Ripuli saattaa olla koronaviruksen yksi oire – asiantuntijan mielestä sen voisi lisätä myös viralliseen oirelistaan Suomessa

Gastrokirurgi Johanna Louhimo kertoo, että vatsaoireiden yhteydestä koronaan on saatu alustavaa tutkimustietoa Kiinasta.

koronavirus
koronaviruksen näytteenotto porvoossa
THL:n listauksessa koronaviruksen aiheuttamista oireista ei ole mainittu ripulia. Maailman terveysjärjestön WHO:n listassa se on yhtenä harvinaisena oireena. Arkistokuva näytteenotosta.Markku Rantala / Yle

Gastroenterologian asiantuntijan mukaan ripuli voisi olla syytä lisätä koronaviruksen aiheuttaman taudin oirelistaan. Tällä hetkellä tätä oiretta ei ole mainittu esimerkiksi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen listaamissa koronaviruksen oireissa.

Sen sijaan koronaviruksen aiheuttaman COVID-19-taudin oireiksi on THL:n sivuilla listattu (siirryt toiseen palveluun) kuume, yskä, hengenahdistus, lihaskipu ja väsymys. Maailman terveysjärjestön WHO:n sivuilla COVID-19:n oirekirjossa puolestaan mainitaan (siirryt toiseen palveluun) myös ripuli, pahoinvointi ja lisäksi nuha, mutta oireiden kerrotaan olevan hyvin harvinaisia.

HUS:n gastroenterologisen kirurgian erikoislääkärin ja dosentin Johanna Louhimon mukaan uudet tutkimustulokset antavat kuitenkin viitteitä siitä, että ainakin joillakin potilaista juuri ruuansulatusvaivat voivat olla ensioire saadusta koronavirustartunnasta.

Vatsaoireiden yhteydestä koronavirukseen ovat uutisoineet viime aikoina useat lääketieteen alan kansainväliset julkaisut, kuten esimerkiksi Clinical Gastroenterology and Hepatology (siirryt toiseen palveluun) -julkaisu sekä American Journal of Gastroenterology (siirryt toiseen palveluun).

Suomessa vatsaoireet on yhdistetty koronavirustartuntaan esimerkiksi Oulussa, jossa Hintan koulussa opiskelleen oppilaan koronavirustartunnan oireet alkoivat rehtorin mukaan vatsakivuista.

Yle kysyi juttuun haastattelua myös Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta, mutta haastattelua ei saatu asiantuntijoiden kiireen vuoksi.

Johanna Louhimo avaa artikkelissa pyynnöstämme, mitä uusista tutkimustuloksista on pääteltävissä.

Millaisia ulkomailla tehdyt tutkimukset ovat, ja miten luotettavaa niiden tuottama tieto on?

– Tutkimukset ovat koskeneet kiinalaispotilaita, ja tutkimuksia ovat tehneet kiinalaiset tutkimusryhmät. Näitä on toki tehty nopealla aikataululla ja suhteellisen pienillä potilasmäärillä muutamista kymmenistä reiluun tuhanteen potilaaseen. Pitäisin kuitenkin todennäköisenä, että niiden tuottama tieto pitää paikkansa siltä osin, että ruuansulatuskanavan oireet voivat joissakin tapauksissa olla koronaviruksen aiheuttaman taudin ensioire. Kun tauti pahenee ja etenee, mukaan tulevat myös hengitystieoireet.

Tähän asti on puhuttu siitä, että COVID-19 oireilisi enemmänkin hengitystieoirein. Onko tämä nyt saatu tutkimustieto yllättävää?

– Sinänsä ei, jos me ajattelemme saman koronavirusryhmän aiheuttamia aiempia SARS- ja MERS-epidemioita. Näiden epidemioiden jälkeen todettiin myös aivan vastaavia löydöksiä, eli esimerkiksi ripulia esiintyi myös niissä. Tässä uudessa COVID-19-taudissa hengitysteiden oireet ja erityisesti keuhkokomplikaatiot ovat kuitenkin niitä, jotka vaikuttavat ruuansulatuskanavan oireita enemmän potilaiden ennusteeseen ja parantumiseen.

Onko tutkimuksissa päästy käsitykseen siitä, miten monella koronavirustartunnan saaneella potilaalla ripulioireet voisivat olla ensioire?

– Näissä alustavissa tutkimuksissa potilasmäärät ovat sen verran pieniä, että luotettavasti tähän on vaikea vastata. Sellaista on kuitenkin aika lailla yhteisesti esitetty, että esimerkiksi noin 10 prosentilla potilaista etenkin ripuli voisi olla COVID-19-taudin ensioire. Kiinassa on kuvattu myös tapauksia, joissa ruuansulatuskanavan oireet ovat olleet koronavirusinfektion ainoa oire, mutta sellaiset tapaukset ovat hyvin harvinaisia.

Mitkä asiat selittävät sitä, että koronaviruksen aiheuttama tauti voi johtaa hengitystieoireiden lisäksi myös vatsaoireisiin?

– Samanlaisia reseptoreita, joiden kautta infektio tapahtuu hengitysteissäkin, löytyy myös ruuansulatuskanavan limakalvon soluista. Tässä mielessä infektio voi siis aiheuttaa myös suolisto-oireita.

Olisiko sillä merkitystä, että ripuli olisi oirelistassa ja siihen kiinnitettäisiin enemmän huomiota? Olisiko sillä esimerkiksi vaikutusta potilaiden hoitoon?

– Jos potilas kärsii ripulista, hänet eristetään aina muista tarttumisriskin takia, oli vatsaoireiden aiheuttajana COVID-19 tai jokin muu tauti. Sinällään tämä ei vaikuta potilaiden hoitoon sen kummemmin. Terveydenhuollon henkilökunnan kannalta tämä asia olisi syytä ottaa huomioon: jos koronavirus leviää esimerkiksi ulosteen välityksellä, hoitohenkilökunnan tulisi osata varustautua ja suojautua sen varalta. Jos terveydenhuollon työntekijä kärsii suolisto-oireista, mutta hänellä ei ole vielä hengitystieoireita, hänet kannattaisi varmaankin mahdollisuuksien mukaan myös testata koronaviruksen varalta.

Pitääkö suomalaisten olla huolissaan, jos heille ilmaantuu yhtäkkiä esimerkiksi ripulia?

–Vatsaoireista ei tarvitse olla erityisen huolissaan. On hyvä muistaa, että vatsaoireet kuuluvat myös moneen muuhun infektioon, joita tälläkin hetkellä Suomessa on liikkeellä. Tärkein ohje on, että käsiä pitää nyt pestä erityisen huolellisesti. Jos ripulioireita ilmaantuu, on syytä välttää liikkumista ja muistaa eristäytyä, ettei levitä tautia eteenpäin.

Voit keskustella aiheesta 28.3. kello 23:een saakka!

Tilaa uutiset koronaviruksesta

Saat Ylen tärkeimmät koronavirusuutiset sähköpostiisi kerran päivässä.

Siirry tilaamaan