Näin Uusimaa eristetään muusta Suomesta – 10 asiaa: Saako sukulaisia tavata, miten käy työmatkojen? Tuleeko valvontaa kaikille väylille?

Lue tästä jutusta päivitetyt tiedot siitä, mitä Uudenmaan eristäminen käytännössä tarkoittaa.

koronavirus
Poliisiauto aidan takana
Poliisi ottaa päävastuun uusien rajoitusten valvonnasta.Petteri Sopanen / Yle

Hallitus kertoi keskiviikkoiltana, että Uudenmaan ja muun Suomen välistä liikkumista rajoitetaan. Eduskunnan on määrä käsitellä asiaa välittömästi.

Asia on herättänyt paljon kysymyksiä siitä, mitä rajoittaminen käytännössä tarkoittaisi. Tähän juttuun on koottu tämän hetken tietoon perustuvia vastauksia yleisimpiin kysymyksiin.

Tätä juttua on täydennetty ja täydennetään sitä mukaa, kun kysymyksiin saadaan lisätietoja.

Tiedot perustuvat hallituksen keskiviikkoiltana ja poliisin torstaiaamuna antamiin tietoihin.

1) Mitä rajaus koskee, milloin se astuu voimaan ja kauanko se kestää?

Rajaus koskee koko Uudenmaan maakuntaa, sinne tuloa ja sieltä poistumista. Rajaus kestää aluksi 19. huhtikuuta saakka eli noin kolme viikkoa.

Rajauksen on määrä tulla voimaan tämän viikon perjantaina eli 27. maaliskuuta. Hallitus vetoaa vakavasti kansalaisiin, ettei kukaan lähtisi esimerkiksi mökkimatkalle enää ennen rajoituksen voimaantuloa.

Noin kaksi kolmasosaa koko maan vahvistetuista koronatartunnoista on Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin alueella, ja niistä valtaosa 1,2 miljoonan asukkaan pääkaupunkiseudulla. Pääministeri Sanna Marinin (sd.) mukaan rajaus koko Uudenmaan alueelle oli välttämätön toimi.

2) Millaiset rajanylitykset sallitaan?

Hallitus kertoi, että rajan ylittäminen on sallittua työnteon, elinkeinon harjoittamisen tai luottamustoimen hoitamisen vuoksi sekä lakisääteisten velvollisuuksien täyttämiseksi.

Jos työntekijä pystyy sopimaan työnantajansa kanssa etätöistä, tulisi jäädä etätöihin. Ellei, saa kulkea rajan yli töihin. Esimerkkeinä töistä, joissa etätyö on isolta osin mahdotonta, pääministeri Marin mainitsi sosiaali- ja terveydenhuollon, elintarvikealan ja vesihuollon työtehtävät.

Tavaraliikenteen kulku sallitaan. Julkinen liikenne toimii siltä osin, kun se on työmatkojen osalta välttämätöntä.

Kattavia tietoja näistä linjauksista ei ole vielä saatu.

3) Saako rajan ylittää, jos on välttämätöntä nähdä lapsia, lähisukulaisia tai muualla asuvaa kumppania?

Liikkumiseen saa luvan vain, jos siihen on painava henkilökohtainen syy. Esimerkkeinä tällaisista tilanteista hallitus mainitsi lähiomaisen kuoleman tai oman lapsen tapaamisen tapaamisoikeuden nojalla.

Perhe-, sukulais- ja parisuhdetapaamisiin liittyviä erilaisia tilanteita on runsaasti, ja niihin liittyvä rajanveto on herkkä ja hankala asia. Valtiovallan pitää kyetä määrittelemään sallitut poikkukset ja niiden perusteet mahdollisimman tarkasti etukäteen. Sekä ihmisten että valvojien pitää pystyä ymmärtämään selkeästi, mikä on sallittua ja mikä ei.

Rajan sulkemisen on määrä vähentää liikkumista ja ihmiskontakteja niin paljon kuin mahdollista.

4) Saako mökillä tai kakkosasunnolla käydä rajan toisella puolella?

Vapaa-ajan matkustus rajan yli ei ole sallittua, joten lähtökohtaisesti ei.

5) Jos on muuttanut mökille pakoon koronaa tai on muista syistä rajan "väärällä puolella", saako rajoitusten alettua palata kotiin? Entä onko pakko palata?

Jokaiselle tulee oikeus palata omalle koti- tai asuinpaikkakunnalleen. Hallitukselta odotetaan vielä tarkempaa määrittelyä siitä, liittyykö tähän joitakin rajoituksia.

Hallitus vetoaa, että mökeilleen lähteneet ihmiset palaisivat kotiin. Tämä on hallituksen mukaan tärkeää erityisesti siksi, että sairaanhoidon ja erityisesti tehohoidon kapasiteetti riittää koko maassa.

6) Miten valvonta käytännössä tapahtuu? Pitääkö todistaa esimerkiksi lupalapulla, että on oikeutettu ylittämään rajan?

Poliisi valvoo rajoitusten noudattamista.

Poliisi kertoi torstaina, että se aikoo asettaa tiesulut Uudenmaan rajojen teille. Poliisi pysäyttää ja tarkastaa kaikki rajan yli aikovat. Poliisilla on oikeus pysäyttää, tarkastaa ja tehdä tarvittaessa kiinniottoja.

Ihmisillä on velvollisuus todistaa henkilöllisyytensä ja antaa selvitys liikkumisen tarkoituksesta. Valvonnassa tulee käydä selkeästi ilmi, onko ihminen oikeutettu ylittämään rajan vai ei.

Poliisi toivoo, että ihmiset pystyvät esittämään rajanylityksen oikeutuksesta selkeitä kirjallisia todistuksia. Niitä ei kuitenkaan ehdottomasti vaadita. Työnantajien lupalaput ovat selkeimmästä päästä, mutta on vielä auki, miten pitäisi todistaa esimerkiksi olevansa menossa tapaamaan omaa lastaan.

Liikkumisrajoituksista ja niiden käytännön vaikutuksista on tarkoitus kertoa bussi-, juna-, metro- ja raitioliikenteen asemilla ja terminaaleissa sekä junien ja bussien valotauluissa ja kuulutuksissa.

7) Tuleeko valvonta kaikille väylille, vai vain isommille?

Poliisi aikoo valvoo rajoitusta etenkin alussa näkyvästi. Sulkuja asetetaan poliisin mukaan 30–40 tielle, eli käytännössä kaikille vähänkin merkittävämmille väylille.

Valvonta koskee kaikkia liikennevälineitä. Poliisi sanoo tarkastavansa sekä henkilöautolla että julkisilla kulkuvälineillä liikkuvat ihmiset.

Hallituksen mukaan rajoitustietojen tulee olla esillä myös Uudenmaan ulkopuolella sekä ympäryskunnissa että muilla työmatkaliikenteen kannalta keskeisillä liikennepaikoilla.

8) Onko poliisilla tarpeeksi väkeä valvontaan?

Liikkumisrajoitusten valvonta vaatii arviolta 700 poliisin työpanoksen päivittäin. Hallituksen mukaan poliisin voimavarojen tulee kuitenkin riittää perustehtävien eli erityisesti henkeä ja terveyttä uhkaavien tilanteiden hoitoon.

Poliisi saa tarvittaessa virka-apua Puolustusvoimilta ja Rajavartiolaitokselta. Poliisiylijohtaja Seppo Kolehmaisen mukaan poliisi valmistautuu nyt pyytämään apua. Virka-apuhenkilökunta toimii poliisin ohjauksessa, ja poliisi on läsnä jokaisella sulkupaikalla.

9) Seuraako rajoitusten rikkomisesta rangaistus?

Poliisilla on oikeus määrätä valmiuslain rikkomisesta sakkorangaistus.

10) Voiko liikkumisrajoitus kestää pitempään kuin kolme viikkoa?

Valmiuslaki antaa oikeuden rajoittaa liikkumista kerrallaan enintään kolmen kuukauden ajan. Rajoitus voi siis jatkua tarvittaessa 19. huhtikuuta jälkeen.

"Keskimääräinen ihminen herää vasta nyt huomaamaan, millaisia pakkotoimia häneen voidaan kohdentaa"

Juttua varten on haastateltu myös Tampereen yliopiston julkisoikeuden apulaisprofessoria Pauli Rautiaista. Hän on arvioinut rajoitusten oikeudellista pohjaa, ei mahdollisia käytännön toimia.

Rautiaista häiritsee keskustelussa yksi asia.

Monien ihmisryhmien perusoikeuksia on jo nyt rajattu poikkeustoimilla. Esimerksi vammaisten ihmisten lähikuntoutuspalvelut on lopetettu, mikä osuu Rautiaisen mukaan syvälle heidän perus- ja ihmisoikeuksiinsa.

Kuitenkin vasta kun rajoitukset osuvat työssäkäyviin "keskimääräisiin ihmisiin", kuten Rautiainen muotoilee, toimien järeyteen herätään.

– Keskimääräinen ihminen herää vasta nyt huomaamaan, millaisia pakkotoimia häneen voidaan kohdentaa. Mutta aivan jokaisen perus- ja ihmisoikeudet ovat aivan yhtä tärkeitä, ja meidän täytyy pitää niistä kaikista huolta.

Tilaa uutiset koronaviruksesta

Saat Ylen tärkeimmät koronavirusuutiset sähköpostiisi kerran päivässä.

Siirry tilaamaan