1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Itämeri

Suomenlahden happitilanne oli alkutalvesta poikkeuksellisen hyvä, Selkämerellä fosforipitoisuudet jatkavat yhä nousuaan

Merentutkimusalus Arandan tutkimusmatkalla huomattiin myös, että Itämeren pääaltaan happitilanne on kohentunut.

Itämeri
Purjelautailija surffaa Kallahdenselällä maaliskuussa.
Itämeren pääaltaan parantunut happitilanne sekä kohonnut suolapitoisuus viittaavat siihen, että merelle olisi tullut Tanskan salmien kautta suolaisempaa ja hapekkaampaa vettä loppuvuodesta. Se tekee merelle hyvää, sillä happi- ja suolatilanne ovat huolestuttaneet tutkijoita.Mikko Ahmajärvi / Yle

Itämereltä kantautuu hyviä, ihan hyviä ja harmillisia uutisia.

Suomen ympäristökeskus (Syke) kertoo Itämeren tilasta saatuja mittaustuloksia (siirryt toiseen palveluun), jotka kerättiin tutkimusalus Arandan talviseurantamatkalla tammi–helmikuun vaihteessa.

Suomenlahdella huomattiin, että vesimassan sekoittuminen oli aivan itäisimpiä mittauspisteitä lukuun ottamatta harvinaisen voimakasta ajankohtaan nähden.

Sekoittuminen näkyi myös veden happipitoisuudessa, kun veden hapekas yläkerros pääsi sekoittumaan syvempiin kerroksiin hyvin.

Samalla kuitenkin pohjalta runsaat fosforivarannot pääsivät sekoittumaan koko veteen ja pintavesien mittareissa fosforipitoisuudet olivat suuria 30 vuoden keskiarvoon nähden. Yhdellä havaintoasemalla pintaveden fosfaattipitoisuus oli mittaushistorian korkein.

Merentutkimusalus Aranda.
Meritutkimusalus Aranda teki talvimatkansa ja keräsi tietoja meren havaintoasemilta 21.1. - 7.2. Yleisesti ottaen Itämeren tutkijoita on huolettanut happimäärä. SYKEn erikoistutkija Seppo Knuuttila kertoi Ylelle aiemmin, että perimmäinen syy Itämeren happikatoon ovat mereen kulkeutuneet ravinteet, mutta myös lämpeneminen vaikuttaa Itämereen.Rolf Granqvist / Yle

Selkämerelle siirtyessä tutkimusaluksella mitattiin, että fosfaattipitoisuudet alueella olivat ajankohdan keskiarvoja selvästi korkeampia. Liukoisen fosforin pitoisuudet ovat Selkämerellä lähes kaksikertaistuneet 10 vuodessa.

Selkämerellä vuosia jatkunut fosforipitoisuuden nousu lisää leväkukintojen esiintymistodennäköisyyttä tulevana kesänä, vaikka ylijäämäfosforin pitoisuudet ovatkin viimevuotista alhaisempia, tiedotteessa todetaan.

Syken erikoistutkija Seppo Knuuttila kertoi Ylelle helmikuussa (siirryt toiseen palveluun), että vähintään puolet Itämeren fosforikuormasta tulee maatalouden päästöistä.

Vaikka Selkämerellä fosforipitoisuus on ollut kasvussa, kaiken kaikkiaan Itämeri voi nyt huomattavasti paremmin kuin vielä neljäkymmentä vuotta sitten. Koko meren mittakaavassa fosforin määrää on pystytty vähentämään 1980-luvulta huomattavasti.

Itämeren pääaltaalla havaittiin talviseurannan aikana myös pieni ilouutinen: happitilanne oli parantunut hieman ja suolapitoisuus kohonnut. Nämä seikat viittaavat tiedotteen mukaan siihen, että merelle olisi tullut Tanskan salmien kautta suolaisempaa ja hapekkaampaa vettä loppuvuodesta.

Merentutkimusalus Aranda tutki Suomen merialueiden tilaa seurantamatkalla 21.1.–7.2.2020. Tulokset perustuvat seurantamatkaan ja Ruotsin meteorologisen ja hydrologisen instituutin (SMHI) keräämiin tietoihin sekä aiempina vuosina kerättyyn aineistoon.

1.4.2020. klo 10.50 Juttua korjattu: SYKE:n erikoistutkijan nimi on Seppo Knuuttila, ei Simo Knuuttila, kuten jutussa luki aiemmin.

Lue lisää:

Tutkija: Itämeri ei ole enää maailman saastunein meri – mutta siinä hyvät uutiset olivatkin

Ilmastonmuutos vie merivedestä hapen – sadat merialueet muuttuneet viime vuosina hapettomiksi

Antero Elorannan kotirannasta alkaa ruskea ulappa – Saaristomeri on ainutlaatuinen ympäristö, mutta suomalaiset hoitavat sitä huonosti

Lue seuraavaksi