"Milloin tämä oikein loppuu", miettii moni meistä, eikä kukaan tiedä vastausta – hyvä uutinen on se, että epävarmuus on kriisin pahin vaihe

Epävarmuus ja odottelu luovat stressiä, joka taas on kropalle kuormittavaa.

elämänhallinta
Ihminen istuu penkillä ja ajattelee, monia kysymyksiä ilmassa
All Over Press / Ismo Pekkarinen, editointi Matti Kurkela

Muistatko, millaista elämäsi oli vielä neljä viikkoa sitten? Arkista, rutinoitua ja ehkä tylsääkin – ja näin jälkikäteen ajatellen aivan todella mahtavaa.

Sitä ajatteli, että tämä kaikki on vain muutaman viikon vaihe, josta kyllä selvää, kun taapertaa päivä kerrallaan. Tulee huhtikuu, tulee kevät ja hiljalleen elämä palaa uomiinsa.

Tuli maaliskuun loppu, ja pääministeri Sanna Marin sanoi, että odotellaanpa vielä toukokuuhun.

Se oli isku vyön alle.

– On luonnollista, että se herätti tunteita. Pettymystä, varmasti kiukkua ja ärtymystä sekä huolta siitä, miten minä jaksan, sanoo SPR:n valmiusryhmän psykologi Nina Lyytinen.

Kukaan ei tiedä, onko toukokuun 13. päivä todella se päivä, jolloin Suomi vapautuu. Todennäköisesti ei.

Todennäköisesti, kenties, ehkäpä, jos – muutamia hyvin usein käytettyjä sanoja, joihin olet saattanut törmätä koronauutisoinnissa. Epäselviä numeroita, erilaisia näkemyksiä, odottelua, varotoimenpiteitä.

Milloin elämä palautuu jälleen arkiseksi ja tylsäksi?

Kaikki on hyvin epävarmaa, ja se on ahdistavaa. Miksi?

Epävarmuus luo epämiellyttävän fyysisen olon

Parhaillaan elämme odotteluvaihetta. Odotamme epidemiahuippua ja tietoa siitä, kuinka pahasti se iskee meidän omaan elämäämme.

Odottelu on kropalle rankkaa puuhaa.

– Epävarmuudessa ihmiset käyttävät passiivisia selviytymiskeinoja. Se ei ole vielä aktiivista selviytymistä, sanoo psykoterapeutti Soili Poijula.

Käytännössä mieli odottaa jotakin tapahtuvan. Sitä ennen kropassa myllää stressi; turhautumista, kielteisiä tunteita, fyysistä epämukavuutta, keskittymiskyvyttömyyttä, ylikierroksilla käymistä. Ei ole hyvä olo, summaa Poijula.

Hyvä uutinen on se, että Poijulan mukaan juuri tämä on kriisin henkisesti raskain vaihe. Sen jälkeen helpottaa.

– Kun konkretisoituu se, mitä tämä tarkoittaa minun ja läheisteni kohdalla, ihminen tietää, mihin reagoida. Mistä pitää selviytyä ja mihin sopeutua.

Silloin ihminen ottaa käyttöönsä aktiiviset selviytymiskeinot, jotka ovat parempia myös psyykkiselle terveydelle.

Mitä pidempi eristäytyminen, sitä rankempaa

Nopeasti ihminen tottuu uudenlaiseen elämään ja rutiineihin. Aluksi poikkeusolot, eristäytyminen ja etätyöt ahdistivat. Yhteentörmäyksiä, väärinymmärryksiä, yksinjäämistä ja uusia tilanteita.

Sitten on löytynyt rutiineja.

Sitä ottaa etäisyyttä toisiin lenkkipolullakin, ja leffoissa halailevat ihmiset näyttävät vastuttoomilta viruspesäkkeiltä.

Aikaisemmista karanteeneista – SARSin ja sikainfluenssan aikana – tiedetään, että 10 vuorokautta on aika, jonka ihminen kestää hyvin eristyksissä, sanoo psykologi Poijula.

Ihmisellä on erikoinen kyky selvitä vaikeistakin tilanteista.

Nina Lyytinen

Huonompi uutinen on se, mitä tapahtuu sen jälkeen.

– Mitä pidemmän aikaa joudumme olemaan rajoitetussa tilanteessa, sitä kuormittavampaa se on.

Tutkimustiedonkin mukaan ihmisen suhtautuminen ja reagointi kriisitilanteessa on yksilöllistä. Helpoimmalla pääsevät ne, jotka reagoivat lievästi ja palautuvat nopeasti, sanoo Poijula.

Psykologi Lyytisen mukaan ihminen on kuitenkin sopeutuvaa sorttia.

– Ihmisellä on erikoinen kyky selvitä vaikeistakin tilanteista. Monella on kokemusta kriisitilanteista aiemmin, esimerkiksi eroista. Kyllähän ihminen hyvin paljon kestää.

Nainen istuu yksin veden äärellä.
10 vuorokautta on aika, jonka ihminen kestää hyvin eristyksissä, sanoo psykologi Soili Poijula.Tiina Jutila / Yle

"Historiassa ihmiset ovat olleet haavoittuvampia"

Päivä kerrallaan, meistä moni mantraa oman ja muiden sielunrauhan saavuttamiseksi. Se auttaa, kun ajattelee ensin selviävänsä tunnista, sitten päivästä, sanoo psykologi Lyytinen.

– Mutta kyllä me joudumme nyt suunnittelemaan koulun, työn ja kodin yhdistämistä pidemmällä aikavälillä. On tärkeää rakentaa uusia rutiineja.

Päivistäkin kuitenkin kertyy hiljalleen pitkiä aikoja, nyt jo viikkoja. Huolta aiheuttavat myös epidemian jälkimainingit; pelko työpaikoista, omasta ja muiden taloudesta, kaiken vaikutuksesta kaikkeen.

Moni on jo valmiiksi pelotellut itseään 90-luvun laman toisinnolla.

– Historiassa ihmiset ovat olleet haavoittuvampia. Suomi on yksi maailman parhaimpia yhteiskuntia, meistä pidetään huolta. Historiaan ei oikein voi verrata, koska siellä on ollut turvattomampaa, toppuuttelee Poijula näitä kamalimpia skenaarioita.

Koska nyt olemme odotteluvaiheessa, kannattaa odotella aivan rauhassa. Etukäteen murehtimisesta ei ole hyötyä.

– Kannattaa huomata, että juuri nyt tässä hetkessä lapsi keskittyy ja pystyn itsekin keskittymään, sanoo Lyytinen.

Lue myös: Vanessa Lindholm, 27, kuuli myyjän yskivän, meni paniikkiin ja desinfioi kaikki ostokset kotona – pakko-oireiselle koronatilanne voi olla yhtä piinaa

Asiantuntijoiden neuvo korona-ahdistukseen: Ota hiukan etäisyyttä jatkuvaan uutisvirtaan ja kunnon irtiotto somepöhinään

Tilaa uutiset koronaviruksesta

Saat Ylen tärkeimmät koronavirusuutiset sähköpostiisi kerran päivässä.

Siirry tilaamaan

Luotettavia koronauutisia nopeasti suoraan puhelimeesi

Lataa Yle.fi-sovellus