Jos ilmastonmuutos jatkaa kiihtymistään, vakavat taudit ja epidemiat voivat yleistyä – viitteitä näkyy jo Suomessakin

Monet virukset ja taudinaiheuttajat elävät eläimissä, mutta siirtyvät yhä useammin myös ihmisiin.

koronavirus
Liberialainen sairaanhoitaja desinfioi kumisaappaita Monroviassa.
Liberialainen sairaanhoitaja desinfioi kumisaappaita Monroviassa.Ahmed Jallanzo / EPA

Koronavirukset ovat laaja joukko viruksia, joista seitsemän on todettu tarttuvan ihmisiin.

Nyt Suomenkin sekoittanut koronavirus, SARS-CoV-2 havaittiin ensimmäisen kerran Kiinassa viime joulukuussa. Vielä ei tiedetä tarkkaan (siirryt toiseen palveluun), miten epidemia tarkalleen sai alkunsa. Todennäköiseltä kuitenkin vaikuttaa se, että virus tarttui ihmiseen lepakoista jonkin "väli-isännän", kaiketi ruuaksi käytetyn eläimen kautta.

Tartunnat on yhdistetty Kiinan Wuhanissa järjestettyihin villieläinmarkkinoihin. Kiinasta infektio levisi nopeasti ympäri maailmaa, muun muassa matkailijoiden mukana.

Taudin nopea puhkeaminen ja ahne leviäminen ovat herättäneet keskustelun ihmisen ja luonnon suhteesta.

Inger Andersen
YK:n ympäristöohjelman johtaja Inger Andersen.Salvatore Di Nolfi / EPA

YK:n ympäristöohjelman johtaja Inger Andersen sanoi keskiviikkona The Guardian -lehden haastattelussa, että koronaviruspandemia ja ilmastonmuutos ovat viesti luonnolta.

– Olemme tiiviisti sidoksissa luontoon, pidimme siitä tai emme. Jos emme huolehdi luonnosta, emme pysty huolehtimaan itsestämme, Andersen sanoi lehdelle.

Andersenin mukaan ihmisen toiminta on ylittänyt luonnon kantokyvyn, mikä aiheuttaa vakavia seurauksia myös ihmisille. Esimerkiksi koronaviruksen kaltaisia tartuntatauteja.

– Tiedetään melko varmasti, että ilmastonmuutos tulee lisäämään tartuntatautien riskejä ja tuo uusia ja vanhoja tauteja uusille alueille, sanoo Bios-tutkimusyksikön ympäristöturvallisuuden tutkija Emma Hakala.

Ihmisen reviiri laajenee ja törmää muihin eliöihin

Epidemiat ja virukset eivät synny tyhjästä. Monet sairaudet ovat peräisin patogeeneistä eli taudinaiheuttajista, joilla on pitkä historia luonnon ekosysteemeissä ympäri maailmaa. Ihmisen toiminta vaikuttaa ekosysteemeihin ja voi käynnistää arvaamattomia ketjureaktioita.

Arvioiden mukaan jopa 75 prosenttia hiljattain ilmaantuneista tartuntataudeista on peräisin eläimistä. Tähän joukkoon kuuluvat esimerkiksi Ebola, lintuinfluenssa, Zika-virus sekä koronaviruksiin kuuluvat MERS ja SARS.

Kaksi lepakkoa roikkuu köydessä.
Lepakot levittävät monia tauteja, mutta ovat ekosysteemeille erittäin tärkeitä eläimiä.AOP

Uuden koronaviruksen tapaan ainakin Ebolan, SARS:n ja MERS:n epäillään olevan peräisin lepakoista.

Virusopin professorin Ilkka Julkusen mukaan Arabian niemimaalla vuonna 2012 levinnyt MERS siirtyi mahdollisesti lepakoista kameleihin ja dromedaareihin, ja niistä infektio levisi ihmisiin. Vuonna 2002 levinnyt SARS puolestaan siirtyi lepakoista ihmisiin todennäköisesti sivettikissojen kautta, Julkunen sanoo.

Kun ihmiset asettuvat uusille alueille ja rakentavat niille asumuksia, tehtaita tai kaivoksia, alueen alkuperäisten lajien elinympäristö kaventuu ja niiden populaatio eli kanta pienenee.

Selviytyneet lajit – kaikkine loisineen ja taudinaiheuttajineen – keskittyvät pienemmille alueille ihmisten lähelle. Se puolestaan lisää tartuntatiheyttä ja läheinen kontakti luonnon eläimiin kasvattaa todennäköisyyttä, että puhkeavat sairaudet siirtyvät alkuperäisestä kantajastaan ihmisiin.

Ja kun väestö kasvaa, maailmassa on entistä enemmän ihmisiä, jotka levittäytyvät syrjäisille seuduille ja joutuvat kontaktiin vielä tuntemattomia taudinaiheuttajia kantavien eläinten kanssa.

Yhdistelmän seurauksena uusien epidemioiden puhkeamisen todennäköisyys kasvaa.

Punkki punkkipihdeissä.
Kun ilmasto lämpenee, punkit ja monet muut tauteja kantavat hyönteiset leviävät uusille alueille.Ismo Pekkarinen / AOP

Punkki liikkuu kohti pohjoista

Ilmastonmuutoksella on myös suoria vaikutuksia tautien leviämiseen. Hyvä esimerkki siitä löytyy Suomesta. Meillä punkkien on todettu levinneen entistä laajemmalle alueelle ja pohjoisempiin osiin.

Vielä 2000-luvun alussa Suomessa todettiin vuosittain parikymmentä puutiaisaivotulehdusta. Niistä valtaosa havaittiin Ahvenanmaalla. Punkit eivät kovasti pohjoisempana viihtyneet. Mutta kun vuonna 2015 puutiaisaivotulehdukseen sairastui Suomessa jo lähes 70 ihmistä, vain muutama sairastuneista oli Ahvenanmaalta.

Tartuntatauteja ja loisia on eniten tropiikissa. Siellä olosuhteet ovat niille ja niiden isännille suotuisat: on runsaasti lämpöä, valoa ja kosteutta. Päiväntasaajan lähellä lajien kirjo on runsainta ja vähenee kohti napoja.

Kun ilmasto lämpenee, ympäristö muuttuu. Punkki alkaa menestyä uusilla alueilla ja tuo mukanaan puutiaisaivokuumeen ja borrelioosin. Samankaltaista liikehdintää tapahtuu ympäri maailmaa. Esimerkiksi malaria voi alkaa yleistyä uusilla alueilla.

Iso mutta toistaiseksi kovin epämääräinen kysymys on sekin, mitä tapahtuu, jos ikirouta sulaa ja paljastaa "uinuvia tauteja".

– Niihin ei välttämättä ole vastustuskykyä tai lääkitystä, koska on niin kauan siitä, kun ne ovat viimeksi levinneet, Hakala sanoo.

Julkusen mukaan toistaiseksi ei ole varmaa näyttöä siitä, että ikiroudassa olisi ihmiselle vaarallisia mikrobeja, jotka voisivat levitä taudinaiheuttajiksi.

Globalisaatio levittää virukset nopeasti ja laajalle

Monet ilmastonmuutosta kiihdyttävät tekijät edesauttavat myös virusten ja taudinaiheuttajien leviämistä. Yksi niistä on matkustelu eli elintason nousun myötä monelle normaali osa elämää.

Koronakriisin takia lento- ja laivayhtiöt ovat peruneet matkoja, mutta todennäköisesti pitkällä aikavälillä matkustelu lisääntyy entisestään. Kun kehittyvät yhteiskunnat vaurastuvat, yhä useammalla on mahdollisuus matkustaa. Se puolestaan tehostaa tautien ja taudinaiheuttajien leviämistä ympäri maailmaa.

Tautien leviäminen ei kuitenkaan ole vain nykyajan ilmiö. Globalisaation kääntöpuolet alkoivat näkyä samaan aikaan kun globalisaatiokin alkoi: suurten löytöretkien aikaan.

Jo 1400-luvulla eurooppalaiset tutkimusmatkailijat ja heidän orjansa levittivät malarian ja tuhkarokon Amerikan alkuperäiskansoihin. He alkoivat kuolla eurooppalaisten tauteihin jo kauan ennen kuin eurooppalaiset aloittivat sotansa heitä vastaan.

Tulevaisuudessa kriisit ryhmäytyvät

Biosin Emma Hakala sanoo, että ilmastonmuutokselle ja tartuntataudeille on yhteistä se, että molemmista kärsivät eniten haavoittuvimmassa asemassa olevat ihmiset. Puhutaan riskien kasautumisesta. Hakalan mukaan tulevaisuudessa monenlaiset samanaikaiset kriisit tulevat entistä todennäköisemmiksi.

Esimerkiksi: monet Afrikan maat kuuluvat siihen joukkoon, johon ilmaston lämpeneminen ketjureaktioineen vaikuttaa kaikkein eniten. Ilmastonmuutos puolestaan lisää sään ääri-ilmiöitä, kuten kuivuutta ja myrskyjä, mikä lisää esimerkiksi nälänhädän, vesipulan ja tulvien todennäköisyyttä. Ne taas luovat sellaiset olosuhteet, joissa tartuntataudit alkavat helposti levitä. Yhteiskuntien resurssit eivät välttämättä riitä kriisien hoitamiseen.

– Esimerkiksi konfliktitilanteissa olevilla mailla ei välttämättä ole minkäänlaisia edellytyksiä hoitaa koronan kaltaisia epidemioita tai reagoida ilmastonmuutoksen vaikutuksiin. Puhumattakaan siitä, että pystyttäisiin rakentamaan sellaista maata, jossa ilmastonmuutosta voisi hillitä.

Keskiviikkona kerrottiin, että sisällissodan runtelemassa Libyassa on vahvistettu ensimmäinen koronatartunta.

Lue myös:

Uusimmat tiedot koronaviruksesta: Perustuslakivaliokunta vaatii muutoksia ravintoloiden rajoitusesitykseen, Espanja ja Kreikka avautumassa turisteille

Miksi juuri koronavirus sulkee valtioiden rajat ja ihmiset koteihinsa? Professorit kertovat, mikä tekee tästä pandemiasta erityisen

Koronapandemia ei ollut virologeille mikään yllätys – koronavirukset ovat vakiokonnia, joita epäillään jokaisen pandemian yhteydessä

Jos korona lähtee leviämään Afrikan slummeissa, jäljet voivat olla tuhoisat – väestön nuoruus kuitenkin suojaa

Kirjoituksessa on käytetty lähteinä seuraavia teoksia: Anthony Barnosky & Elisabeth Hadly: Loppupeli (2017), John Urry: Ilmastonmuutos ja yhteiskunta (2013), Hanna Nikkanen ja työryhmä: Hyvän sään aikana (2017).

Tilaa uutiset koronaviruksesta

Saat Ylen tärkeimmät koronavirusuutiset sähköpostiisi kerran päivässä.

Siirry tilaamaan

Uusimmat uutiset koronavirustilanteesta puhelimeesi

Lataa Yle.fi-sovellus