Gazalaiset Ylelle: Koko maailma kokee nyt samaa eristäytymistä, johon olemme tottuneet – koronavirus pelottaa kuitenkin enemmän kuin sota

Kahden miljoonan asukkaan alueella on vain 40 tehohoitopaikkaa.

koronavirus
Koronaviruksen torjuntaa Gazassa 27. maaliskuuta.
Gazassa pyritään ehkäisemään koronavirusepidemiaa desinfioimalla katuja ja julkisia tiloja.Mohammed Saber / EPA

Samaan aikaan kun suomalaiset totuttelevat eristykseen, tiesulkuihin ja karanteenissa elämiseen, Gazassa saartoa on kestänyt jo yli 13 vuotta. Eristys on kuitenkin toistaiseksi suojannut gazalaisia koronaviruksen pahimmalta iskulta.

Gaza, maailman turvallisin paikka. Näin gazalaiset vitsailivat sosiaalisessa mediassa vielä viikon päivät sitten, ennen kuin ensimmäiset koronavirustapaukset todettiin saarretulla alueella.

Vahvistetut kaksi tartuntaa olivat Pakistanista tulleilla palestiinalaismiehillä, jotka saapuivat Rafahin rajan läpi Egyptin kautta. Sittemmin seitsemän muuta tartuntaa on vahvistettu – raja-aseman vartijoilla. He ovat olleet karanteenissa altistuksesta saakka.

Koronaviruksen torjuntaa Gazassa 27. maaliskuuta.
Gazan kaupungin katuja desinfioitiin perjantaina.Mohammed Saber / EPA

Toistaiseksi koronatilanne on siis hallinnassa kahden miljoonan asukkaan maakaistaleella, jota Israel on saartanut tiukasti yli 13 vuotta.

– Tilanne Gazassa on tällä hetkellä vielä kontrollissa. Hamas on aloittanut toimia, jotta epidemia ei leviäisi. Kaikki ulkomailta saapuvat joutuvat kahden viikon karanteeniin kouluille, kertoo gazalainen perheenisä Samy Zeyara Ylelle puhelimitse.

Toistaiseksi karanteenissa on yli 2 000 Israelin tai Egyptin puolelta tullutta ihmistä. Saartorenkaan toisella puolella Israelissa vahvistettuja koronatapauksia on jo satoja ja Länsirannan palestiinalaisalueellakin kymmeniä.

Jos virus pääsee leviämään Gazassa, jäljet olisivat kammottavat. Siitä ovat varoittaneet viranomaiset ja kansalaisjärjestöt, mutta kaikkein parhaiten asian tiedostavat gazalaiset itse.

– Tästä tulee katastrofi. Aivan varmasti ihmiset ymmärtävät, että tästä tulee katastrofi, jos virus alkaa levitä. Terveysjärjestelmät ovat valmiiksi sortuneet, Zeyara sanoo.

– Jos epidemia puhkeaa, siihen ei ole mitään keinoja.

Valmiiksi romahtamisen partaalla

Gazassa terveydenhuoltojärjestelmä on ollut romahtamisen partaalla jo vuosia. Sodat ja pommitukset ovat vaurioittaneet infrastruktuuria ja surmanneet hoitohenkilökuntaa, saarto taas aiheuttanut pulan lääkintävälineistä.

Gaza on tiheimmin asuttuja alueita maailmassa. Koko kahden miljoonan asukkaan kaistaleella on vain 40 tehohoitopaikkaa. Hengityskoneita on viitisenkymmentä, mutta kaikkien niidenkään toimivuudesta ei ole takeita. Koko alueella on yksi koronatestilaitteisto.

Palestiinalaishallinto on rakentanut valmiiksi karanteenisairaaloita, mutta kaikesta on pulaa.

– Paikallisviranomaisilla ei ole mitään muita mahdollisuuksia kuin lisätä ennalta ehkäiseviä toimia ja pyrkiä saamaan enemmän lääkkeitä, sanoo gazalainen Reem Wishah puhelimessa.

Wishah, samoin kuin muutkin gazalaiset, asuu pienessä asunnossa ison perheen keskellä. Samojen seinien sisällä asuvat pienemmät sisarukset, isovanhemmat ja muitakin sukulaisia. Nyt kaikki pakkautuvat sisätiloihin entistäkin tiiviimmin.

– Kun Gazassa nyt ajaa, tuntuu siltä, ettei enää olisikaan Gazassa. Liikennettä ei ole, sanoo Samy Zeyara.

– Ihmiset ovat peloissaan. Monet ovat alkaneet pysytellä kodeissaan vapaaehtoisesti ja menevät ulos vain välttämättömässä pakossa, kuten hakemaan ruokaa tai töihin, jos työpaikka on.

Zeyaran perheestä vain Samy käy kodin ulkopuolella töissä ja ostamassa ruokaa. Varsinkin lapset ja iäkäs isä pidetään sisällä.

– En enää kättele ketään, en kosketa ketään, pesen käsiäni vähän väliä.

Ihmiset pyrkivät ostamaan ylimääräisiä ruokia ja lääkkeitä, jos heillä on siihen varaa. Varsinaista hamstraamista ei näy. Syy siihen on selvä: ihmisillä ei ole varaa.

– Totta puhuakseni valtaosalla ihmisistä ei ole rahaa ostaa ylimääräistä ruokaa varastoihin. Monet ovat työttömiä, ja esimerkiksi Hamas ei ole maksanut palkkoja. Useat ovat YK:n ruoka-avun varassa. Ruoka-apua on alettu jakaa koteihin, jotta ihmiset eivät enää kerääntyisi jonottamaan ruokaa joukoilla, Zeyara sanoo.

Pelottaa enemmän kuin sota

Pikkuruisessa keittiössään Gazan kaupungissa 80-vuotias Mariam al-Khatib tunkee kaappeihin siivoustarvikkeita ja purkkiruokaa. Hän on elänyt kuuden sodan läpi mutta ei ole koskaan pelännyt yhtä paljon.

– Kaikki ovat peloissaan. Tämä on merkittävämpää kuin sota. Mitään tällaista ei ole sattunut koskaan elämäni aikana, al-Khatib sanoo uutistoimisto AFP:n mukaan.

Samaa sanoo Samy Zeyara.

– Gazalaiset ovat tottuneet sotaan. Ennen pommituksia ihmiset ovat kaduilla, mutta nyt kadut ovat tyhjiä. Tulitus ja ammukset, niitä osataan varoa. Mutta tämä virus, se on näkymätön ja voi tulla mistä vaan.

Koronaviruksen torjuntaa Gazassa 27. maaliskuuta.
Palestiinalaisviranomaiset pyrkivät estämään koronavirusepidemian jo ennen sen alkua.Mohammed Saber / EPA

Maailma on muuttunut Gazaksi

Reem Wishah muistuttaa, että elämä Gazassa on ollut varsin rajattua jo ennen koronaviruspandemiaakin.

– Koronavirus vaikuttaa ihmisten elämäntyyliin kaikkialla maailmassa, ja koko maailma kokee nyt samaa eristystä ja sulkuja, joiden keskellä palestiinalaiset ovat eläneet jo pitkään, Wishah sanoo.

Wishah muistuttaa, että gazalaiset eivät ole tottuneet matkustamaan, koska rajat ovat pääsääntöisesti suljettuina eikä matkustuslupia saa. Lentokenttä on pommitettu jo toistakymmentä vuotta sitten, eikä satamia ole.

– Meillä ei ole kotieläinpuistoja tai eläintarhoja, näyttelyitä, museoita tai vapaa-ajanviettopaikkoja eikä suuria julkisia puistoja eksoottisine kukkineen ja kasveineen. Tämä tarkoittaa sitä, että perheet viettävät suurimman osan aikaansa kehittääkseen uusia tapoja kasvattaa ja kouluttaa lapsensa kunnolla, Wishah vertailee.

Lue tästä artikkelista uusimmat tiedot koronaviruspandemiasta.

Henkisesti tottuminen eristykseen saattaa sujua paremmin.

– Uskon, että me palestiinalaiset kykenemme selviytymään eristystoimenpiteistä paljon paremmin kuin muissa maissa, koska meidän ollut pakko pysyä kodeissamme jo aiemminkin Israelin miehityksen vuoksi, Wishah sanoo.

Lisää eristäytymistä

Toki koronavirusepidemia on tuonut lisää eristäytymistä gazalaisillekin. Koulut, torit ja tapahtumapaikat on suljettu, moskeijoiden rukoukset peruttu.

– Ihmiset tekevät parhaansa selviytyäkseen eristyksestä, opiskelevat etänä ja koulujen opetus järjestetään etänä. Aivan välttämättömät työntekijät ovat toimistoissaan. Kahvilat ovat kiinni, hääjuhlat on peruttu. Kaikki kokoontumiset on estetty.

Reem Wishah huomauttaa, että lännessä edistyneetkin terveysjärjestelmät ovat epäonnistuneet kontrolloimaan virusepidemiaa.

– Katsotaan vaikka Yhdysvaltoja, Italiaa, Espanjaa. Saattaa olla niin, että Gazaa vastaan asetetut poliittiset rangaistukset pelastavat Gazan paremmin kuin raha ja liikkumisen vapaus.

Kuuntele Gazan tilannetta käsittelevä Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelma:

Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelmassa (28.3.) kuunnellaan Gazan nuorten pelkoja ja unelmia ja pohditaan, mitä laaja nuorisotyöttömyys merkitsee Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan maiden vakaudelle ja johtavatko protestit viimein muutokseen.

Tilaa uutiset koronaviruksesta

Saat Ylen tärkeimmät koronavirusuutiset sähköpostiisi kerran päivässä.

Siirry tilaamaan

Luotettavia koronauutisia nopeasti suoraan puhelimeesi

Lataa Yle.fi-sovellus