Kirjeenvaihtajalta: Koronamallinnukset synkentyneet Suomen tavoin ympäri Eurooppaa – pelkkä käyrän madaltaminen ei riitä

Pandemiaa patoavat poikkeustoimet voivat kestää rokotteen tuloon saakka. Siihen voi mennä puolitoista vuotta.

koronavirus
Länsisaksalaisessa sairaalassa hoidettiin keskiviikkona eristyshuoneessa koronaviruspotilasta.
Länsisaksalaisessa sairaalassa hoidettiin keskiviikkona eristyshuoneessa koronaviruspotilasta.Sascha Steinbach / EPA

BERLIINI Yle kertoi tänä aamuna, miten koronavirus testaa suomalaisen terveydenhoidon kestävyyttä rankemmin kuin aiemmin on arvioitu. THL on laatimassa uusia mallinnuksia siitä, miten epidemia leviää Suomessa.

Osviittaa tulevasta saa katsomalla kansainvälisiä arvioita.

Saksassa laatulehti Süddeutsche Zeitung julkaisi eilen (siirryt toiseen palveluun) kattavan, erilaisia mallinnuksia esittelevän datajutun. Mallinnukset perustuvat Tübingenin yliopiston matemaatikon ja epidemiologian professorin kehittämään Covidsim (siirryt toiseen palveluun)-ohjelmistoon.

Juttu on pysäyttävä.

Se osoittaa selvästi sen, mitä tutkijayhteisö yrittää nyt maailmalle viestiä.

Pandemian uhrimäärän vähentämiseksi ei riitä “käyrän madaltaminen” eli tartuntapiikin loiventaminen. Sosiaalisia kontakteja rajoittamalla käyrää saadaan kyllä alas, mutta saksalaislaskelmien perusteella sairaaloiden kantokyky ylikuormittuisi silti moninkerroin.

#FlattenTheCurve ei riitä ratkaisuksi

Saksassa on jo rajoitettu julkinen elämä minimiin ja kielletty yli kahden hengen kokoontumiset. Tässä vaiheessa poikkeustoimien on kerrottu kestävän pääsiäisloman yli.

Süddeutsche Zeitungin julkaisemat mallinnukset osoittavat, että taistelu pandemiaa vastaan tulee kestämään paljon pidempään. Asiantuntijat puhuvat nyt vuodesta puoleentoista kestävästä poikkeustilasta.

Jos varotoimia höllennetään pääsiäisenä, tartuntapiikki siirtyy jutussa esitellyn mallinnuksen mukaan kesälle. Vielä ei ole tutkimustietoa siitä, miten vuodenajan vaihtuminen vaikuttaa virukseen vai vaikuttaako.

Yksi lehden esittelemä skenaario on jatkaa varotoimia vuodenvaihteeseen, mutta kevennettynä. Silloinkin sairaaloiden hoitokyky ylittyisi ja moni kuolisi hoitopaikkojen puuttumisen vuoksi. Tämä huolimatta siitä, että Saksa on nyt kaksinkertaistamassa tehohoitopaikkojen määrän.

–#FlattenTheCurve antaa kivan kuvan, mutta vain niin kauan kuin grafiikkaan ei anneta oikeita tietoja, Süddeutsche kirjoittaa sosiaalisessa mediassa levinneistä havaintokuvista.

COVID-19-potilasta siirrettiin keskiviikkona sairaalaan Leipzigissa.
COVID-19-potilasta siirrettiin keskiviikkona sairaalaan Leipzigissa.Hendrik Schmidt / EPA

Vasta rokote tuo helpotuksen

Saksalaismallinnuksen mukaan tapa turvata terveydenhoidon riittävyys on jatkaa kovia rajoitustoimia rokotteeseen asti. Nyt arvio on, että rokotteen kehittäminen vie vuodesta puoleentoista vuotta.

Englanninkielisessä tutkimuksessa puhutaan nyt sanoilla mitigation ja suppression, eli loiventamisesta ja tukahduttamisesta. Mitigation-mallin tavoite on jarruttaa viruksen leviämistä mutta ei estää sitä täysin. Suppression-mallissa tartuntojen määrä halutaan laskuun ja hyvin matalalle tasolle – pysyvästi eli lääkkeiden tai rokotteen kehittämiseen saakka.

Viime viikolla arvovaltainen Imperial Collegen tutkimusryhmä Lontoosta arvioi (siirryt toiseen palveluun), että suppression eli viruksen patoaminen on ainoa toteuttamiskelpoinen tällä hetkellä huolimatta siihen liittyvästä epävarmuudesta.

Tutkimus koski Britanniaa ja Yhdysvaltoja. Sen arvio on, että pelkkä koronaepidemian loiventaminen patoamisen sijaan aiheuttaisi Britanniassa jopa 250 000 ja Yhdysvalloissa yli miljoona kuolemaa. Tämä sillä oletuksella, että sairaalahoito riittäisi kaikille.

Tutkimus herätti monet päättäjät.

Imperial Collegen tutkimuksen jälkeen varotoimia on kiristetty selvästi Britanniassa, Saksassa ja nyt myös Suomessa. Korona on monilta osin tuntematon, joten poliittisten päätösten tukena käytetään nyt nimenonmaan näitä mallinnuksia.

Mutta nekin tarjoavat vain hyvin puutteellisia vastauksia. Ei ole sosiaalisesti tai talouden kannalta realistista, että Eurooppa pysyisi kiinni rokotteen kehittämiseen saakka. Mallinnus ei myöskään osaa arvioida ihmisten reaktioita karanteeniin tai talousvaikutuksia.

Saksassa on akuuttihoitopaikkoja eniten Euroopassa suhteessa väkilukuun.
Saksassa on akuuttihoitopaikkoja eniten Euroopassa suhteessa väkilukuun.Sascha Steinbach / EPA

Puntarissa on hyvin monen ihmisen henki, mutta myös yhteiskunnan kestävyys kriisin pitkittyessä.

Siksi lopullinen päätös on aina poliittinen.

Etelä-Korean malli esillä myös Saksassa

Saksassa on jo alettu miettiä keinoja pitää tartuntamäärät alhaalla siten, että samaan aikaan yhteiskunnan elämää voidaan edes jollain tavalla palauttaa normaaliksi.

Yksi Süddeutsche Zeitungin jutussa esitelty skenaario on aaltoliike, jossa rajoituksia lievennettäisiin ja kiristettäisiin terveydenhoitokapasiteetin mukaan. Kun tehohoitopaikat alkavat loppua, sosiaaliset kontaktit ajettaisiin taas minimiin. Tässä mallissa on vaarana tilanteen ryöstäytyminen käsistä. Ja tartuntojen lisääntyminen aaltoina tarkoittaisi myös kuolonuhreja.

Toinen esitetty vaihtoehto on altistuneiden jäljittäminen sairastuneilta kerättyjen teletunnistetietojen avulla ja laaja testaaminen.

Etelä-Koreassa tartuntapiikki on saatu painettu alas jäljittämällä paikkatietojen avulla sairastuneiden kanssa kontaktissa olleet. Heitä on testattu ja laitettu karanteeniin. Saksassa tämä vaatisi uutta lainsäädäntöä.

Saksassa terveysministeri Jens Spahn on esitti jo viikonloppuna lainsäädännön muuttamista niin, että teletunnistetietojen käyttäminen olisi sallittua. Tämä tarkottaisi radikaalia muutosta yksityisyydensuojaan, ja esitys herätti kiivasta vastustusta.

Esitys on vedetty pois pöydältä, mutta vain toistaiseksi.

Saksan terveysviranomainen, koronatartuntoja seuraava Robert Koch -insituutti varautuu jo malliin, jossa tartunnalle altistuneet jäljitettäisiin, testattaisiin ja laitettaisiin karanteeniin.

Viime viikolla instituutti julkaisi työpaikkailmoituksen, jossa etsitään työntekijöitä Containment Scout -tehtävään eli rajauspartiolaisiksi.

Työtehtäviin kuuluu yhteydenotot puhelimitse koronapotilaiden mahdollisiin kontakteihin.

Vielä tiedot kontakteista perustuvat vapaaehtoisuuteen. Jos lainsäädäntöä muutetaan, jatkossa ne voidaan kerätä teletunnistetiedoista lupaa kysymättä.

Lisää aiheesta:

Uusimmat tiedot koronaviruksesta: Suomessa 97 uutta tartuntaa, Ylen suora erikoislähetys ja hallituksen info tuesta yrityksille klo 10

THL:n ennuste: Noin 11 300 ihmistä tarvitsee sairaalahoitoa ja 3 600 tehohoitoa – ylilääkäri: "Suuruusluokat ennallaan"

Tilaa uutiset koronaviruksesta

Saat Ylen tärkeimmät koronavirusuutiset sähköpostiisi kerran päivässä.

Siirry tilaamaan