Maatilat ovat pulassa ilman tuhansia ulkomaalaisia kausityöntekijöitään – nyt kartoitetaan voisivatko työttömät ja lomautetut auttaa

Kesän mansikat on poimittu jo vuosikymmeniä ulkomaalaisen voimin. Korona vaikeuttaa kausityöntekijöiden palkkaamista.

marjanviljely
Marja-Suomen taimituotannon yrittäjä Jarmo Röppänen.
Marja-Suomen taimituotannon yrittäjä Jarmo Röppänen kertoo, että hänen yrityksensä tarvitsee jo toukokuussa noin 20–25 kausityöntekijää.Marianne Mattila / Yle

Puutarha-alalla ja maataloudessa seurataan huolissaan koronan vaikutuksia ulkomaalaisten työntekijöiden liikkuvuuteen. Suomeen tarvittaisiin kausitöihin, kuten marjojen poimimiseen ja vihannestiloille, 15 000–20 000 ihmistä.

Työvoiman tarve alkaa peltotöiden käynnistyessä ja jatkuu läpi kesän.

Työ- ja elinkeinoministeriössä kartoitetaan parhaillaan Suomessa asuvien mahdollisuutta tehdä kausitöitä maatiloilla. Tämä koskee muun muassa työttömiä, lomautettuja, opiskelijoita, koululaisia ja turvapaikanhakijoita.

TE-palveluiden lisäksi kotimaista työvoimaa välittää tiloille tällä viikolla palvelunsa avannut Barona henkilöstöpalvelut. Maatalousalan ammatilliset oppilaitokset, ammattikorkeakoulut ja yliopisto ovat nekin kannustaneet opiskelijoitaan alan töihin.

Suonenjoen seudun marjanviljelijäin yhdistyksen toiminnanjohtaja Leena Koponen ei usko, että kausityöntekijöiden tarvetta pystyttäisiin täyttämään kotimaisella työvoimalla.

– Olemme olleet ulkomaalaisen työvoiman varassa jo 1990-luvulta lähtien. Se on niin fyysistä työtä, että suomalaiset eivät ole halukkaita sitä tekemään, Koponen sanoo.

Työntekijöiltä vaaditaan paitsi hyvää kuntoa ja motivaatiota, myös ammattitaitoa, kuten muissakin töissä.

Mahdolliset tulijat kahden viikon karanteeniin

Työ- ja elinkeinoministeriössä pohditaan parhaillaan, voivatko ulkomaalaiset kausityöntekijät tulla Suomeen poikkeustilanteesta huolimatta.

Marja-Suomen taimituotannon yrittäjä Jarmo Röppänen kertoo, että marjayrittäjien näkökulmasta tilanne on vaikea. Röppäsen tilalle on jo hankittu taimia 200 000 euron edestä.

– Tarvitsemme jo toukokuun puolivälissä 20–25 työntekijää, jotta varhaissato saadaan kerättyä. Satohuippu tulee heinäkuun alusta eteenpäin, Röppänen sanoo.

Röppänen olisi valmis järjestämään tilalleen karanteenin ulkomailta tuleville työntekijöille. Hänen mukaansa se onnistuisi hyvin, sillä maatila sijaitsee metsien keskellä ja naapureihin on pitkä välimatka.

Suonenjoen seudun marjanviljelijäin yhdistyksen toiminnanjohtaja Leena Koponen
Suonenjoen seudun marjanviljelijäin yhdistyksen toiminnanjohtaja Leena Koponen toivoo, että työntekijäongelmaan löydetään pikainen ratkaisu.Marianne Mattila / Yle

Karanteenin järjestäminen tuo kuitenkin tilallisille kustannuksia. Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ehdottaa määräaikaista karanteenitukea, jolla varmistetaan, etteivät kulut jäisi yrittäjän taakaksi.

Suonenjoen seudun marjanviljelijäin yhdistyksen toiminnanjohtaja Leena Koponen toivoo, että ulkomaalaista työvoimaa saataisiin Suomeen vielä tämän kesän aikana.

– Toki aina terveys ja turvallisuus edellä. Toivon ministeriöltä tarkkaa ohjeistusta siitä, kuinka tiloilla toimitaan. Että varmistutaan, että ihmisillä terveys säilyy, Koponen sanoo.

Aiheesta voi keskustella 26.3.2020 klo 23 asti.

Lue myös:

Kausityöntekijät keräävät marjat ja kitkevät rikkaruohot Etelä-Savon pelloilla – Tilan töihin entistä vaikeampi löytää suomalaisia

Tilaa uutiset koronaviruksesta

Saat Ylen tärkeimmät koronavirusuutiset sähköpostiisi kerran päivässä.

Siirry tilaamaan