Hyppää sisältöön

Tuhkaako korona myös demokratian? Pandemia palautti Eurooppaan vahvan valtion, mutta pitkä kriisi vaatii myös uudenlaista kansalaisuutta

Unkarissa keskitetään jo valtaa, Suomessa demokratiaa koettelee ohjeiden uhmaaminen. Saksan koronataistelussa vedotaan solidaarisuuteen.

Työntekijä desinfioi katua Budapestissä Unkarissa 25. maaliskuuta Kuva: Marton Monus / EPA

BERLIINI Keskellä Eurooppa saattaa istua ensi viikolla uusi itsevaltias. Tai sitten kyse on demokraattisesta itsepuolustuksesta pandemiaa vastaan. Tulkinta riippuu vastaajasta.

Unkarin nationalistisen pääministerin Viktor Orbánin hallitus on esittänyt maahan hätätilalakia, joka keskittäisi vallan hallitukselle ja jonka päättymisaikaa ei ole määritelty. Laki on parlamentin toisessa käsittelyssä tiistaina ja menee silloin todennäköisesti läpi.

– Hallitus voi sitten käytännössä tehdä mitä haluaa, niin kauan kuin haluaa, sanoo kansalaisjärjestö Unkarin Helsinki-komitean johtaja Márta Pardavi puhelimitse Budapestista.

Pardavin riski on todellinen, koska Unkarissa valta on jo valmiiksi keskitetty. Hänen mukaansa kulisseissa tehdään demokratian kannalta pitkäkestoisia ratkaisuja, kun kansan huomio on terveyshuolissa ja koronakriisissä.

– Itsevaltaiset johtajat tarttuvat nyt tilaisuuteen.

Hiljentyneessä Budapestissa istuu myös lakimies ja poliittinen kommentaattori Miklós Szánthó. Hän elää keskellä samaa kriisiä, mutta on täysin eri mieltä hallituksen esityksestä. Hänestä asetus on välttämätön.

– Pandemia vaikuttaa terveyteen, sosiaaliseen elämän ja talouteen, joten vastatoimista pitää pystyä päättämään mahdollisimman tehokkaasti ja nopeasti, Szánthó kirjoittaa sähköpostitse.

Szánthó johtaa Centre for Fundamental Rights -tutkimuslaitosta. Hänet tunnetaan hallituksen linjaa myötäilevistä mielipiteistä.

Perusoikeuksien lisäksi vaarassa ovat poliittiset oikeudet

Koronapandemia on suistanut koko Euroopan uuteen asentoon. Huoli ei koske vain terveyttä, sairaaloiden kantokykyä tai taloutta vaan myös kansalaisten oikeuksia ja demokratiaa.

Pandemiaa padotaan koko kansaa koskevilla poikkeustoimilla, jotka kajoavat syvälle perusoikeuksiin. Oikeus kokoontua, liikkua ja matkustaa vapaasti ovat kaikki nyt katkolla.

Euroopan maiden välille ovat nousseet rajatarkastukset. Sisään pääsevät lähinnä enää omat kansalaiset ja pysyvät asukkaat.

Vahva valtio on tehnyt paluun.

Unkari ei ole ainoa Euroopan maa, jossa koronakriisiä halutaan hoitaa poikkeuslain avulla. Suomessa valtioneuvosto ja tasavallan presidentti totesivat poikkeusolot. Käyttöön otettiin valmiuslaki. Myös muualla Euroopassa valtaa keskitetään pääkaupunkeihin poikkeustilan vuoksi.

Miksi sitten juuri Unkarista pitäisi olla huolissaan?

Ongelma on kriitikoiden mukaan se, että perusoikeuksien lisäksi Unkari on koronan varjolla viemässä poliittisia oikeuksia. Esimerkiksi vaalien lykkääminen on suunnitellussa laissa mahdollista.

Kansalaisjärjestöjohtaja Pardavin mukaan Unkariin suunnitellussa hätälaissa on kaksi muutakin suurta ongelmaa. Ensinnäkin sillä ei ole päättymispäivää. Poikkeustoimilla on ikävä tapa muuttua pysyviksi, jos ne hyödyttävät hallitusta.

Unkarissa on esimerkiksi ollut jo vuodesta 2015 voimassa jo ennestään hieman erilainen hätätilalainsäädäntö siirtolaiskriisin vuoksi, vaikka turvapaikanhakijoiden tulo on lähes loppunut.

Toisekseen hätätilalaki uhkaa rajoittaa Unkarin jo ennestään kapeaa sananvapautta. Osana lakia valeuutisia levittävät henkilöt voivat joutua syytteeseen ja viideksi vuodeksi vankeuteen.

– Ei ole poissasuljettua, että tätä käytetään nyt poliittisena painostuskeinona, Pardavi sanoo.

Kunnallinen työntekijä jakaa ruokaa vanhuksille Paszabissa, Unkarissa 25. maaliskuuta Kuva: Attila Balazs / EPA

Vallan keskittäminen vain yksi demokratiakriiseistä

Eurooppa-tutkija Timo Miettinen sanoo, että autoritaarisuuden kiihtyminen tietyissä maissa, kuten Unkarissa, on vain yksi pandemian aiheuttamista demokratiakriiseistä. Hän on eurooppalaiseen filosofiaan, aatehistoriaan ja politiikkaan erikoistunut yliopistotutkija Helsingin yliopistossa.

Miettinen uskoo, että samaan aikaan Italiassa ja Espanjassa kriisi jää historiaan päinvastaisesta kehityksestä: julkisten auktoriteettien ja virkamieskoneiston rapautumisena.

Molemmissa maissa kuolee koronaan jo satoja ihmisiä päivässä eivätkä viranomaiset ole pystyneet huolehtimaan odotetulla tavalla kansalaisten terveydestä.

– Tässä onkin hankaluus hahmottaa tätä kriisiä. Yhtäältä on vahvistuva valtio ja yhtäältä liian heikko valtio, Miettinen sanoo puhelimitse.

Unkarilaisia poliiseja mittaamassa autolijoiden lämpötiloja Nickelsdorfin raja-asemalla, Unkarin ja Itävallan rajalla. Kuva: Alex Halada / AFP/ Lehtikuva

Unkarin hallitusmielinen politiikan kommentaattori Szánthó sanoo, että kansa tukee nyt mielipidemittausten mukaan vahvaa valtiota pandemian patoamiseksi. Yleinen etu ajaa yksilön oikeuksien edelle.

– Tämä ei ole vallan keskittämistä vaan tapa voittaa kriisi ja löytää nopein tie takaisin normaaliin elämään, Szánthó sanoo.

Myös Saksassa kansa antaa laajan tuen liittovaltion ja osavaltioiden määräämille poikkeustoimille. Yleisradioyhtiö ARD:n kyselyn mukaan 95 prosenttia saksalaisista hyväksyy ankaran kokoontumiskiellon ja muut varokeinot.

Moni kaipaa vahvaa valtiota, mutta samalla pandemian patoaminen ei onnistu ilman uudenlaista aktiivista kansalaisuutta.

Kasvonsa suojannut nainen kävelee bussiasemalla 26. maaliskuuta Budapestissä Unkarissa. Kuva: Attila Kisbenedek / AFP/ Lehtikuva

Korona ei taltu ilman sääntöjen noudattamista

Tällä hetkellä valtaosa Eurooppaa elää kovien rajoitusten ja ulkonaliikkumiskieltojen määrittämää arkea. Mutta yhteiskunnan sulkeminen ei ole sosiaalisesti tai talouden kannalta kestävä, vaan ympäri Eurooppaa etsitään vaihtoehtoisia ulospääsyratkaisuja.

Süddeutsche Zeitung julkaisi perjantaina tietoja Saksan sisäministeriön esityksestä, jossa ulosääsykeinoksi pakkokeinoista esitetään laajaa testausta ja tautitapausten eristämistä, jotta tavallinen elämä voidaan astettain palauttaa jo pandemian aikana.

Mutta ensin tauti pitää saada padottua ja tartuntamäärien kasvu hiipumaan.

Tämä malli on käytössä jo Etelä-Koreassa, eikä se onnistu ilman valtaisaa mobiloisointia ja kaikkien sitouttamista. Valvonnan välineeksi halutaan yksityiset teletunnistetiedot, mutta valtiollinen valvontakoneisto ei yksin riitä.

Kaikkien on noudatettava sääntöjä. Koska rokotetta tai lääkettä ei ole, kuolleiden määrä riippuu ihmisten käyttäytymisestä.

Liittokansleri Angela Merkel sanoi jo viime viikolla historiallisessa televisiopuheessaan, että solidaarisuutta tarvitaan nyt enemmän kuin kertaakaan sitten toisen maailmansodan.

Timo Miettinen sanoo, että tässä suhteessa koronapandemia eroaa vaikka 9/11-iskujen jälkiseurauksista tai finanssikriisistä. Silloin ei kysytty kansalta, haluavatko he lentokentille tiukat turvatarkastukset tai kannattavatko kreikkalaiset julkista sektorin leikkauksia.

Koronakriisi sen sijaan pystytään ylittämään vain, jos kansalaiset sitoutuvat arkipäivää rajusti rajoittaviin toimiin.

– Jotta nämä toimet ovat tehokkaita, ne vaativat uudenlaista aktiivista kansalaisuutta – kykyä eettiseen ja yhteiskunnalliseen ajatteluun siitä, mitä seurauksia omilla teoilla on muihin, Miettinen sanoo.

Junamatkustajia nousee lähijunasta Helsingin Päärautatieasemalle torstaiaamuna 26. maaliskuuta Kuva: Jussi Nukari / Lehtikuva

Suomessa ollut solidaarisuus koetuksella

Myös Suomessa kollektiivinen solidaarisuus on ollut jo koetuksella. Se on näkynyt selvästi vaikka aiempina autojonoina Lappiin, vaikka suositus oli jo välttää liikkumista, tai kotikaranteenisuositusten ohittamisena.

Osa suomalaisistakin on tulkinnut ohjeet ylhäältä tulevina käskyinä, kun toinen vaihtoehto tulkita rajoituksia on nähdä ne yhteisesti sovittuina pelisääntöinä.

Miettinen sanoo, että huolimatta elämän muuttumisesta aiempaa yksilökeskeisemmäksi, suositusten ohittaminen on ollut yllätys.

Tämän vuoksi koronapandemia on kaksinkertainen demokratiakriisi. Ihmisten on sitoutuduttava sääntöihin, sillä liikkumis- ja tapaamisrajoituksia ei pysty valvomaan aukottomasti kuin täysin totalitaarinen hallinto.

Vastuu on osa demokratiaa ja siitä lipeäminen vie pohjaa luottamukseen perustuvalta järjestelmältä.

– Silloin kriisi ei koske vain poliittista valtaa vaan sitä, etteivät ihmiset pysty sitoutumaan yhteisiin sääntöihin, Miettinen sanoo.

Lisää aiheesta: