1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. koronavirus

"En ole koskaan nähnyt minkään yksittäisen uutisen ympärillä näin paljon misinformaatiota" – somessa leviävät nyt valheelliset kauhutarinat koronasta

Koronaepidemian ympärillä leviää ykistyiskohtaisia, tunteikkaita tarinoita somessa. Usein ne eivät pidä paikkaansa, mutta saavat ihmiset reagoimaan.

koronavirus
Miten pysäyttää väärän tiedon leviäminen?
Miten pysäyttää väärän tiedon leviäminen?

Valkosipuli parantaa koronan! Jos voit pidättää henkeäsi 10 sekuntia, sinulla ei ole koronaa!
Väärä tieto koronasta levisi nopeammin kuin itse koronavirus.

– En ole koskaan nähnyt minkään yksittäisen uutistapahtuman ympärillä näin paljon misinformaatiota ja disinformaatiota.

Näin sanoo toimittaja Johanna Vehkoo, joka on kymmenen vuotta seurannut työkseen misinformaatiota ja valeuutisia. Hän sanoo, että epidemian edetessä korona-misinformaatio on muuttunut koko ajan äärimmäisemmäksi. Juuri nyt somessa leviävät etenkin valheelliset kauhutarinat.

Osa virheellisestä tiedosta on harmitonta, osa vaarallista, esimerkiksi terveyteen liittyvää harhatietoa.

– Wuhanin lääkärit kertovat tällaistä ja tallaista, lähetä se kavereillesi. Nämä ketjukirjeet leviävät esimerkiksi Facebookissa, Vehkoo sanoo. Valeuutisten motiiveja ja misinformaation levittämisen syitä on vaikea jäljittää. Esimerkiksi Kiina pyrkii parantamaan bottikampanjoilla mainettaan. Toisaalta monet ihmiset esimerkiksi vain uskovat terveyshuuhaaseen, jota levittävät, Vehkoo arvioi.

Vehkoo ja Emmi Nuorgam olivat Viimeinen sana -ohjelman vieraina. Voit katsoa ohjelman tästä linkistä.

"Älä usko hyviin tarinoihin"

Koronaepidemian ympärillä leviää ykistyiskohtaisia, tunteikkaita tarinoita somessa.

– Ne ovat uskottavan kuuloisia, ja saavat esimerkiksi ajattelemaan, että kun Italiassa meni näin, niin varmaan tämä Suomessakin menee näin, Nuorgam sanoo.

Nuorgamin mukaan moni jakaa tarinoita eteenpäin, koska ajattelee tekevänsä hyvän työn jakamalla tietoa. Vaikka tieto kuulostaisi uskottavalta, se ei sitä välttämättä ole.

Etenkin ne, jotka eivät seuraa perinteisiä medioita, ovat vaarassa väärien tietojen kanssa. Nuorgam sanoo, että etenkin somessa varsinkin iäkkäät ihmiset levittävät väärää tietoa. He ovat tottuneet siihen, että kun jossain lukee jotain, siihen voi uskoa.

Tarinoiksi muotoiltu väärä tieto herättää tunteita, mutta viranomaistieto ei. Tarinat ja valetieto leviää myös etenkin somen suljetuissa ryhmissä, Nuorgam sanoo.

Valetietoa vastaan voi kamppailla

Johanna Vehkoo julkaisee Ylen sivuilla Valheenpaljastaja -juttuja. Hän on selvittänyt millaisia valeuutisia korona-epidemia on synnyttänyt. Voit lukea sen tästä linkistä.

Vehkoo antaa neljä neuvoa jokaiselle, joka jakaa tietoa somessa.

_Kysy siis kaikelta koronavirusta tai muita epidemioita koskevalta informaatiolta nämä kysymykset: 1) Kuka tätä informaatiota tuottaa ja millä asiantuntemuksella?
2) Mitkä ovat tiedon levittäjän motiivit? Hyötyykö jokin taho tästä?
3) Aiheutanko tarpeetonta paniikkia, jos jaan tämän sisällön eteenpäin?
4) Pystynkö tarkistamaan tiedot jostakin muusta, luotettavaksi tiedetystä lähteestä?_

Katso kaikki Viimenen sana -jaksot tästä.

Lue seuraavaksi