1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. koronavirus

Koronakriisillä haetaan näkyvyyttä mainoksille – kuluttajaviranomainen: "Ylilyöntejäkin on havaittu"

Mainokset heijastavat ajankohtaisia asioita, mutta koronaviruksen aiheuttamaa huolta ja pelkoa ei saa käyttää hyväksi.

Tästä Aktia pankin mainoksesta on pyydetty lausuntoa Mainonnan eettiseltä neuvostolta. Aktian mukaan mainoksen tarkoituksena oli antaa rauhoittava viesti, että tästäkin selvitään. Kuva: Tommi Pylkkö / Yle

Monille yrityksille koronaviruskriisi on taloudellinen katastrofi. Osa yrityksistä pyrkii kuitenkin hyödyntämään poikkeustilannetta esimerkiksi mainonnassaan. Kuluttajaviranomaisen mukaan ihmisten yhteydenotot aiheeseen liittyen ovat lisääntyneet hurjasti, eikä ylilyönneiltäkään ole vältytty.

Kilpailu- ja kuluttajaviraston ryhmäpäällikön Riikka Rosendahlin mukaan koronaviruskriisi on näkynyt selvästi ihmisten yhteydenottojen määrässä, joita tulee monenlaisista tavaroista ja palveluista.

– Mainonnan kieli on värikästä, ja siinä hyödynnetään ajankohtaisia elementtejä, eli sana korona vilahtelee siellä. Se, milloin sitä taas käytetään niin, että hyväksikäytetään tilanteeseen liittyviä pelkotiloja tai annetaan harhaanjohtavia tietoja tuotteen ominaisuuksista, se on arvioitava tapauskohtaisesti.

Viime aikoina korona on näkynyt muun muassa alusvaatteiden, parturiketjun ja pankin mainoksissa. Useimmat mainokset on tarkoitettu huumoriksi ja sellaisena otettukin. Rosendahlin mukaan kaikki tapaukset eivät kuitenkaan ole aivan yksiselitteisiä.

– Valitettavasti tätä tilannetta käytetään monin tavoin ja on myös ylilyöntejä tapahtunut.

Mainonnan eettisen neuvoston MENin pääsihteeri Paula Paloranta kertoo, että tällä hetkellä neuvoston pohdittavana on yksi koronakriisiin liittyvä mainoskampanja.

– Meille on toimitettu lausuntopyyntö pankin mainoksesta, jossa on lapsen kuva ja sitaatti "tuleeko se nyt se maailmanloppu". Mainos on julkaistu sanomalehdessä, Paloranta kertoo.

Mainoksen julkaisseen Aktia-pankin markkinointijohtajan Mikko Torvisen mukaan sillä haluttiin antaa rauhoittava viesti: tästäkin kriisistä selvitään. Torvisen mukaan Aktia pohtii mainontaansa tarkoin myös etiikan näkökulmasta.

– Luova idea perustui todelliseen keskusteluun erään työryhmän jäsenen kotona. Halusimme viestiä saman rauhoittavan viestin, jonka tässä tapauksessa äiti oli viestinyt lapselleen, Torvinen kertoo.

Talouskriisi herätti pikavippifirmat

Koronakriisin vaikutuksia ovat yrittäneet hyödyntää muun muassa pikavippifirmat, joiden mainonta on Kuluttajaliiton mukaan (siirryt toiseen palveluun) aktivoitunut selvästi. Kuluttajaliitto toivoo, että hallitus selvittäisi, miten pikavippifirmojen toimintaa voitaisiin rajoittaa hädänalaisten suojelemiseksi.

– Kuluttajan pitää olla nyt tosi valppaana, Kuluttajaliiton pääsihteeri Juha Beurling-Pomoell muistuttaa.

Maailmanlaajuiseen koronatilanteeseen on reagoinut myös sosiaalisen median jättiläinen Facebook, joka on kieltänyt alustoiltaan (siirryt toiseen palveluun) (Markkinointi ja mainonta) mainokset, joissa luvataan parannusta koronaan tai pyritään luomaan hädän tuntua.

Kuluttajaviraston Riikka Rosendahlin mukaan kannattaa olla erityisen tarkkana, kun tuotteita tai palveluja mainostetaan ihmeitätekevillä terveysvaikutuksilla. Kuluttajien huomiota kiinnittäneillä mainoksilla on myyty esimerkiksi luontaistuotteita, käsihuuhteita tai pesuaineita.

Kyselyitä on sadellut Rosendahlin mukaan ruuhkaksi asti. Erityisesti kyselyjä on tullut luonnollisesti matkustajien oikeuksiin liittyen.

– Varmasti jonotusaikaa tulee, mutta hoidamme ruuhkaa täydellä miehityksellä ja ylitöitä tehden, Rosendahl kuvaa tilannetta.

Korona puhuttaa ihmisiä, joten sen ovat ottaneet myös yritykset mainontaansa. Kuluttajaviranomaisen mukaan kyselyt mainosten lainmukaisuudesta ovat lisääntyneet selvästi. Kuvan mainos ei ole tiettävästi tutkinnassa. Kuva: Antti Heikinmatti / Yle

Pelko ei sovi mainosaseeksi

Kuluttaja-asiamiehen tehtävänä on tutkia mainosten lainmukaisuutta, jota säädellään kuluttajalainsäädännössä. Siellä kielletään muun muassa harhaanjohtavien tai paikkaansa pitämättömien väitteiden esittäminen mainonnassa.

Mainonnan eettinen neuvosto MEN ei ota kantaa mainosten lainmukaisuuteen, mutta se voi lausua esimerkiksi siitä, onko joku mainos hyvän tavan mukainen.

Pääsihteeri Paula Palorannan mukaan tässä tukeudutaan alan kansainvälisiin sääntöihin (siirryt toiseen palveluun) (Keskuskauppakamari), joissa todetaan, että "markkinoinnissa ei tule ilman perusteltua syytä käyttää hyväksi pelkoa, vastoinkäymisiä tai kärsimystä".

Sääntöjen rikkomuksesta MEN antaa huomautuksen, josta voi koitua yritykselle negatiivista julkisuutta.

Raflaavan sisällön käyttäminen humoristisessa tarkoituksessa ei ole mikään puolustus, ainakaan kaikissa tilanteissa. Ongelma on se, että sen humoristisuus on aina tulkitsijan päässä.

– Jos mainos on tarkoitettu huumoriksi, se voi vaikuttaa lausunnon sisältöön, mutta ei välttämättä, Paloranta muistuttaa.

27.3. kello 12.37 Muutettu ilmaisua "koronalla ratsastava" muotoon koronakriisiin liittyvä.

Lue myös:

Näin tunnistat koronahuijauksen verkossa – Suomessa tuhannet ovat saaneet maailmalla leviävän sähköpostihuijauksen