Maailman maat yrittävät saada lajien sukupuutot loppumaan kansainvälisellä sopimuksella – Suomen neuvottelija: "Jos ei ole lajeja, ei ole elämääkään"

Tämän vuoden aikana yritetään sopia, miten lajien katoa voidaan vähentää ja luonnon monimuotoisuutta eli biodiversiteettiä säilyttää ja lisätä.

luonto
Sadepilviä Mandon saaren yllä Jyllannissa, Tanskassa.
Unescon suojelema Mandon saari Jyllannissa Tanskassa.Wolfgang Diederich / AOP

Maailman maat sopivat Rion ympäristökokouksessa vuonna 1992, että luontoa – ekosysteemejä, yksittäisiä lajeja ja geenivaroja – suojellaan.

Vajaan 20 vuoden kuluttua julkaistiin tutkimus, jonka mukaan maapallolla on käynnissä kuudes eläinten joukkotuho eli sukupuuttoaalto.

Vuonna 2010 maailman maat sopivat, että vuoteen 2020 mennessä luonnon köyhtyminen pitää saada loppumaan.

On käynyt päinvastoin: Luonto köyhtyy ennennäkemättömän kovaa vauhtia, myös Suomessa. Kaikkein heikoimmin menee hyönteisillä ja pölyttäjillä.

– Luonnon köyhtyminen on lisääntynyt nimenomaan ihmisen aiheuttamien toimien vuoksi, sanoo ympäristöneuvos Marina von Weissenberg. Hän toimii Suomen pääneuvottelijana YK:n biodiversiteettisopimuksen neuvotteluissa.

Nykyään puhutaan jo siitä, ollaanko siirrytty antroposeeniin eli ihmisen mukaan nimettyyn geologiseen aikakauteen, koska ihmiskunnan vaikutus ilmakehään, valtameriin ja luontoon on niin suurta.

Eukalyptusviljelmä
Metsittäminen on yksi tapa ennallistaa luontoa takaisin sellaiseksi kuin se joskus jollakin paikalla oli. Von Weissenbergin mukaan ilmastonmuutoksen nimissä ei pidä mennä istuttamaan "mitä tahansa eukalyptysta, josta syntyy lisää monokulttuuria" vaan ennallistamiset pitäisi tehdä biologisten ja ekologisten reunaehtojen puitteissa. Kuvassa eukalyptusviljelmä, joka on perustettu Stora Enson ja Aracruzin sellutehtaan tarpeisiin Brasiliassa.Markus Kröger

Tavoite: Maapallosta 30 prosenttia suojelualueeksi

Tänä vuonna yritetään taas pelastaa luonnosta se, mitä vielä on jäljellä.

YK:n johdolla on tarkoitus saada aikaan kansainvälinen sopimus, jolla huono kehitys saataisiin loppumaan. YK onkin nimennyt vuoden 2020 luonnon supervuodeksi.

Vuoden lopulla maailman maat kokoontuvat Kiinan Kunmingiin neuvottelemaan parempaa suuntaa luonnon monimuotoisuuskehitykselle.

Sopijamaat ovat todenneet, että luonnon monimuotoisuutta tulee suojella ja käyttää kestävästi siten, että elämän edellytykset maapallolla voidaan turvata.

– Joudumme kiristämään tavoitteita. Pitää saada konkreettiset toimet ja määrälliset tavoitteet, luoda seuranta ja arviointi, miten tehdään globaalilla tasolla. Pitää olla yhteiset standardit, von Weissenberg sanoo.

Suojelualueiden määrää maailmassa yritetään nostaa 30 prosenttiin seuraavien 10 vuoden aikana.

– Se on yksi tavoite, joka neuvotteluissa on ollut esillä muiden tavoitteiden rinnalla. Jos halutaan noudattaa tieteellisiä julkaisuja, niissä todetaan, että 30 prosenttia auttaisi hyvin paljon.

Alustaviin kokouspöytäkirjoihin on kirjattu tavoite, että vuoteen 2050 mennessä tavoite voitaisiin nostaa 50 prosenttiiin.

– Tämä on vain yksi asia. Muut toimet eivät ole yhtä yksinkertaisia, von Weissenberg sanoo.

Vatnajökullin kansallispuisto Islannissa. Pienen lammen takana näkyy valkoinen jäätikkö.
Vatnajökullin kansallispuisto Islannissa on yksi Euroopan suurimmista luonnonsuojelualueista.Graham Harries / REX / AOP

Myös hyviä uutisia, vaikka Suomi laahaa jäljessä

Tähän mennessä tavoitteena on ollut, että luonnonsuojelualueita olisi 17 prosenttia maiden maa-alasta ja 10 prosenttia merialueista. Nämä molemmat tavoitteet saavutetaan tämän vuoden loppuun mennessä.

– Tämä on äärimmäisen hieno saavutus, von Weissenberg sanoo.

Suomessa jäädään 1–2 prosenttiyksikköä maa-alueiden tavoitteen alle. Suomen pinta-alasta noin 15 prosenttia on nyt suojeltua tavalla tai toisella. Luku sisältää kansallispuistojen lisäksi myös esimerkiksi kaupunkien pieniä suojelualueita.

Kansallispuistoissa pyritään säilyttämään Suomen luonnon arvokkaimmat kohteet, niiden eliölajisto ja erilaiset elinympäristöt ja maisemalliset erityispiirteet. Kansallispuistot säilytetään mahdollisimman luonnontilaisina. Ne ovat yleisölle avoimia luonnonsuojelualueita.

Merien osalta Suomi saavuttaa tavoitteen.

Hyvä uutinen on myös se, että suojelutyöllä on vaikutusta. Esimerkiksi Suomessa maakotka ja karhu ovat hyötyneet suojelusta.

Luonnonsuojelu osaksi taloutta: deal breaker

Onnistuakseen luonnonsuojelun pitää von Weissenbergin mukaan tulla osaksi taloutta, esimerkiksi pankkien standardeja. Osin näin jo onkin.

– Kun tämä istutetaan institutionaaliseen toimintaan ja pankkien toimintaan, niin sillä on suuri merkitys, luultavasti niin sanottu deal breaker [=kynnyskysymys].

Pankki voi esimerkiksi katsoa, että investoinnit vaikkapa kaivos- tai öljyteollisuuteen tai rakentamiseen noudattavat sellaisia periaatteita, että toiminnan luontoa tuhoava vaikutus voidaan kompensoida tai turvata luontoa jossakin toisaalla.

– Ei anneta investointirahaa sellaiseen toimintaan, joka ei turvaa luontoa, von Weissenberg kuvailee.

Ympäristöneuvoksen mukaan on ilahduttavaa huomata, että niin elintarvike-, vaate- kuin metsäteollisuuskin ovat kiinnostuneita siitä, mitä voidaan tehdä luonnon hyväksi.

Yksi esimerkki tästä on Ranskan presidentin Emmanuel Macronin viime vuonna käynnistämä koalitio One Planet Business for biodiversity (siirryt toiseen palveluun), joka ajaa systeemistä muutosta yritystoimintaan. Tarkoitus on suojella ja ennallistaa maatalouskäytössä olevia ja luonnontilaisia alueita, sitouttaa institutionaalisia ja taloudellisia päätöksentekijöitä, ja kehittää ja edistää toimenpidesuosituksia loppuvuoden biodiversiteettikokoukseen.

– Tämä ei ole vain valtioiden asia, vaan myös yksityissektorin, von Weissenberg sanoo.

Terrafame Oy:n Talvivaaran kaivoksen pohjoinen louhos huhtikuussa 2016.
Terrafame Oy:n Talvivaaran kaivoksen pohjoinen louhos huhtikuussa 2016.Pasi Peiponen / Yle

Monimuotoisuuden säilyttämistä ja lisäämistä sopivissa kokouksissa maiden näkemyksenä on ollut sekin, että toimia tarvitaan myös talouskäytössä olevilla alueilla. Näillä alueilla luontoarvot tulisi huomioida esimerkiksi alueiden suunnittelussa. Tavoitteena on, ettei luonnontilaisten tai luonnontilaisen kaltaisten elinympäristöjen määrä ja laatu enää vähenisi.

Heikentyneiden elinympäristöjen ennallistaminen eli palauttaminen mahdollisimman luonnontilaiseksi on tärkeää tämän tavoitteen saavuttamiseksi. YK onkin nimennyt tämän vuosikymmenen ennallistamisen vuosikymmeneksi.

– Myös suojelualueiden ulkopuolella pitää tapahtua. Ennallistamiset pitää tehdä suotuisille alueille, eikä minne tahansa, von Weissenberg sanoo.

Oleellista on myös se, mitä tehdään suojelualueiden ulkopuolella esimerkiksi metsäteollisuudessa ja kaivostoiminnassa. Näilläkin sektoreilla luonnon monimuotoisuus pitäisi ottaa huomioon kaikessa toiminnassa.

– Tätä ei ole tapahtunut riittävästi. Tästä käydään nyt neuvotteluja.

Ympäristöneuvos von Weissenbergin mukaan tarvitaan enemmän poliittista painoarvoa asialle, mutta myös varoja ja resurssointia.

Luonnon monimuotoisuus on elämän ehto maapallolla.

– Eihän täällä ole elämää ilman lajeja ja elinympäristöjä.

Vääntöä on luvassa

Vaikka eri maiden edustajat julistavatkin, että monimuotoisuutta pitää suojella, vääntöä toimenpiteistä ja tavoista on luvassa.

Esimerkiksi Brasilia ja Kiina vetävät neuvotteluissa löysempää linjaa, EU taas haluaa kovempia toimia. Samantapainen asetelma on ollut myös kansainvälisissä ilmastoneuvotteluissa.

Suomen pääneuvottelijan mukaan neuvottelut biodiversiteettisopimuksesta ovat olleet jo tähän mennessä todella vaikeita.

– Tietyt Etelä-Amerikan maat, Brasilia etunenässä, eivät halua liikkua mihinkään.

Kiinalle ja Brasilialle on neuvotteluissa hyvin tärkeää, että sopimus ei mene oman mandaattinsa ulkopuolelle, että maille jää riittävästi omaa päätäntävaltaa asioissa.

– Brasiliassa ympäristöpolitiikka on Bolsonaron kaudella kääntynyt 360 astetta, von Weissenberg sanoo.

Brasilialle esimerkiksi soijan vienti on tärkeää taloudellisesti. Maasta on löytynyt uusia öljy- ja kaasuvaroja. Brasilian nykyjohto ei halua, että muut maat tai jokin sopimus sääntelisi näiden varojen käyttöä.

Käärme yrittää päästä pakoon palaneelta maalta Brasilian Rondoniassa.
Käärme yrittää päästä pakoon palaneelta maalta Brasilian Rondoniassa.Joedson Alves / EPA

Monille Afrikan maille taas suuri kysymys neuvotteluissa on niin sanottu hyötyjenjakorahasto, josta jaettaisiin varoja eri maille tietyillä periaatteilla. Tämäkin asetelma on tuttu ilmastoneuvotteluista.

Sopimuksella haluttaisiin myös määritellä miten luonnon geenivaroja voi käyttää esimerkiksi rokotteiden tai uusien lääkkeiden kehittämiseen. Tässäkin EU haluaisi antaa mahdollisuuden vapaasti käyttää geenivaroja.

Neuvotteluissa pitää löytää konsensus, eli kaikkien on oltava lopulta yhtä mieltä sopimuksen sisällöstä.

– Jos vastapuoli ajaa heikennyksiä sopimukseen, niin kaiken järjen mukaan olemme sitten jossain keskitiellä, von Weissenberg sanoo.

Ilmasto, kestävä kehitys ja monimuotoisuus käsi kädessä

Onnistuakseen luonnon monimuotoisuuden säilyttämisessä ja lisäämisessä pitäisi monissa maissa Von Weissenbergin mukaan mallintaa hyviä käytäntöjä, joita toisissa maissa onnistuneesti käytetään.

– Esimerkiksi Kroatiassa 38 prosenttia pinta-alasta on suojelussa, maalla menee hyvin, turismi ja luontomatkailu kasvavat. Pitäisi paremmin esittää hyöty luonnon monimuotoisuudesta. Tämä toimisi myös Afrikan maissa.

Sen sijaan luontoarvojen säilyttämisen ja muiden asioiden välillä on edelleen ristiriita.

– Ilmastoasiat ovat kehitysmaissa hyvin tiedossa, mutta luonnon monimuotoisuusasiat eivät. Moni maa näkee luonnon omassa lokerossaan, eikä sen merkitystä muihin asioihin ymmärretä. Ajatellaan, että suojelualueet ovat suljettuja alueita eikä ihmisillä ole mitään näkymää niissä.

Vaikka sekä ilmastotoimilla että biodiversiteettitoimilla päästään molempiin tavoitteisiin, tämä ei von Weissenbergin mukaan edelleenkään ole ihmisten tiedossa.

– Ilman luonnon monimuotoisuustavoitteita ei päästä kestävän kehityksen tavoitteisiinkaan.

Lue myös:

Synkkä YK-arvio valmis: Luonnon tila heikentyy nyt ennennäkemätöntä vauhtia – kolmannes maapallon luonnosta tuhoutuu vuoteen 2050 mennessä

Selkärankaisten määrä on puolittunut – ihmisen kulutusjuhlat tuhon taustalla

Suomen luonnosta häviää lajeja kiihtyvällä tahdilla - katso tunnistatko uhanalaisen lajin

Lakkaako laulu - tutuista suomalaisista lintulajeista on tullut uhanalaisia

Leena Vilkan kolumni: Tänään saimme kuulla, että Suomesta on hävinnyt kokonaan 312 lajia – ja seuraavaksi uhkaavat mennä jopa pääskyt

Afrikan suuret eläimet häviävät uhkaavasti

Yle sarvikuonoja jäljittämässä – Uhanalaista lajia suojellaan oman hengenkin uhalla: "Piiloutukaa ison puun taakse"

Suojelutyöllä on vaikutusta - Näillä lajeilla menee paremmin kuin ennen