin oli suljettu. Se ehti olla auki kuukauden päivät.

Junassa oli tunnelma kuin autiolla saarella. Vaunuja oli peräti 15, ja konduktööri ilmoitti kovaäänisen kautta, että matkustajat saavat istua ihan minne haluavat. Istuin sillä paikalla mikä lippuun oli merkitty, koska se oli ihan hyvä.

Tunneleita on monesti rakennettu sotien varalta pakenemista varten. Kanaalin alittava tunneli on tietysti rakennettu yhteydenpitoa varten saaren ja mantereen välillä. Sellaiseksi minäkin matkani koin.

En paennut koronavirusta, koska sama odottaisi kanaalin toisella puolella. Pakenin yksinoloa. Lähes kaksi viikkoa sosiaalista eristäytymistä sai riittää.

Matkalla en saanut vanhempia mielestäni. He ovat juuri niin vanhoja ja sairaita, että heitä päin ei kenenkään pitäisi tartuntojen pelossa edes katsoa. Ja se tässä surettaakin.

Esimerkiksi Altzheimerin taudista tiedetään, että eristäytyminen sosiaalisesti edistää taudin etenemistä. Joissain tapauksissa yksinäisyyden väitetään jopa laukaisevan taudin.

Yksinäisyys voi johtaa mielenterveysongelmiin, alkoholismiin ja jopa itsemurhaan. Siksi väliaikaisesta yksinolosta ei saa koitua yksinäisyyttä.

Sosiaalinen media saattaa pelastaa nuoret, mutta vanhempi ikäpolvi kaipaa juttuseuraa. Elokuva ei paikkaa lastenlasten visiittiä eikä rupattelutuokiota naapurin kanssa.

Autio asemahalli.
Sunnuntaina ihmisiä ei oltu määrätty vielä pysymään kotona. Kehoituskin puri matkustamiseen.Susanna Turunen / Yle

Yhdeksän miljoonan asukkaan Lontoon kansainvälinen rautatieasema St Pancras oli hiirenhiljainen. Auringonvalo paljasti silmilleni ensimmäistä kertaa asemarakennuksen kauniit arkkitehtooniset linjat. Kaikki kaupat ja kahvilat olivat kiinni.

Lontoo ei sunnuntaina vielä ollut suljettu, mutta taksi tuntui silti metroa järkevämmältä vaihtoehdolta päästä toiseen kotiini.

Oli kevään kaunein päivä ja niinpä suuntasin mieheni kanssa kävelylle puistoon. Suurin osa noudatti suositusta välttää ryhmiä, sosiaalisia kontakteja, kahviloita ja ravintoloita, mutta ei tarpeeksi moni.

Kaksi ratsupoliisia ja kaksi pyöräilijää muuten tyhjällä kadulla Lontoossa.
Tiistaina Lontoossa sai kulkea enää kaksin. Taustalla alkaa normalisti vilkas ostoskatu Regent St.Susanna Turunen / Yle

Pääministeri Boris Johnson pamautti sulut päälle tiistaiaamusta. Nyt vain ruokakaupat ja apteekit ovat auki, ulkoilla saa kerran päivässä ainoastaan puolison ja perheen kanssa ja sosiaaliset kontaktit on rajoitettu kahden ryhmiin.

Ja uskokaa tai älkää, poliisit ovat kaduilla valvomassa, että määräyksiä noudatetaan.

Olen niin onnellinen, että lähdin Lontooseen. Minun ei tarvitse tehdä töitä yksin, ei syödä yksin eikä ulkoilla yksin. Kohtaamme kriisin yhdessä. Voimia kaikille, erityisesti teille, jotka joudutte olemaan yksin.

Lue lisää:

Uusimmat tiedot koronaviruksesta

Tilaa uutiset koronaviruksesta

Saat Ylen tärkeimmät koronavirusuutiset sähköpostiisi kerran päivässä.

Siirry tilaamaan