Miten korona leviää ilmassa? Suomalaistutkijat yhdistivät voimansa selvittääkseen asian

Yskimisen vaikutus sisätiloissa saadaan 3D-mallinnettua todennäköisesti jo lähiviikkoina.

koronavirus
Nuori aivastaa kertakäyttöiseen nenäliinaan.
Tutkimuksen mukaan koronavirus voi levitä ilmassa usean tunnin ajan.Tiina Jutila / Yle

Aalto-yliopisto, Ilmatieteen laitos, VTT ja Helsingin yliopisto ovat koonneet monialaisen tutkijajoukon mallintamaan, miten äärimmäisen pienet pisarat, jotka poistuvat hengitysteistä yskiessä, aivastaessa tai puhuessa, kulkeutuvat ilmavirran mukana.

Pisarat kantavat mukanaan myös taudinaiheuttajia, kuten koronaviruksia. Tutkijat selvittävät myös, voisiko koronavirus selviytyä ilmassa.

Tavoitteena saada uutta tietoa ihmisten välisistä turvaetäisyyksistä

Ensimmäinen simuloitava tilanne on sisätiloissa liikkuvan henkilön yskiminen. Reunaehdot, kuten ilman virtausnopeus, on määritelty tarkkaan, jotta kaikkien osapuolten mallinnukset ovat vertailukelpoisia.

Tarkoituksena on, että esimerkiksi henkilöiden välisiin turvaetäisyyksiin voitaisiin ottaa kantaa tutkimuksen jälkeen.

– Tarkoitus on esimerkiksi selvittää, miten nopeasti viruspitoisuudet laimenevat ilmassa erilaisissa ilmavirtaustilanteissa, joita voisi syntyä vaikka ruokakaupassa, sanoo yhteistyötä vetävä Aalto-yliopiston apulaisprofessori Ville Vuorinen.

Eri tieteenalojen yhteistyötä tarvitaan

Mukana on kymmeniä tutkijoita virtausfyysikoista virusopin, lääketieteellisen tekniikan ja infektiotautien asiantuntijoihin.

Tutkijat käyttävät mallintamisessa CSC – Tieteen tietotekniikan keskuksen supertietokonetta.

Aalto-yliopisto, VTT ja Ilmatieteen laitos tekevät 3D-mallinnuksia hyödyntäen kukin omaa erikoisosaamistaan. Virusopin ja tartuntatautien asiantuntijoiden tehtävänä on tulkita, mitä mallinnukset merkitsevät koronavirustartuntojen kannalta.

– Näkymättömien virusta sisältävien partikkelien liikkeiden visualisointi on erittäin tärkeää, jotta voimme paremmin ymmärtää tartuntatautien leviämistä ja ilmiöitä sen takana, nyt ja tulevaisuudessa, Vuorinen sanoo.

Tutkijaryhmä on yhteistyössä THL:n infektiotautien asiantuntijoiden sekä Essoten eli Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymän kanssa. Idea tutkimuksesta lähti liikkeelle Essoten ensihoidon ja päivystyksen ylilääkärin Janne Kuuselan ehdotuksesta.

Tutkijat uskovat, että suuren laskentakapasiteetin ja tiiviin, monialaisen yhteistyön ansiosta ensimmäiset tulokset voivat olla valmiita jo lähiviikkojen aikana.

– Kannustan muitakin tutkijoita koronavirusepidemiaan liittyvän tutkimuksen pariin, sillä juuri nyt on aika kääriä hihat. Laitoimme oman yhteistyöryhmämme kasaan muutamissa tunneissa ja aloimme tehdä tutkimusta saman tien, Vuorinen sanoo.

Amerikkalaistutkimus: Virus voi levitä ilmassa usean tunnin ajan

Aiemman amerikkalaistutkimuksen mukaan koronavirus voi levitä ilmassa usean tunnin ajan. Virusta ei kuitenkaan tunneta vielä tarpeeksi tarkasti, jotta tiedettäisiin, mikä on tartuttava määrä virusta.

Samaisesta tutkimuksesta saatiin myös entistä tarkempaa tietoa koronaviruksen säilymisestä pinnoilla.

Neljästä pinnasta virus säilyi tartuttamiskykyisenä pisimpään, 2–3 vuorokautta, muovilla ja ruostumattomalla teräksellä. Kartongilla virus säilyi tartuttamiskykyisenä yhden vuorokauden ajan ja kuparilla neljä tuntia.

Viruksen määrä kuitenkin romahtaa pinnoilla nopeasti. Viruksen tartuttamiskykyisenä pinnoilla säilyminen ei kerro suoraan sairastumisriskistä.

Lue myös:

Ärsyttääkö hokeminen käsien pesemisestä? Näin sanoo tiede saippuasta ja käsidesistä

Tilaa uutiset koronaviruksesta

Saat Ylen tärkeimmät koronavirusuutiset sähköpostiisi kerran päivässä.

Siirry tilaamaan