Moni asiantuntija ei usko laumasuojaan, mutta miksi Ruotsi näyttäisi laskevan sen varaan koronaviruksen torjunnassa? Ruotsin tilanteen tunteva lääketieteen ammattilainen vastaa

Ei ilman rokotetta, sanoo australialainen asiantuntija. Ruotsissa saattaa toimia, pohtii puolestaan Karoliinisessa sairaalassa pitkään työskennellyt suomalaislääkäri.

koronavirus
Kuvassa Tukholman vanhaa kaupunkia ja koronaviruskuvitus etualalla
WENN/Cover, imago/Joana Kruse/ All Over Press /AOP, Jyrki Lyytikkä / Yle

Kiinasta alkunsa saanut ja Euroopan ja nyt Yhdysvallatkin vallannut koronavirus SARS-CoV-2 on jatkuvasti yllättänyt tutkijat, jotka ovat yrittäneet perehtyä sen salaisuuksiin.

Käsitykset viruksen aiheuttaman taudin oireista ja esimerkiksi tarttuvuudesta ovat tarkentuneet useaan otteeseen. Samoin on jouduttu tarkentamaan myös esimerkiksi tarvittavaa karanteenia ja siihen liittyvien rajoitusten laajuutta. Tietämys viruksesta kehittyy vähitellen.

Tilanne ei kuitenkaan ole pandemian yhteydessä tavaton, kirjoittaa australialainen epidemiologi Gideon Meyerowitz-Katz tiedejulkaisu ScienceAlertiin (siirryt toiseen palveluun) kirjoittamassaan artikkelissa.

Sen sijaan hänen mielestään on omituista, kuinka paljon julkisessa keskustelussa ja asiantuntijoiden puheissakin on kiinnitetty huomiota siihen, että niin sanottu laumasuoja voisi olla suureksi avuksi pandemian nitistämisessä. Meyerowitz-Katzin mukaan laumasuoja ilman rokotetta on tyhjää puhetta.

Laumasuojalla tarkoitetaan tilannetta, jossa niin suuri osa populaatiosta on immuuni taudille, ettei tauti enää pysty leviämään. Immuniteetin taas voi saada joko rokotuksesta tai sairastamalla taudin.

Turvavälin pitävät asiakkaat jonottavat kaupan edustalla.
Asiakkaat jonottivat ruokakaupan edustalla Itä-Lontoon Walthamstowissa perjantaina.Tolga Akmen / AFP

Suomessa laumasuojaa on kehittynyt rokotusten ansiosta muun muassa tuhkarokolle, sikotaudille ja vihurirokolle.

Nämä taudit ovat herkkiä tarttumaan eli niiden niin sanottu R0-luku on korkea. Esimerkiksi yksi tuhkarokkopotilas tartuttaa taudin keskimäärin 10–15 ihmiseen, jos väestössä ei ole rokotteen tai sairastamisen kautta hankittua immuniteeettia. Tästä on laskettavissa, että epidemian synty estyy vasta, kun 90 prosenttia väestöstä on vastustuskykyisiä taudille.

Meyerowitz-Katz laskee, että SARS-CoV-2-viruksen täyteen pysäyttämiseen tarvittavan immuniteetin saavuttaneita pitäisi olla 70 prosenttia väestöstä.

70 prosenttia tulisi kalliiksi inhimillisesti ja taloudellisesti

Mutta voidaanko puhua taudin pysäyttämisestä, jos 70 prosenttia on saanut tartunnan? Kuinka niin voisi edes ajatella, kysyy Meyerowitz-Katz.

Jos sairastuneet sattuisivat olemaan useimmiten vakavilta oireilta välttyviä nuoria, tarkoittaisi se ikäihmisille, että heidän olisi viivyttävä pitkään tiukassa kotikaranteenissa.

Tällainen sairastuneiden määrä tulisi joka tapauksessa hyvin kalliiksi yhteiskunnalle – sekä ihmishengissä että taloudellisesti. Esimerkiksi Suomessa tässä vaiheessa epidemiaa todennetuista sairastapauksista noin prosentti on menehtynyt tautiin. Lopullinen luku lienee kuitenkin pienempi.

Jos 70 prosenttia suomalaisista sairastuisi ennen epidemian sammumista, tarkoittaisi se näin laskettuna isoa viisinumeroista määrää kuolleita.

Jos joka kymmenes tarvitsisi sairaalahoitoa, olisivat kustannukset merkittäviä koko yhteiskunnan kannalta.

Ruotsissa toiveena laumasuoja?

Ruotsi on hoitanut koronavirusongelmaansa hyvin eri tavalla kuin moni muu maa. Ruotsin terveysviranomaiset kiistävät tavoittelevansa laumasuojaa, mutta monet linjaukset näyttäisivät viittaavan sellaisen suuntaan. Samalla epidemiaa pyritään säätelemään niin, ettei se pääse roihahtamaan rajusti.

Ruotsissa esimerkiksi kouluja tai kauppoja ei ole suljettu, ja terveysviranomaiset ovat jopa kummeksuneet muiden maiden tiukkoja rajoituksia.

Lastentautiopin dosentilla, pitkään Ruotsissa Karoliinisessa sairaalassa ylilääkärinä työskennelleellä Jukka Vakkilalla riittää ymmärrystä Ruotsin valitsemalle linjalle. Ruotsissa ei etsitä muualta esimerkkiä, vaan he ovat tehneet omat johtopäätöksensä ja luottavat niihin, Vakkila sanoo.

Ihmiset istuvat ulkona ravintolan terassilla Tukholmassa.
Tukholmassa on nautittu aurinkoisesta keväästä kaupungilla samaan aikaan kun suomalaiset ovat eristäytyneet koteihinsa.Janerik Henriksson / AFP

Vakkilan mukaan Ruotsin tavoitteena on mitä ilmeisimmin laumasuoja, joka saavutettaisiin nopeasti, kun esimerkiksi Suomessa epidemiaa pidennetään, jolloin se kestää kauemmin. Suomen linjaa on perusteltu sillä, että terveydenhuolto ei kuormitu liian nopeasti liian paljon. Vakkilan mukaan huoli on aito ja varsin perusteltu.

Ruotsissa luotetaan vahvasti ihmisten järkevään käyttäytymiseen. Ruotsalaisetkin pitävät tärkeänä, että iäkästä väestöä ja riskiryhmään kuuluvia suojellaan. Suomessa siihen pyritään pitkälti lainsäädännöllä, mutta Ruotsissa luotetaan ihmisten vastuulliseen käyttäytymiseen.

Ruotsissa ajatuksena tuntuu Vakkilan mukaan olevan, että jos riskiryhmät suojataan, voi viruksen antaa levitä melko vapaasti lasten, nuorten ja perusterveiden joukossa. Hehän eivät nykytiedon valossa sairastu yleensä vakavasti ja kuormittavat siten terveydenhuoltoa oletettavasti vähemmän.

Ajatukseen kuuluu, että tämän joukon sairastuminen loisi tarvittavan 70 prosentin luontaisen laumasuojan koko väestölle melko nopeasti. Edellytyksenä on, että taudin etenemistä tässä hyvin pärjäävässä väestöryhmässä ei erityisesti pyritä rajoittamaan ja samalla tauti ei leviä riskiryhmiin, Vakkila sanoo.

Lyhyt epidemia, vähemmän häiriöitä

Jukka Vakkilan mukaan Ruotsin tapa hoitaa COVID-19-epidemiaa voi hyvin merkitä, että epidemia on maassa ohitse muutamassa kuukaudessa.

Ruotsin mallissa epidemian leviäminen on alkuun nopeaa ja kuolleiden määrä kasvaa vauhdikkaasti. Epidemian jääminen lyhytaikaiseksi voi kuitenkin lopullisessa laskelmassa merkitä Ruotsissa suhteessa väestön määrään vähemmän kuolleita kuin Suomessa. Varmuutta tästä ei tietenkään vielä ole.

Lyhyen epidemian vaikutukset ihmisten arkeen ja yhteiskuntaan jäisivät muutenkin pienemmiksi.

Mutta eikö olekaan niin, että laumasuoja syntyy vasta, kun käytössä on rokote?

Vakkilan mielestä se ei ole välttämätöntä. Nyt on kyseessä tauti, jonka jokainen kantaja tartuttaa ilman yhteiskunnan rajoitustoimia keskimäärin parille ympärillään olevalle ihmiselle. Tästä voidaan laskea, kuinka suuren osan väestöstä tulee olla vastustuskykyistä, jotta syntyvät infektiopesäkkeet eivät lähde leviämään epidemiana väestössä.

Vastustuskyky voi kehittyä rokotteella, mutta yhtä lailla sairastetulla taudilla, Vakkila sanoo.

Ruotsin lailla Britannialla oli aluksi halu tukeutua sairastumisen aikaansaamaan laumasuojaan, mutta nyttemmin siellä on päädytty samaan keinovalikoimaan kuin muualla Euroopassa. Miksi sitten Britanniassa hylättiin laumasuojaan perustuva linja?

Vakkila pohtii ruotsalaisten ja brittien toimivan ehkä yksilöinä ja yhteiskuntana eri tavalla. Ruotsissa riskiryhmien suojaamiseen ja vastuulliseen käyttäytymiseen riittävät viranomaisten suositukset ja valistus, kun taas Britanniassa niitä ei välttämättä samalla tavalla noudateta.

Näyttää siltä, että koronavirus SARS-CoV-2 on vielä pitkään seuranamme. Mikä sitten lannistaisi viruksen? Ehkäpä viruksen muuntuminen: sen oman evoluution kannalta olisi edullista, jos siitä tulisi vähemmän patogeeninen ja paremmin leviävä. Toinen vaihtoehto on, että kilpajuoksu rokotteen kehittämiseksi ratkeaa pian.

Korjaus klo 16.25: Tarkennettu, että Ruotsin viranomaiset kiistävät pyrkivänsä laumasuojaan.

Lue myös:

Tutkija: "Kyllä tästä meille pitkäaikainen ongelma tulee" – Koronavirus ei pyri tappamaan ihmisiä vaan asettumaan meihin

THL: Hallituksen toimenpiteet ovat selvästi hidastaneet koronan leviämistä Suomessa, hallitus kertoi testaamisen voimakkaasta lisäämisestä

Tilaa uutiset koronaviruksesta

Saat Ylen tärkeimmät koronavirusuutiset sähköpostiisi kerran päivässä.

Siirry tilaamaan

Luotettavia koronauutisia nopeasti suoraan puhelimeesi

Lataa Yle.fi-sovellus