Miten pitkälle hallitus voisi mennä poikkeuskeinoissaan? Katso lista mitä hallitus jo tekee ja mikä olisi mahdollista

Monia toimia ei ole otettu käyttöön koko ankaruudessaan, vaan hallituksella on tilaa liikkua kohti voimakkaampia rajoituksia.

koronavirus
Poliisin tarkastuspiste valtatiellä 4 Orimattilan liittymän kohdalla.
Uudenmaan eristäminen on yksi hallituksen toimista, joka vaati valmiuslain käyttöönottoa. Nina Svahn / Yle

Hallitus on ottanut viime viikkoina käyttöön joukon kovia keinoja poikkeusoloihin tarkoitetun valmiuslain perusteella. Tarkoitus on hillitä koronaviruksen leviämistä.

Julkisoikeuden apulaisprofessori Pauli Rautiainen Tampereen yliopistosta sanoo, että Suomessa on liikuttu hyvin nopeasti kohti äärimmäisiä ulkorajoja.

Monia toimia ei ole kuitenkaan vielä otettu käyttöön koko ankaruudessaan, vaan hallituksella on Rautiaisen mukaan tilaa liikkua kohti voimakkaampia rajoituksia, jos niitä pidetään välttämättöminä.

Millä tavalla päättäjät ovat rajoittaneet suomalaisten liikkumista ja elämää ja mitä hallituksen olisi mahdollista vielä tehdä?

1. Lääkemyyntiin rajoituksia

Ensimmäisten joukossa hallitus antoi kiireellisenä asetuksen, jonka turvin lääkkeiden hamstraamista tai ulosmyyntiä Suomesta voitiin rajoittaa.

Tehty valmiuslain 87. pykälän nojalla.

2. Yksityisiä sairaaloita voidaan muuttaa koronasairaaloiksi

Viranomaiset voivat myös ohjata julkiselta puolelta muita kuin koronapotilaita yksityiselle puolelle.

Perustuu valmiuslain 86. pykälään.

3. Hoitotakuuta ei tarvitse noudattaa

Kunnat ovat siirtäneet kiireettömiä hoitoaikoja eteenpäin. Kunnilla on myös mahdollisuus luopua palvelutarpeen arvioinnista esimerkiksi lastensuojelussa ja vanhuspalveluissa. Perustuu valmiuslain 88. pykälään.

4. Päiväkodit ovat auki, mutta kotihoitoa suositellaan

Hallituksen käyttöön ottaman valmiuslain 88. pykälän mukaan kunnat voivat luopua vastuusta järjestää päivähoitoa, mutta hallitus päätyi kuitenkin siihen, että lapset on yhä mahdollista viedä päivähoitoon.

5. Lääkäreiden, poliisien ja hoitajien ylityöt voivat paukkua

Työnantaja voi poiketa esimerkiksi sairaaloissa normaaleista lomia ja ylitöitä koskevista rajoituksista, jotta henkilökuntaa olisi tarpeeksi rivissä koronaepidemian edetessä. Valmiuslain 93. pykälä.

6. Hoitoalan työntekijöiden irtisanomisaikoja on pidennetty

Myös tämän pykälän aktivoinnilla on tarkoitus varmistaa, että lääkäreitä ja hoitajia riittäisi kaikissa tilanteissa. Valmiuslain 94. pykälä.

7. Hoitajia voidaan määrätä töihin

Työhön voidaan määrätä jokainen alalle koulutettu hoitaja, ja heitä voitaisiin määrätä hätätilanteessa työhön myös toiselle paikkakunnalle. Työvelvollisuus kaatui kerran tekniseen muotoseikkaan, mutta asiaa koskevan valmiuslain asetus meni eduskunnassa läpi viime viikolla. Valmiuslain 95. pykälä.

8. Koulut sulkivat ovensa

Hallitus määräsi aluehallintovirastot sulkemaan koulut, mutta 1–3. luokkalaisilla säilyy mahdollisuus lähiopetukseen. Koulut ovat siirtyneet pääosin etäopetukseen.

Koulujen sulkeminen perustui tartuntatautilakiin ja osin valmiuslain 109. pykälään.

9. Uusimaa eristetty

Liikkumisen rajoittaminen Uudenmaan ja muun Suomen välillä alkoi lauantain vastaisena yönä. Uudenmaan eristäminen vaati valmiuslain pykälän 118 käyttöönottoa.

10. Yli kymmenen hengen tilaisuudet kielletty

Julkisten kokoontumisten rajoittamista ei tarvinnut tehdä valmiuslain nojalla, vaan se perustuu tartuntatautilakiin. Sen nojalla on myös suljettu museot, kirjastot ja uimahallit.

11. Suomi pani rajat kiinni

Rajanylityspaikkojen sulkeminen ja sisärajatarkastusten palauttaminen toteutettiin rajavartiolain nojalla. EU-johtajat päättivät sulkea unionin ulkopuolisilta.

12. Ravintoloita, yökerhoja ja pubeja suljettu

Ravintoloiden sulkeminen ei onnistunut valmiuslain perusteella, joten hallitus ajoi läpi väliaikaisen lainmuutoksen. Laki ravintoloiden sulkemisesta tuli voimaan maanantaina, mutta hallituksen on vielä annettava oma, tarkentava asetuksensa alueista, joilla sulkeminen on välttämätöntä koronan leviämisen ehkäisemiseksi.

Osa ravintoloista, yökerhoista ja pubeista noudatti pääministerin vetoomusta ja sulki ovensa ennen lain voimaantuloa. Noutoruuan myynti on edelleen sallittua.

Pauli Rautiainen
Apulaisprofessori Pauli Rautiainen.Retu Liikanen / Yle

Terveys- ja talousuhkan perusteella voi ottaa yhä uusia keinoja käyttöön

Jos hallitus katsoo lisärajoitukset koronaviruksen taltuttamiseksi tarpeellisiksi, miten pitkälle se voi mennä?

Apulaisprofessori Pauli Rautiainen sanoo, että hallitus pystyy ottamaan valmiuslaista käyttöön uusia tartuntatautiin tai talouskriisiin perustuvia toimivaltuuksia, joita ei ole vielä aktivoitu.

Yksituumainen eduskunta tai enemmistöhallitus pystyy toteuttamaan kaikki toimet, jotka perustuslakivaliokunta hyväksyy välttämättömiksi ja oikein mitoitetuiksi.

Laki mahdollistaisi lisärajoitukset koulutukseen ja kokoontumisiin

Hallituksen olisi mahdollista puuttua esimerkiksi joukoliikenteen toimintaan valmiuslain 75. pykälän nojalla. Euroopassa junia on käytetty sairaankuljetukseen, mutta Rautiaisen mukaan Suomessa sama voisi onnistua valtion omistajaohjauksen kautta ilman valmiuslakia. Esimerkiksi VR ja Finnair ovat valtionyhtiöitä.

Valmiuslain nojalla olisi mahdollista supistaa vielä lisää velvollisuutta koulutuksen järjestämiseen ja jopa keskeyttää koulutus sekä lomauttaa opettajat.

Esimerkiksi Saksa on kieltänyt yli kahden ihmisen kokoontumiset, kun Suomessa julkiset kokoontumiset on rajoitettu kymmeneen henkilöön. Jos hallitus haluaisi tiukentaa rajoitusta, se onnistuisi Rautiaisen mukaan tartuntatautilain perusteella.

Talouskriisin perusteella voisi säännöstellä tuotteita ja alentaa esimerkiksi eläkkeitä

Valmiuslain työkalut tartuntatautien aiheuttamaan poikkeustilaan ovat Rautiaisen mukaan täsmällisiä, mutta talousuhka avaa laajemman paletin.

Talousperusteilla hallitus voisi puuttua niin yksityisiin markkinoihin kuin sosiaaliturvaankin.

Hallitus voisi puuttua esimerkiksi lainojen korkoihin, talletuksiin, maksuliikenteeseen ja säännöstellä erilaisia tuotteita. Äärimmillään rahoituslaitokset voitaisiin Rautiaisen mukaan velvoittaa lainaamaan valtiolle rahaa.

Hän sanoo, että myös etuuksia, kuten eläkkeitä ja työttömyyspäivärahaa olisi mahdollista alentaa valmiuslain avulla tarvittaessa. Rautiainen korostaa, että kaikkien toimien pitää olla välttämättömiä ja että mitään talousperusteisista toimista ei ole vielä otettu valmiuslaista käyttöön.

"Mikä tahansa välttämätön on mahdollista"

Rautiainen pitää poikkeuksellisen kovana siirtona sitä, että hallitus on siirtynyt jo valmiuslain ulkopuolellekin. Kyse on siitä, että hallitus otti käyttöön perustuslain 23. pykälän saadakseen ravintolat suljettua.

Pykälän mukaan suomalaisten perusoikeuksista voidaan poiketa tilapäisesti kansakuntaa vakavasti uhkaavien poikkeusolojen aikana.

– Hallitus avasi viimeisen hätäluukun, jonka jälkeen tällä työkalulla kaikki välttämättömät muutokset myös valmiuslain ulkopuolella ovat mahdollisia, Rautiainen sanoo.

– Nyt kun se on lähtökohtaisesti avattu, ja perustuslakivaliokunta on sen sallinut, sen mekanismin kautta mikä tahansa mikä on välttämätöntä on mahdollista.

Rautiainen sanoo, että päätöksille asettavat ulkorajat tällä hetkellä enää Suomen ihmisoikeusvelvoitteet.

Hän olisi pitänyt parempana vaihtoehtona tartuntatautilain muuttamista, jolloin perustuslain 23. pykälään ei olisi välttämättä tarvinnut vielä turvautua.

Aiheesta voi keskustella keskiviikkoiltaan klo 23:een.

Lue lisää:

Lue tästä tuoreimmat tiedot koronaviruksesta.

Koronan varjossa muhii hoitopommi – Pahin skenaario on, että riskiryhmien potilaat jäävät hoidotta pitkäksi aikaa

Taistelu tuntematonta vastaan – Näin hallitus sulki Suomen seitsemässä päivässä

Korona voi mullistaa politiikkaa – Tutkija: Poikkeustilasta saattaa tulla uusi normaali

Tilaa uutiset koronaviruksesta

Saat Ylen tärkeimmät koronavirusuutiset sähköpostiisi kerran päivässä.

Siirry tilaamaan

Uusimmat uutiset koronavirustilanteesta puhelimeesi

Lataa Yle.fi-sovellus