Aktiivimallin kyykytys vaihtui aktiiviseen auttamiseen: “Ensimmäistä kertaa koen, että en ole työnhakijana vain hallintoalamainen”

Pirkanmaalla käynnissä olevassa kokeilussa 3 500 työtöntä saa muun muassa oman valmentajan ja itselleen räätälöityjä pienryhmäkoulutuksia.

työttömyys
Pekka Gestrin ja Markus Rundgren
Ennen koronakriisiä Pekka Gestin (vas.) palaveerasi valmentajansa Markus Rundgrenin kanssa nokikkain.Marko Melto / Yle

Tamperelainen Pekka Gestrin ilmoittautui työnhakijaksi viime kesäkuussa. 62-vuotiaalla juristilla on rautainen kokemus johtotehtävistä pankissa sekä konsultin- ja kouluttajan töistä.

– Viimeiset viisi vuotta tein töitä sijoituskouluttajana omassa firmassa. Minulla oli intohimo kouluttamiseen, mutta en osannut tehdä siitä kannattavaa bisnestä ja päädyin firman lopettamiseen, Gestrin kertoo.

Kymmenen vuotta sitten olin lomautettuna. Päällimmäiseksi ajatukseksi jäi, että työvoimahallinnon pääasiallinen tehtävä on vahtia, mitä en saa tehdä.

Pekka Gestrin

Yrittäjätaustan vuoksi Gestrinin työttömyyskorvaus on hänen sanojensa mukaan surkea. Vaikka hän sanoo hakeneensa ensisijaisesti päällä tehtävää työtä, hakemuksia on lähtenyt myös muun muassa pesulatyöntekijän ja kioskimyyjän paikkoihin.

– Voin jo nostaa osittaista työeläkettä, joten palkka ei ole aivan ykkösasia. Työyhteisö ja merkityksellisyyden tunne kiilaavat sen ohi.

Vuoden vaihteessa Gestrin kuuli TE-toimistossa Työtalosta, jossa olisi mahdollista saada henkilökohtaisempaa palvelua ja ohjausta työllistymiseen. Hän halusi mukaan. Jo seuraavana päivänä soi puhelin ja yhteistyö oman valmentajan Markus Rundgrenin kanssa alkoi.

– Minua viehätti Markuksen avoimuus, rehellisyys ja ammattitaito. Asenne oli heti hyvä. Päivitimme suunnitelman ja sain vinkkejä cv:n tekoon. Seuraavaksi alkoi kolmen päivän lähikoulutus, jossa meitä oli mukana kymmenen hyvin eri taustoista tulevaa ihmistä. Koin vertaistuen tärkeäksi, Gestrin muistelee.

TE-toimisto
Kokeiluun voi päästä mukaan TE-toimiston kautta.Antti Haanpää / Yle

Kun Gestrin vertaa kokemusta aiempiin työvoimatoimiston kanssa asioimisesta, ero on hänen mielestään selvä.

– Kymmenen vuotta sitten olin lomautettuna. Päällimmäiseksi ajatukseksi jäi, että työvoimahallinnon pääasiallinen tehtävä on vahtia, mitä en saa tehdä. Tuli tunne, että työnhakija on hallintoalamainen, hän sanoo.

Sen sijaan Työtalossa asioiminen on Gestrinin mukaan ollut työllistymiseen keskittyvä ja tulevaisuuden uskoa vahvistavaa.

Kaikki palvelut samasta paikasta

Pekka Gestrinin hehkuttama Työtalo on osa Pirkanmaalla viime marraskuussa alkanutta kokeilua, jossa työttömille pyritään löytämään polku työelämään entistä yksilöllisemmin. Hankkeeseen otetaan ensisijaisesti haastavassa työmarkkina-asemassa olevia, eli esimerkiksi sellaisia, joilta puuttuu ammatillinen koulutus tai jotka ovat olleet pitkään työttömänä.

Asiakkaana voi olla vuoden ja kaikki palvelut saa samasta paikasta.

Tarja Paulaniemi

Mukaan pääsee kaikkiaan 3 500 pirkanmaalaista kesäkuun loppuun mennessä.

– Keskeisenä tavoitteina tässä TE-palvelupilotissa on saavuttaa hallitusohjelman melko kunnianhimoinen tavoite, 75 prosentin työllisyysaste. Haluamme myös löytää tekijöitä työvoimapulasta kärsiville aloille, ja ennen kaikkea auttaa ihmisiä löytämään töitä, sanoo palvelujohtaja Tarja Paulaniemi Pirkanmaan TE-toimistosta.

Kokeilu koostuu kahdesta palveluohjelmasta,Työtalosta ja Focus Työpoluista, jotka Pirkanmaan ELY-keskus on tilannut Mielen ry:ltä ja Cimson Koulutuspalveluilta. Ne taas ovat koonneet ympärilleen konsortion, eli eräänlaisen alihankkijaverkoston, kokeneista uraohjauksen ja työnhaun amattilaisista.

Mies TE-toimiston aulassa
Palveluohjelmaa tarjotaan erityisesti pitkään työttömänä olleille. Emilia Malin / Yle

Palvelut ELY ostaa työllisyysmäärärahoilla.

– Uutta tässä mallissa on pitkäjänteisyys ja kokonaisvaltaisuus. Asiakkaana voi olla vuoden ja kaikki palvelut saa samasta paikasta. Tässä lähdetään selvästi työnhakijan tarpeista, Tarja Paulaniemi kertoo.

Yrityskontakteilla löytyy piilotyöpaikkoja

Oman valmentajansa kanssa työnhakija pääsee miettimään, millaisista pienryhmäkoulutuksista tai muista palveluista hän hyötyisi. Valmennusta voi saada esimerkiksi atk-taitojen kohentamiseen, työhaastattelutilanteisiin tai yrittäjyyteen. Ryhmävalmennuksissa on opiskeltu myös muun muassa somen käyttöä työnhaussa tai käsitelty työttömyyteen liittyviä tunteita.

– Tavoitteena on mahdollisimman nopea työllistyminen. Kun työnhakija löytää työ- tai koulutuspaikan tai lähtee yrittäjäksi, palveluntuottajan seuranta-aika on vielä kolme kuukautta. Palvelupilotissa tähdätään nimenomaan pysyviin ratkaisuihin, Tarja Paulaniemi kertoo.

Kimmo Laitinen
Projektipäällikkö Kimmo Laitinen kehuu Työtalon henkilökuntaa, joka auttaa asiakkaita myös koronan aiheuttamissa poikkeusoloissa.Marko Melto / Yle

Marraskuun alussa alkaneeseen kokeiluun on tähän mennessä päässyt mukaan noin 2 000 työnhakijaa. Heistä yli 60 on löytänyt työpaikan ja noin 40 aloittanut opiskelun.

Konkreettisten työpaikkojen etsimiseen on kummassakin palveluohjelmassa varattu henkilökuntaa.

– Meillä Työtalossa yritystiimi soittaa yrityksiä läpi ja etsii työ- ja työkokeilutyöpaikkoja asiakkaille. Hankkeen aikana pyritään ottamaan yhteyttä 10 000 yritykseen. Kontaktien avulla on jo nyt löytynyt satoja piilotyöpaikkoja, kertoo projektipäällikkö Kimmo Laitinen Työtalosta.

Tiivistä yhteyttä rakennetaan myös oppilaitoksiin.

Korona lamautti työmarkkinat

Koronakriisin vuoksi myös palveluohjelmissa on siirrytty etäpalveluihin ja asiakastapaamiset hoidetaan toistaiseksi videoyhteydellä ja puhelimella. Valmentajan kanssa voi viestitellä myös esimerkiksi sähköpostilla ja Whatsappilla.

Asiakkaat tarvitsevat kohtaamisia, kuuntelua ja tukea kriisin aiheuttamaan epävarmuuteen.

Kimmo Laitinen

Kriisi on vaikuttanut myös yritysten työvoiman tarpeeseen.

– Koronan takia yritykset eivät nyt palkkaa väkeä. On hienoa että olemme pystyneet jatkamaan palvelua siitä huolimatta, koska asiakkaat tarvitsevat kohtaamisia, kuuntelua ja tukea kriisin aiheuttamaan epävarmuuteen, Kimmo Laitinen sanoo.

– Yritetään katsoa tämän yli. Nyt painopiste asiakkailla on selkeästi koulutuksiin suuntautumisessa.

Pirkanmaan pilotti on yksi monista

Pirkanmaan kokeilu on ainutlaatuinen, mutta ei ainoa. Eri puolilla Suomea käynnistyi loppuvuodesta myös 24 muuta erilaista kokeilua, jotka tähtäävät ELY-keskusten ja TE-toimistojen palvelujen kehittämiseen. Näiden niin sanottujen kumppanuuspilottien asiakkaina on joko työnhakijoita tai yrityksiä ja kumppaneina esimerkiksi järjestöjä, kuntia, yksityisiä palveluntuottajia ja oppilaitoksia.

Te-tjänsternas applikation i en mobil.
Suomessa käynnissä olevilla kokeiluilla pyritään kehittämään TE-toimistojen ja ELY-keskusten palveluja.Petteri Sopanen / Yle

– Pilottien valmistelu lähti liikkeelle edellisen hallituskauden aikana, kun valmistauduttiin maakuntauudistukseen. Näkökulma jokaiseen kokeiluun on alueelta ja nimenomaan tuon alueen tarpeisiin. Kun maakuntauudistus kaatui, ei hyvää valmistelutyötä haluttu heittää hukkaan, kertoo eritysasiantuntija Lari Anttonen työ- ja elinkeinoministeriöstä.

Kokeilut kestävät tämän vuoden loppuun ja sen jälkeen voidaan arvioida niiden vaikuttavuutta.

– Varmasti joitain toimintamalleja näistä kokeiluista jää käytäntöön, Anttonen arvioi.

Pirkanmaan kokeilussa seurataan toiminnan vaikuttavuutta tarkkaan pitkin matkaa. Sekä työnhakijat että työntekijät ovat olleet erittäin tyytyväisiä.

Olen ajatellut, että tekisin töitä ainakin 70-vuotiaaksi.

Pekka Gestrin

Pekka Gestrinille löytyi Työtalon kautta nopeasti työpaikka. Pari viikkoa sitten hän aloitti työt yrityskontaktoijana Helsingin TE-keskuksen tilaamassa palvelupilotissa. Määräaikaisen työsuhteen näkymä on vuoden loppuun.

– Tietysti toivon,että projektiluontoinen työ jatkuu vielä senkin jälkeen. Olen myös ajatellut päivittää juristin opintojani ja ryhtyä sitten hieman myöhemmin tekemään niitä töitä yrittäjänä, hän sanoo.

– Olen ajatellut, että tekisin töitä ainakin 70-vuotiaaksi. Mutta voi olla, että 75 olisi kuitenkin sopivampi luopumisikä.