Kirjeenvaihtajalta: Solidaarisuus on Euroopan heikoin valuutta

Euromaiden valtiovarainministerit eivät päässeet sopuun euroalueen kriisirahaston EVM:n käytöstä koronaviruksen taloudellisten haittojen torjunnassa. 

Euroalueen kriisirahasto
Eu-lippu.
Euroopan unionin lippu.Yle

LontooEuromaiden valtiovarainministerit pitivät tiistai-iltana toisen kokouksensa runsaan viikon sisään.

Videokokouksen asialistalla oli kaksi merkittävää ja vaikeaa asiaa: otetaanko eurokriisin aikana luotu kriisirahasto EVM käyttöön vai luodaanko koronabondit rahoittamaan kriisitoimia.

Kriisirahasto on 500 miljardin euron suuruinen, ja sillä on tällä hetkellä irtorahaa käytettävissä noin 410 miljardia euroa. Ajatus on ollut, että sillä voisi hätäluotottaa euromaita koronaviruksen vastaisissa toimissa, jotka liittyvät terveyteen tai talouteen.

Pohjois-Euroopassa vastustusta koronabondeille

Koronabondit ovat sen sijaan yhteisiä kriisivelkakirjoja. Niiden puolesta ovat puhuneet Euroopan keskuspankki, euromaiden keskuspankkiirit ja osa jäsenmaista.

EKP:n pääekonomisti Philip Lane on selvittänyt eurobondin käyttöönottoa viimeiset kuusi vuotta. Eurooppa tarvitsee sijoittajia, ja sijoittajat tarvitsevat rahoilleen turvasatamia. Rahaa maailmassa on, mutta Euroopan valtioiden joukkovelkapaperit eivät ole parasta huutoa.

Kymmenen vuotta sitten puhuttiin eurobondeista finanssi- ja eurokriisin pyöriessä hurjinta kyytiä. Valtioiden kaatuminen toisensa jälkeen oli lähellä ja yhteiset velkakirjat pelästyttivät monet, lähinnä Saksan ja Pohjois-Euroopan.

Uusien rahoitusinstrumenttien käyttöönoton vastustajat löytyvät tälläkin kertaa Euroopan pohjoiselta puoliskolta. Olkoon nimi eurobondi tai koronabondi, niin kyse on samasta yhteisestä velasta.

EVM:n 410 miljardia euroa on pikkusumma tässä kriisissä ja nopeasti käytetty, vaikkakin tervetullut lisäosa kriisitalkoisiin. Yhteiset velkakirjat sen sijaan voivat olla ikuisia, siirtyä isältä pojalle ja niin edelleen.

Britannia valtiovarainministeriö juhlisti viisi vuotta sitten Waterloon voiton 200-vuotispäivää kuittaamalla vanhat sotabondit, arvoltaan 300 miljoonaa puntaa pois. Britannian budjetti on yli 1 000 miljardia puntaa, joten 300 miljoonaa tuntuu parkkirahalta 200 vuoden jälkeen.

Ottaen huomioon euromaiden hallitusten kriisirahoitukset, jotka esimerkiksi Saksalla ja Ranskalla ovat yli 300 miljardia euroa, tuntuu oudolta, että jälleen kerran eurooppalainen yhteistyö kaatuu politiikkaan.

Nykyisiä lainoja, joita jäsenmaat joutuvat ottamaan rahoittaakseen kriisin vauriot, maksavat vielä meidän lapsenlapsenlapsenlapsemme.

Parinsadan vuoden kuluttua ne kuitataan ulos jonkin juhlan kunniaksi. Toivottavasti ei epäonnistumisen, joka tuhosi Euroopan talouden.

Lue tuoreimmat uutiset koronaviruksesta

Tilaa uutiset koronaviruksesta

Saat Ylen tärkeimmät koronavirusuutiset sähköpostiisi kerran päivässä.

Siirry tilaamaan