1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. ulkoistaminen

Helsinki etsii kirittäjää terveysasemilleen yksityiseltä puolelta – naapurikaupungeissa ulkoistamisesta niin hyviä kuin huonojakin kokemuksia

Pääkaupunkiseudulla terveysasemia ulkoistetaan maltilliseen tahtiin pieniin kuntiin verrattuna.

ulkoistaminen
Sairaanhoitaja potilashuoneessa, Uusi lastensairaala, Helsinki, 8.7.2019.
Helsinki aikoo ulkoistaa kaksi terveysasemaa, jotka sijaitsevat sosioekonomisesti erilaisilla alueilla.Jari Kovalainen / Yle

Helsinki valmistautuu kokeilemaan kahden kaupungin terveysaseman toiminnan ulkoistamista ensi vuoden alussa, jos koronan aiheuttama tilanne ei viivästytä suunnitelmia.

Kaupunki ryhtyi syväluotaamaan terveysasemiaan viime keväänä sitä silmällä pitäen, mitä palveluita kannattaa tuottaa itse ja mitä voisi ostaa yksityissektorilta.

Tämän selvityksen pohjalta virkamiehet laativat sosiaali- ja terveystoimialan käyttösuunnitelman (siirryt toiseen palveluun) vuodelle 2020. Siinä esitetään 1–2 terveysaseman ulkoistamista tietyillä reunaehdoilla. Vielä ei ole päätetty, mitä nämä terveysasemat ovat.

Yksityisen puolen kanssa toimiminen on tuttua esimerkiksi Helsingin naapurikaupungeissa. Espoossa on kokemusta yhteistyöstä yksityisten palveluntuottajien kanssa jo muutaman vuoden ajalta. Vantaa puolestaan luopui yhteistyöstä Attendon kanssa kuusi vuotta sitten, eikä ole ulkoistanut terveysasemiaan sen jälkeen.

Helsingin terveys- ja päihdepalvelujen johtaja Leena Turpeinen uskoo, että kaupungin terveyspalvelut voivat ottaa oppia yksityisiltä yhtiöiltä.

– Saadaan hyvä vertailukohta meidän omalle palvelutuotannollemme, ehkä vähän kirittäjäkin. Pystytään seuraamaan, onko yksityisellä palveluntuottajalla sellaisia menetelmiä, joita kannattaisi siirtää meille.

Kokeiluun kaksi terveysasemaa sosioekonomisesti erilaisilta alueilta

Turpeisen mukaan järkevintä olisi lähteä kokeilemaan kahden erilaisen terveysaseman ulkoistamista, jotta voidaan vertailla, miten ulkoistaminen toimii erilaisissa olosuhteissa.

Ulkoistamisen ehtona olisi se, että yksityisen yhtiön olisi tuotettava palvelut samaan hintaan kuin kaupunki itse tuottaa vastaavat palvelut. Lisäksi sopimuksessa varmistettaisiin mahdollisuus palauttaa terveysasemien toiminta kaupungin omaksi toiminnaksi sopimuskauden lopussa. Kokeilu myös rajattaisiin tietyksi ajaksi.

Kokeilun kesto on lopulta poliittinen päätös, mutta Turpeisen mielestä esimerkiksi neljässä vuodessa saataisiin riittävästi kokemusta.

Helsingin kaupungin 23 terveysasemalla on Turpeisen mukaan samantyyppinen henkilöstörakenne, mutta niiden toiminnassa on monia eroja, koska terveysasemat toimivat hyvin itsenäisesti. Asiakkaille tämä näkyy käytännössä siinä, miten helppoa on saada palvelua.

Ulkoistettavien terveysasemien erilaisuus tarkoittaa myös sitä, että ne sijaitsisivat eri puolilla Helsinkiä, sosioekonomisesti toisistaan poikkeavilla alueilla.

Espoo oppii ulkoistamisesta ketteryyttä

Helsingin terveys- ja päihdepalvelujen johtaja Leena Turpeinen on seurannut sivusta Espoon kokemuksia terveysasemien ulkoistamisesta. Naapurikaupungin kokemukset rohkaisevat häntä yrittämään samaa Helsingissä.

Mehiläinen on pyörittänyt muutaman vuoden ajan kahta Espoon kaupungin terveysasemaa Matinkylässä ja Espoontorilla. Kaupungilla on kaikkiaan 11 terveysasemaa eli suurin osa niistä on kuitenkin kaupungin omia.

Espoon terveyspalveluiden johtajan Sanna Svahnin mukaan yhteistyö yksityisen yhtiön kanssa toimii hyvin.

– Yksityiset yritykset ovat meitä paljon edellä terveysteknologian hyödyntämisessä. Ne ottavat ketterästi käyttöön etävastaanottoa ja viestipalveluita, kuten chattia. Siitä me olemme oppineet, ja nyt ne ovat myös omassa toiminnassamme käytössä.

Kunnallinen pystyy parhaimmillaan parempaan kuin yksityinen

Espoon kaupunki tarkkailee yksityiseltä ostetun palvelun laatua ja hintaa säännöllisesti. Laadun mittarit ovat samat kuin kaupungin omilla terveysasemilla. Tärkeimpiä kriteerejä ovat asiakaspalaute ja se, miten hyvin lääkärille saa ajan.

Svahnin mukaan ulkoistetuilla terveysasemilla laatu on keskimäärin parempaa kuin kaupungin muilla terveysasemilla, mutta kaksi kaupungin omista terveysasemista ylittää Mehiläisen pyörittämien terveysasemien tason. Kunnallinen pystyy siis parhaimmillaan parempaan suoritukseen kuin yksityinen.

Mistä näin suuret laatuerot kaupungin omien terveysasemien välillä sitten johtuvat?

– Välillä joku yksikkö suoriutuu paremmin. Sitten voi tulla esimerkiksi henkilöstömuutoksia, eikä pystytä vastaamaan kasvavaan palvelutarpeeseen. Uskon, että hyvällä esimiestyöllä ja johtamisella mikä tahansa yksikkö voi pärjätä hienosti, Svahn sanoo.

Espoossakaan yksityisen tuottamat palvelut eivät tule sen kalliimmaksi kuin kaupungin oma tuotanto.

Yksityinen satsaa asiakaspalveluun

Svahn työskenteli itse yksityisellä puolella Attendo Terveyspalvelut Oy:ssä johtajana ennen kuin hänet valittiin Espoon terveyspalvelujen johtajaksi vuonna 2017.

Hänen mukaansa asiakaspalvelussa on eroja yksityisen ja kunnan pyörittämillä terveysasemilla.

– Julkisessa organisaatiossa me olemme hyvin professiokeskeisiä. Meillä on hienoja ammattilaisia ja paljon osaamista, mutta joskus meidän on vaikea katsoa toimintaamme asiakkaan näkökulmasta. Yritykset yleensä miettivät asiakkuutta enemmän. Tästä me olemme myös oppineet.

Toukokuussa Espoo laajentaa jälleen yhteistyötään yksityisten palvelutuottajien kanssa. Mehiläisen nykyinen sopimus päättyy Espoontorin terveysasemalla. Alueelle luodaan monituottajamalli, jonka myötä kuntalaiset voivat valita palvelusetelillä Mehiläisen lisäksi myös Terveystalon terveysaseman palveluita.

Terveystalo osti Attendon terveyspalvelut Suomessa vuonna 2018.

Vantaa kokeili ulkoistamista, eikä ole palannut siihen

Vantaalla yritettiin yhteistyötä Attendon kanssa Hakunilan terveysasemalla vuosina 2012–2014. Plussaa oli se, että lääkäreitä saatiin lisää. Miinuksena voi nähdä sen, että suurin osa kaupungilta Attendon palvelukseen siirtyneistä hoitajista irtisanoutui.

Yle kertoi vuonna 2012, että hoitajien mielestä työtaakka kasvoi kohtuuttomaksi ja tehtävien siirtely vei työstä mielekkyyden. Hoitajat kokivat, että heitä ei kuunneltu vaan asiat saneltiin heille ylhäältäpäin.

Vantaan terveyspalvelupäällikön Eila Koivusen mukaan erilaiset organisaatiokulttuurit törmäsivät yhteen.

– Heillä se oli enemmän tuotantoon painottamista, eikä niinkään muita kehittämistehtäviä mietitty, kuten hoitajan uramallia. Se oli silkkaa raakaa työtä.

Yhteistyöstä luovuttiin monista syistä. Kaupunki halusi kehittää kaikkia terveysasemiaan yhtenäisen mallin mukaisesti. Samalla pyrittiin vähentämään ulkopuolisen työvoiman käyttöä. Lääkäreitä ja hoitajia oli paremmin saatavilla kuin nykyään.

Vantaa ei nyt suunnittele uutta ulkoistamiskokeilua, vaikka Attendolta opittiin myös hyviä käytäntöjä esimerkiksi päiväpoliklinikkatoiminnassa.

Koivusen mielestä kokonaisten terveysasemien ulkoistaminen ei ole tarpeen, mutta hän olisi valmis kokeilemaan muunlaista yhteistyötä, jos lääkäripula pahenee. Yhteistyökumppanin ei välttämättä tarvitsisi olla iso terveysalan yhtiö. Sen sijaan yhteistyö voisi tapahtua suoraan kaupungin ja itsenäisesti ammattiaan harjoittavien lääkäreiden välillä.

– Yksityiset lääkärit voisivat hoitaa Vantaan perusterveydenhuollon palveluita kaupungin tiloissa esimerkiksi iltaisin, Koivunen sanoo.

Pienet kunnat ulkoistivat rytinällä, isot kaupungit maltilla

Parikymmentä kuntaa Suomessa ehti ulkoistaa terveyspalvelunsa lähes kokonaan ennen kuin hallitus ryhtyi kiristämään mahdollisuuksia ulkoistamiseen. Sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäällikön Kirsi Varhilan mukaan palvelut voivat pirstaloitua ulkoistamisen seurauksena.

Helsingin terveys- ja päihdepalvelujen johtajan Leena Turpeisen mielestä tätä vaaraa ei ole, kun ulkoistaminen on maltillista ja hallittua. Kaupungin pitää tietää tarkalleen, mitä se yksityiseltä haluaa. Rajapintojen yksityisen ja julkisen välillä pitää toimia saumattomasti, sillä osa asiakkaista tarvitsee monenlaisia sosiaali- ja terveyspalveluita.

Terveyspalvelujen johtajat niin Vantaalla, Espoossa kuin Helsingissäkin uskovat kuitenkin, että suurissa kaupungeissa on järkevintä säilyttää valtaosa kaupunkien terveysasemista kuntien omana toimintana.

Lue seuraavaksi