5 kysymystä koronasta: Voiko epidemian kitkeä ihmisiä eristämällä vai pitääkö tarpeeksi monen sairastua ensin? 

Jos väestöstä yli puolet on immuuneja tai sairastanut taudin, se hyytyy.

politiikka
Kiinalaisessa laboratoriossa työskennellään.
Laboratoriossa Kiinan Changzhoussa työskenneltiin viime viikolla koronavirusnäytteiden parissa.AFP

Käsien pesu, vierailukielto vanhusten hoitolaitoksiin ja liikkumiskielto yli maakuntarajan. Koronaviruksen leviämistä on jarrutettu ja jarrutetaan monin keinoin.

Saksassa, Ranskassa ja Britanniassa kansalaiset on komennettu pysymään kotona sakkorangaistuksen uhalla.

Suomessa suositeltu etäisyys lenkillä on puolitoista metriä ohikulkijasta.

Keinoissa on hämmentävän suuria eroja.

Yle kysyi kahdelta asiantuntijalta, miten virus saadaan lannistettua. Riittääkö eristäminen vai pitääkö tarpeeksi suuren osan väestöstä sairastua tai saada aikanaan immuniteetti rokotuksesta?

Kysymyksiin vastasivat Tampereen yliopiston epidemiologian professori Pekka Nuorti ja Turun yliopiston virusopin professori Ilkka Julkunen.

Lontoolainen sairaala perjantaina. Britannia aikoo lisätä koronavirustestausta, ja kaavailee, että niitä kyettäisiin tekemään päivässä kymmenen tuhatta.
Britannia rakentaa 4000-paikkaisen kenttäsairaalan Itä-Lontooseen. Kuvassa lontoolaisen sairaalan arkea viime perjantailta.Andy Rain / EPA

1. Voidaanko pandemia pysäyttää ennen kuin riittävä määrä ihmisiä on sairastunut?

Julkunen: Kyllä se voidaan pysäyttää. Silloin ei ole välttämättä pandemiasta kyse. Katsotaan esimerkiksi, mitä Kiinassa on onnistuttu tekemään. Kiina sai epidemian ainakin toistaiseksi talttumaan radikaaleilla karanteeneilla.

Koko Wuhanin maakunta pantiin karanteeniin ja liikenne poikki. Sairastuneiden osuus on äärimmäisen pieni, vain 80 000 ihmistä. Radikaalit rajoitukset hidastavat pandemiaa ja estävät parhaimmillaan sen leviämisen laajemmalle.

Nuorti: En tiedä, onko tästä lopullista totuutta, kun tilanne on aika uusi, vasta kolme kuukautta vanha. Mutta meillä on kokemusta, että se on voitu pysäyttää.

Esimerkiksi Kiinassa on pandemia pysäytetty klassisilla epidemologisilla toimilla. Siellä on tunnistettu aggressiivisesti sairastuneita ja testattu paljon ihmisiä.

Sairastuneet on eristetty, jäljitetty heidän lähikontaktejaan ja määrätty karanteeniin. Näin on toimittu Taiwanissa, Singaporessa Hongkongissa ja Kiinassa. Taiwanissa opittiin sars-epidemiasta aika paljon.

rokotus vauvan olkavarteen
Laumasuojan saa parhaiten rokottomalla. Korona-rokotetta ei vielä ole. Shutterstock

2. Kuinka monen ihmisen pitäisi Suomessa sairastaa, että saataisiin niin kutsuttu laumasuoja?

Julkunen: Laumasuojaa ei ole tarkalleen määritelty, mitä se tarkoittaa. Se riippuu aiheuttajaviruksesta.

Laumasuoja on termi, jota käytetään rokotuksen yhteydessä. Jos tauti on äärimmäisen tartuttava kuten esimerkiksi tuhkarokko, väestön immuunisuojan pitää olla ainakin 95 prosenttia, eli on joko rokotettu tai aiemmin sairastanut sen taudin. Silloin epidemia estyy.

Hengitystieinfektiot eivät tartu yhtä hyvin. Jos väestöstä puolet on rokotettu tai on sairastanut taudin, silloin se hyytyy. Käytännössä näin käy aina. Mitä suurempi osa on taudin sairastanut, sitä pienemmäksi jää uusi epidemia.

Mitä enemmän on tartunnan torjunnan keinoja eli sosiaalisia kontakteja vähennetään ja käsiä pestään, sitä nopeammin epidemia menee ohi tai ei muodostu epidemiaksi ollenkaan.

Nuorti Kysymys on tärkeä, mutta siihen ei tällä hetkellä ole vastausta. On esitetty arvioita, joiden mukaan kahden kolmasosan pitäisi saada tartunta, että laumasuoja kehittyy.

Iso epävarmuustekijä se, että meillä on havaittuja tapauksia ja iso osa tapauksia, jotka eivät tule tietoon, jotka on vähäoireisia tai oireettomia. Heitä voi olla jopa puolet tartunnan saaneista.

Poliisiauto aidan takana
Eristys on tärkeää. Suurin osa tartunnan saaneista voi olla vähäoireisia tai oireettomia. Petteri Sopanen / Yle

3. Ovatko eristämiset ja rajoitukset ihmisten välisessä kanssakäymisessä paras keino kitkeä virus lopullisesti

Julkunen: Ei voi sanoi “kitkeä lopullisesti”. Sellaista mahdollisuutta ei ole. Mutta jos on uusi virustauti, käsihygienian parantaminen ja sosiaalisten kontaktien vähentäminen ovat ainoa tapa estää virustaudin leviäminen väestössä.

Nuorti: Ne ovat äärimmäisen tärkeitä. Etenkin, jos osa tartunnan saaneista on vähäoireisia tai oireettomia. Heitä on siis mahdoton tunnistaa.

4. Riittäisikö se, että vain monisairaat ja vanhukset ovat eristyksissä?

Julkunen: Silloin meillä olisi enemmän tapauksia. Käytännössä on mahdotonta eristää ikäihmiset ja perussairaat, heitä on Suomessa yhteensä yli miljoona.

Miten heidät eristettäisiin ja kuka heitä hoitaisi? Esimerkiksi, jos on diabetes tai syöpä, ihmisen on mentävä sairaalaan ja silloin kohtaa ihmisiä taksissa ja sairaalan aulassa.

Nuorti: Valitettavasti se ei riitä. Virukset löytävät tiensä eri paikkoihin. Jos henkilö on vähäoireinen tai oireeton, virus voi levitä laajalle havaitsematta. Sen voi saada esimerkiksi sairaanhoitaja tai joku muu, joka on vanhusten kanssa tekemisissä.

Vanhuksia katukuvassa Ruotsissa.
Iäkkäitä on kehotettu pysymään mahdollisimman paljon kotona tartuntavaaran vuoksi. Frida Lönnroos / Yle

5. Onko pandemiaa lopulta mahdollista tukahduttaa ?

Julkunen: Kyllä nämä epidemiat ja pandemiat menevät ohi. Eri paikoissa sairastuu eri määrä ihmisiä. Mitä enemmän on tehty torjuntatoimia, sitä pienemmäksi jää väestöosuus joka sairastuu.

Pandemiatilanteessa on mahdollista, että tulee uusi aalto. Käykö näin koronaviruksen tapauksessa, on vaikea sanoa. Esimerkiksi Sars saatiin torjuntatoimin hävitettyä, sitä ei enää ole näkynyt missään.

Nuorti: Laumasuoja syntyy sitten, kun syntyy. Tällä hetkellä nämä rajoittamistoimet ovat tärkeitä. Se, että annettaisi laumaimmuniteetin syntyä, on kestämätön ajatus.

Esimerkiksi Britanniassa vaihdettiin hyvin nopeasti mielipidettä asiasta. Suomessa on onneksi päästy tekemään toimenpiteitä varhaisemmassa vaiheessa kuin naapurimaissa.

Lue uusimmat tiedot koronaviruksesta

Jääkö virus yskäistessä ilmaan? Voiko sairastava perhe tuoda oireettoman lapsen päivähoitoon? Tässä vastaukset yli 50 koronakysymykseen

Aiheesta voi keskustella perjantaihin kello 23.00:een asti.

Tilaa uutiset koronaviruksesta

Saat Ylen tärkeimmät koronavirusuutiset sähköpostiisi kerran päivässä.

Siirry tilaamaan