Hyppää sisältöön

Miten riskiryhmään kuuluva voi työskennellä epidemian aikana? Käytännöt vaihtelevat eri työpaikoissa

Koronavirus on todettu vaaralliseksi yli 70-vuotiaille, mutta myös muille riskiryhmiin kuuluville tämä virusinfektio voi olla uhka.

Kuva: Tiina Jutila / Yle

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen sivuilla luetellaan eri riskiryhmät (siirryt toiseen palveluun), joille koronavirustauti voi ola vaarallinen. Iäkkäämpien ihmisten lisäksi isomman riskin ryhmiin kuuluvat seuraavista sairauksista kärsivät:

Vaikea-asteinen sydänsairaus, huonossa hoitotasapainossa oleva keuhkosairaus, diabetes, johon liittyy elinvaurioita, krooninen maksan tai munuaisen vajaatoiminta, vastustuskykyä heikentävä tauti tai vastustuskykyä voimakkaasti heikentävä lääkitys.

Hoitava lääkäri arvioi tarvittaessa, onko henkilön perussairaus niin vaikea, että hänellä on riski saada vakava koronavirusinfektio. Lääkäri ottaa myös kantaa siihen, pitäisikö lääkitystä muuttaa.

Eri työpaikoilla on jouduttu pohtimaan, miten riskiryhmiin kuuluvat voivat työskennellä esimerkiksi päiväkodeissa, sairaaloissa tai vanhusten kotihoidossa.

Koska käytännöt näyttävät vaihtelevan, se on herättänyt hämmennystä ja jopa pelkoa työntekijöiden keskuudessa. Työsuojelulain mukaan työnantajan velvollisuus on turvata työntekijän terveys kaikissa työskentelyolosuhteissa - myös COVID-19-epidemian tai -pandemian aikana.

Erityisesti terveydenhuollon piirissä työskentelevien ja koronavirusinfektoituneiden kanssa tekemisiin joutuvien hoitajien parissa on ollut pelkoja, jos hoitaja on ollut raskaana tai kärsinyt mainituista perussairauksista.

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä työskentelyn rajoitukset määritellään tapauskohtaisesti, viestittää henkilöstöjohtaja Katariina Similä. Sairaanhoitopiiri on tähän mennessä linjannut, että riskiryhmään kuuluvat raskaana olevat työntekijät.

– Huomioimme viranomaisohjeet tässäkin asiassa. THL ja STM korostavat kunkin työntekijän altistuksen määrää ja tartunnan saamisen riskiä, jonka perusteella lähiesimies arvioi työntekijän soveltuvuutta kuhunkin työtehtävään, Similä vastaa sähköpostitse Yle Uutisten kyselyyn.

Riskinarvio tehdään siitä, miten työntekijä pystytään suojamaan työn vaaralta. Koska työtehtävät vaihtelevat kuitenkin suuresti, on mahdotonta Katariina Similän mukaan antaa kaikkien kohdalla pätevää ohjetta siten, että se ei olisi jonkun kohdalla liioitteleva ja toisen kohdalla vähättelevä.

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä on koulutettu työntekijöitä suojautumaan paremmin mahdollisen tartunnan varalta. Toisaalta lähiesimiesten paine kasvaa, kun he joutuvat pohtimaan kunkin riskiryhmäläisen työtilannetta.

Millainen on raskaana olevien riski?

THL on arvioinut, ettei koronaviruksesta välttämättä ole isoa riskiä raskaana oleville naisille. TYKSin sairaalajohtaja Petri Virolainen kertoi (23.3.) Yle Uutisille näin.

– Lähtökohtana on, että riskiryhmiin kuuluvat eivät tee sellaista hoitotyötä, jossa mahdollisuus koronavirustartuntaan on normaalia suurempi. Pitkäaikaissairaiden ohella riskiryhmään kuuluvat myös raskaana olevat henkilöt.

Työntekijät kertovat kuitenkin, että ohjetta ei aivan täsmällisesti ole noudatettu käytännössä. Raskauden aikaan liittyy usein pelkoja lapsen kehityksestä ja synnytyksestä, joten koronaviruksen aiheuttamat pelot ovat varsin ymmärrettäviä.

Turun kaupungin puolelta viestitään, etteivät raskaana olevat työntekijät joudu tekemisiin koronaviruspotilaiden kanssa. Käytännössä hoito Turussakin on keskitetty toistaiseksi yliopistolliseen keskussairaalaan.

Osa terveydenhuollon henkilöstöstä on siirretty kokonaan muihin tehtäviin. Esimerkiksi hammaslääkäreitä ja -hoitajia on ollut Turun satamassa ja lentokentällä neuvomassa saapuvia matkustajia.

Suojautumisessa ollut puutteita

Työntekijöiden ammattijärjestöihin on tullut tietoja siitä, että työpaikoilla ei ole aivan selvää, miten koronavirukselta pitäisi suojautua. Tämä on toisaalta ymmärrettävää, koska tiedot COVID-19-epidemian muuttumisesta pandemiaksi ja muu tietous on tullut pikavauhdilla.

Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL:n puheenjohtaja Päivi Niemi-Laineen mukaan kaikilla ei suojavälineitä ole ollut käytössä.

– Meille räikeimmät ovat, että ei ole ollut suojavälineitä. Ei ole ollut maskeja, ei laseja, ei suojavaatteita. Sanottu, että käytetään toiseen kertaan. Nämä ovat yksittäistapauksia, Päivi Niemi-Laine sanoo.

Epidemian iskiessä valmius työpaikoilla on ollut paikoin puutteellinen.

– Ajatellaan, että ihan kuin valmiuslain nojalla voitaisiin laistaa työturvallisuudesta ja -suojelusta, mutta näin ei ole, JHL:n puheenjohtaja arvioi.

Riskiryhmiin kuuluville pitäisi Päivi Niemi-Laineen mukaan järjestää muuta korvaavaa työtä ja kouluttaa koko henkilökunta käyttämään oikein suojavarusteita.

Yksityisllä palvelualoilla, kuten kaupoissa ja ravintoloissa, työskenteleviä edustava Palvelualojen ammattiliitto PAMin työympäristöasiantuntija Merja Vihersalon mukaan riskiryhmäläisille on etsittävä korvaavaa työtä. Välittömiä asiakaskontakteja on vältettävä.

– Yhteydenotot kasvaneet päivä päivältä. Suurin osa yhteydenotoista liittyy lomautuksiin ja toimeentuloon, mutta myös riskiryhmiin, Vihersalo kertoo.

Suurin osa työpaikoista on ottanut suojautumisen vakavasti. Kaupoissa on asennettu kassojen eteen suojalaseja, otettu käyttöön suojalaseja ja -käsineitä, mutta joissain yrityksissä riskiä on vähätelty.

– Jonkun verran ymmärretään, että työntekijä on riskissä. Silloin on sanottu, että voit olla pois, mutta se on sitten palkatonta. Näinhän ei pidä toimia, ei sitä riskiä voi siirtää työntekijälle, PAM:n Merja Vihersalo ihmettelee.

Ravintolat ovat hiljentyneet eikä korvaavia töitä juuri ole. Kuva: Henrietta Hassinen / Yle

Matkailu- ja ravintola-alalla korvaavia töitä ei ole tarjolla

Työnantajapuolelta tulee myös runsaasti kyselyitä Elinkeinoelämän keskusliitto EK:lle. Vakava virusepidemia on luonut uuden tilanteen, johon ei ole heti tarjolla toimivia ratkaisuja.

EK:n asiantuntijalääkäri Auli Rytivaaran mukaan koronaepidemiankin aikana työnantajan velvollisuus on lain mukaan huolehtia siitä, että työskentely on turvallista ja terveydelle vaaratonta. Jos tätä ei pystytä takamaan, on neuvoteltava järjestelyistä erityisesti riskiryhmien kohdalla.

– Työterveyshuolto on nyt erityisasemassa. Sen pitää ohjeistaa työntekijöitä ja työnantajia. Tehdä riskinarviointi, että pystyykö työntekijä riittävällä suojauksella asianmukaisesti työskentelmään omassa työssään, Rytivaara sanoo.

Koronatilanteeseen liittyen on tehty erityisiä arviointeja juuri infektioriskiin liittyen. Aloite on tullut työntekijöiltä. Tällöin arvioinnin hoitaa työterveyshuolto, mutta arviointi kohdistuu vain yhteen työtehtävään, sillä yleensä työpaikoilla tehtävät vaihtelevat.

Yleisohjetta riskiryhmien kohteluun ei työtehtävien erilaisuuden takia voi Auli Rytivaaran mukaan antaa. Terveydenhuollossa tarvitaan kuitenkin tarkempi suojaus, jos työskentelee mahdollisten koronapotilaiden kanssa.

– Sairaanhoitopiireillä on varmasti erilaisia käytäntöjä, joita nyt yhdistellään. Haasteena on se, että emme tiedä tästä koronainfektiosta kaikkea. Tietoa tulee koko ajan lisää, jolloin riskituntemus kasvaa, EK:n asiantuntijalääkäri arvioi.

Jos hoitaja kuuluu riskiryhmään, hänet voitaisiin siirtää Rytivaaran mukaan hoitamaan jo COVID-19-infektion sairastaneita potilaita.

Jos korvaavia työtehtäviä ei löydy, työnantaja ja työntekijä voivat Auli Rytivaaran mielestä yhteisymmärryksessä miettiä muita ratkaisuja, esimerkiksi käyttää vuosilomia, että voi olla pois riskialttiista työstä.

Matkailu- ja ravintola-aloilla ei korvaavia työtehtäviä tällä hetkellä pystytä tarjoamaan, koska toiminta niillä on miltei loppunut.

**Lue myös
**