THL:n ennuste: Noin 11 300 ihmistä tarvitsee sairaalahoitoa ja 3 600 tehohoitoa – ylilääkäri: "Suuruusluokat ennallaan"

Suomalaisista 35–40 prosenttia saa koronatartunnan elokuuhun mennessä, sanoo mallinnusta tehnyt ylilääkäri Tuija Leino.

koronavirus
THL:n ennuste koronaviruksen aiheuttamasta sairaala- ja tehohoidon tarpeesta
Ilkka Kemppinen / Yle

THL on julkaissut uuden version (siirryt toiseen palveluun) koronaepidemian ennusteestaan tänään. Uuden arvion mukaan sairaalahoitoa tulee tarvitsemaan noin 11 300 ihmistä ja tehohoitoa 3 600.

Yhtä aikaa sairaalahoidossa arvioidaan epidemiahuipun aikana olevan hiukan yli 900 potilasta. Tehohoidossa olisi 280.

Arvio perustuu Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja Turun yliopiston yhdessä tekemään mallinnukseen, jota päivitetään jatkuvasti.

Keskeisin syy arvion nostamiselle on Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) johtajan Mika Salmisen mukaan Italian epidemian perusteella saadut uudet tiedot viruksen tarttumisesta ihmisestä ihmiseen.

– Painavin uusi tieto on Italian epidemian perusteella tehty arvio siitä, mikä on koronaviruksen R0 (R nolla) tartuttavuusluku. Se on hiukan korkeampi kuin aikaisemmissa luvuissa on oletettu, Salminen sanoo.

Tartuttavuuslukua onkin nyt hilattu THL:n uudessa mallinnuksessa ylöspäin sen perusteella, mitä tietoa Euroopasta, pääasiassa Italiasta on virustilanteesta saatu tietoon. Nyt se olisi lähempänä kahta kuin yhtä, joko 1,6, tai 1,8 per ihminen.

Perusarvio koronan leviämisen suhteen on, että jos sitä ei rajoiteta, yksi ihminen tartuttaa laskennallisesti 2,2 muuta ihmistä.

Viime viikolla arvioitiin, että hallituksen tekemät toimet vaikuttivat niin, että kun ihmiset eivät tapaa yhtä paljon toisiaan, yksi ihminen tartuttaa vain 1,4.

Ihmisten väliset kontaktit ovatkin Salmisen mukaan vähentyneet väestöryhmästä ja sijainnista riippuen 25–50 prosenttia. Virusta se on taltuttanut, mutta ei riittävästi.

THL:n ylilääkäri: Sairaalahoitoa tarvitsevien määrä ennallaan

Ovatko tiedot taudin vakavuudesta nyt sitten pahentuneet vai parantuneet?

Viime viikolla valtioneuvosto julkisti muistion, jossa se oli laskenut niin koronaan sairastuvien, sairaalahoitoa tarvitsevien kuin kuolleiden määrää kolmen sen itse valitseman luvun perusteella.

Valtioneuvoston lievässä skenaariossa tartunnan saisi 20 prosenttia, keskivaikeassa 40 prosenttia, ja vaikeassa 60 prosenttia. Vakavan skenaarion perusteella laskennallisesti sairaalahoitoa tarvitsisi jopa yli 32 000.

Tänään julkistetun THL:n mallinnuksen teossa mukana ollut ylilääkäri Tuija Leino painottaa, että valtioneuvoston muistio ei ollut mallinnus. Siksi sitä ja THL:n lukuja ei voi suoraan vertailla keskenään.

Leinon mukaan sairaalahoitoa tarvitsevien määrä on pysynyt viime viikkojen aikana ennallaan.

– Suuruusluokat ovat ennallaan, Leino sanoo.

Valtioneuvosto on valinnut keskivaikeaksi skenaarioksi tilanteen, jossa 40 prosenttia saa tartunnan. Sen mukaan sairaalahoitoa tarvitsisi 8640–21 600 ihmistä.

THL:n tämänpäiväinen luku sairaanhoitoa tarvitsevien määrästä sopii tähän haarukkaan. Se mahtuisi niukin naukin myös lievään skenaarioon, jossa sairaalahoitojaksojen tarve on laskettu olevan välillä 4 320–10 800.

Nousseen tarttuvuusluvun perusteella ei voi suoraan tehdä johtopäätöstä sairaalahoidon tarpeen kasvusta.

THL:n Salminen viittaa Italiasta saatuihin uusiin tietoihin, joiden mukaan huomattava määrä, noin puolet, koronatartunnoista on jopa huomaamattoman lieviä.

– Italian datasetissä noin puolet ovat niin lieväoireisia, etteivät välttämättä edes huomaa tartuntaansa. Ja toinenkin puoli jakautuu niin, että heistä 80 prosenttia on niin lieväoireisia, että voivat sairastaa taudin kotona ja loput voivat tarvita sairaalahoitoa, Salminen kertoo.

Elokuuhun mennessä 35–40 prosenttia saa tartunnan

Keskiura näyttääkin olevan todennäköisin skenaario, kun pohditaan, kuinka on moni suomalainen saa syksyyn mennessä tartunnan.

Tuija Leinon mukaan nelisenkymmentä prosenttia suomalaisista saa tartunnan seuraavien kuukausien aikana. Arvio perustuu muun muassa arvioihin ihmisten kontaktien määrästä.

– Osuus tulee suoraan R0-arviosta. (Se) taas on suoraan kytköksissä kontakteihin. Eli jos tarttuvuus on 1,6, silloin 35–40 prosenttia voi saada 4–5 kuukauden aikana tartunnan, Leino avaa.

Tuija Leinon mukaan on selvä, että hallituksen tekemät rajoitukset ovat vaikuttaneet epidemian leviämiseen. Suurin vaikutus on Leinon mukaan sillä, että riskiryhmään kuuluvat yli 70-vuotiaat on voitu eristää kontakteista muihin ihmisiin.

– Tottakai näillä rajoituksia on merkitystä. Jos ei olisi mitään tehty, mentäisiin kohti samaa tilannetta kuin Lombardiassa Italiassa, Leino kertoo.

Vakavammassa mallissa tehohoitoa tarvitsee 5000

Suomessa lasketaan nyt hoidon tarvetta ja sairastuneita kahden skenaarion mukaan: toisessa tartuttavuudeksi arvioidaan 1,6 ja toisessa 1,8.

– Näistä tuo alempi eli 1,6 on todennäköisempi, Leino sanoo.

Jos sairaalahoitoa tarvitsevien määrä arvioidaan vakavamman skenaarion eli tartuttavuusluku 1,8 mukaan, ne olisivat vastaavasti korkeammat.

– Sairaalahoitoa tarvitsisi epidemian aikana 15 500 potilasta, joista tehohoitoa 5 000. Tässä tapauksessa epidemian huipun aikana teho-osastoilla hoidettaisiin enimmillään yhtä aikaa arviolta 500 potilasta, kertoo THL:n tiedotteessa professori Kari Auranen.

Tehohoidon tarpeen arvioimiseksi on huomioitu tehohoitoa tarvitsevien potilaiden ikäjakauma Ranskassa, kertoi ylilääkäri Tuija Leino.

Ulkomailta palaavilla ei ole roolia mallinnuksessa

Sen sijaan ulkomailla olevien tai ulkomailta jo Suomeen palanneiden suomalaisten määrällä ei ole ollut tutkijoiden mallinnuksessa tai koronan tarttumisarvioissa mitään roolia, Salminen sanoo.

– Luvut eivät perustu niihin, Salminen sanoo.

Säätytalolla tiistaisessa eduskuntaryhmien koronakokouksessa osalle oli syntynyt kuva, että tarkennus mallinnukseen olisi tehty reaktiona jopa satojen tuhansien ulkomailta palaavien suomalaisten takia.

– Vaikea ymmärtää, mistä tuollainen käsitys on voinut syntyä, Salminen sanoo.

Käytännön kokemukset osana mallinnusta

Toinen keskeinen peruste mallinnuksen tarkistamiseen on tehty käytännön kokemusten perusteella. Siinä on arvioitu muun muassa terveydenhuollon kapasiteettia. Arvio perustuu tehohoidon asiantuntijoiden kanssa käytyihin keskusteluihin, joissa on arvioitu tehohoidon tarvetta ja resursseja eri puolilla Suomea. Muista kuin koronasyistä johtuva tehohoidon tarve ei vähene mihinkään epidemian aikana.

– On huomioitava, että kaikki ovat tehohoidossa samalla viivalla, johtui hoidon tarve COVID-19:stä tai muusta sairaudesta, Salminen sanoo.

Ennusteet ja tiedot tarkentuvat ja muuttuvat jatkuvasti epidemian edetessä. Yle kertoi aamulla, että arviot koronaviruksen leviämisestä Suomessa ovat koventuneet.

Silmällä on pidetty sitäkin, että Euroopassa osa työikäisistä on joutunut sairaalahoitoon. Suomessa sairaalahoitoa tarvinneiden työikäisten määrä ei ole toistaiseksi ollut niin suuri, että siitä voitaisiin vielä tehdä johtopäätöksiä sairaalahoidon tarpeen muutoksista eri ikäisissä.

18:29 Juttua päivitetty: Lisätty THL:n ylilääkärin arvio ja kommentit siitä, että sairaalahoidon tarve on pysynyt samassa suuruusluokassa sekä tartunta-arvio Suomessa. Vaihdettu tämä myös otsikkoon.

Lisätty vertailu valtioneuvoston viime viikolla julkistamaan muistoon.

Lisätty Mika Salmisen tieto lievien tartuntojen määrästä.

Lisää aiheesta:

Uusimmat tiedot koronaviruksesta

Tehohoidon ylilääkäri Ylelle: Tehohoitoa joudutaan rajaamaan raskaasti, jos synkimmät ennusteet toteutuvat – 11 tärkeää kysymystä tehohoidosta

Tilaa uutiset koronaviruksesta

Saat Ylen tärkeimmät koronavirusuutiset sähköpostiisi kerran päivässä.

Siirry tilaamaan