Seinäjoen kaupungin talous kääntyi huonompaan suuntaan

Tilikauden alijäämä kasvoi 7,5 miljoonasta eurosta 22,4 miljoonaan euroon. Suurimpana syynä kasvuun on erikoissairaanhoidon menojen yli 10 prosentin kasvu.

Seinäjoki
Seinäjoen kaupungintalo.
Pasi Takkunen/Yle

Seinäjoen kaupungin talous kääntyi viime vuonna selvästi huonompaan suuntaan, selviää kaupungin vuoden 2019 tilinpäätöksestä. Vuosikate oli 249 000 euroa ja tilikauden alijäämä 22,4 miljoonaa euroa. Vuonna 2018 alijäämä oli 7,5 miljoonaa euroa.

Huonoa tulosta selittää erikoissairaanhoidon menojen kova kasvu.

– Suurin yksittäinen tekijä on erikoissairaanhoidon menojen yli 10 prosentin kasvu. Se tarkoittaa yli 11 miljoonan euron lisäystä edellisvuoteen verrattuna, sanoo kaupungin rahoitusjohtaja Mika Itänen.

Itäsen mukaan kaupungin menot ovat olleet keskimäärin reilun viiden prosentin kasvussa.

– Summat kasvavat suuriksi, kun kaupungin budjetti on noin puoli miljardia euroa ja prosentti siitä on viisi miljoonaa euroa.

Myös oman palvelutuotannon menot suhteessa tuloihin ovat olleet liian kovassa 8,2 prosentin kasvussa.

Kasvava kaupunki investoi velkarahalla

Kaupungin nettoinvestoinnit olivat viime vuonna 45 miljoonaa euroa ja koko kaupunkikonsernissa 88 miljoonaa euroa.

Investoinnit kohdistuivat erityisesti talon- ja kadunrakentamiseen. Suurimpia investointeja ovat Tammikampuksen tilojen saneeraaminen, teatteritekniikan peruskorjaus sekä Kauppa-Joupin eritasoliittymä.

Vuosikate ei riittänyt investointien rahoittamiseen, joten velkaantuminen jatkuu. Lainamäärä on nyt 5199 euroa asukasta kohden, yhteensä 312 miljoonaa euroa. Konsernilainaa on 9230 euroa asukasta kohden, yhteensä 633 miljoonaa euroa.

– Kokonaisuutena vuosi 2019 oli kaupungille monella tavalla menestyksekäs ja onnistunut. Talouden kehitykseen ei kuitenkaan voi olla tyytyväinen. Kyseessä on toinen alijäämäinen tulos peräkkäin niitä edeltäneiden kahden hyvän vuoden jälkeen, sanoo kaupunginjohtaja Jorma Rasinmäki.

Koronasta miljoonien lisälasku

Koronaviruksen aiheuttama poikkeustila tulee näkymään jatkossa myös kaupungin taloudessa. Mika Itäsen mukaan kunnallisveroista jää kertymättä noin 2 ja yhteisöveroista 10–15 prosenttia. Seinäjoella se tarkoittaa noin 7 miljoonan euron lovea.

– Lisäksi työttömyys ja tulopuolen vähennykset palvelujen loppumisen takia kasvattavat koronavaikutukset Seinäjoella jopa yli 12 miljoonaan euroon riippuen siitä, kuinka kauan epidemia kestää, Itänen sanoo.

Koronavirusepidemia tietää myös erikoissairaanhoidon menojen lisäystä. Itänen toivoo valtion tukevan kuntia samaan tapaan kuin se on tukenut yrityksiä.

Kaupunginhallitus käsittelee tilinpäätöksen 30. maaliskuuta ja kaupunginvaltuusto 15. kesäkuuta.