1. yle.fi
  2. Uutiset

Jäljittävän henkilökunnan puute esteenä koronatestauksen lisäämiselle – "Tällä hetkellä puuttuu se johtoajatus"

HUSin diagnostiikkajohtajan Lasse Lehtonen sanoi kaipaavansa tarkkaan laadittua testausstrategiaa.

koronavirus
THL:n terveysturvallisuusosaston johtaja Mika Salminen, HUSin diagnostiikkajohtaja Lasse Lehtonen ja Mehiläisen lääketieteellinen johtaja Kaisla Lahdensuo.
THL:n terveysturvallisuusosaston johtaja Mika Salminen, HUSin diagnostiikkajohtaja Lasse Lehtonen ja Mehiläisen lääketieteellinen johtaja Kaisla Lahdensuo pohtivat A-studiossa toimittaja Annika Damströmin johdolla, kuinka paljon koronavirustestaamista voitaisiin lisätä.Yle

Yhtenä esteenä koronatestaamisen lisäämiselle on tartuntaketjuja jäljittävän henkilökunnan puute.

Asia kävi ilmi tänään tiistaina Ylen A-studiossa, jossa asiasta olivat keskustelemassa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen terveysturvallisuusosaston johtaja Mika Salminen, Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin diagnostiikkajohtaja Lasse Lehtonen sekä Mehiläisen lääketieteellinen johtaja Kaisla Lahdensuo.

– Jos testi on positiivinen, jonkun pitäisi huolehtia siitä, että kontaktit jäljitetään, käydään ne kaikki läpi ja sitten asetetaan ne ihmiset karanteeniin. Koska muuten jää roikkumaan ilmaan, että mikäs tämä lopputulos oli, Salminen selitti.

Salminen huomautti, että kyseessä on manuaalinen ja työläs prosessi. Erilaisia teknisiä ratkaisuja on Salmisen mukaan mietitty.

– Mutta silti siinä tarvitaan ne ihmiset, jotka ohjeistavat ja kertovat, ketkä pannaan karanteeniin ja ketkä ovat eristyksissä, Salminen jatkoi.

Tällä hetkellä puuttuu se johtoajatus, mitä tehdään sitten kun löydetään näitä ihmisiä.

Lasse Lehtonen

HUSin Lasse Lehtonen sanoi kaipaavansa tarkkaan laadittua strategiaa, jossa määritellään, keitä testataan ja mitä tehdään sen jälkeen, kun on testattu.

– Meillä pitäisi olla joku strategia, jolla me rajaamme tämän epidemian etenemistä ja hoitoa. Se väistämättä tulee vaatimaan ihmisresursseja sen tekeminen. Meillä on kyllä testauskapasiteettia tällä hetkellä aika hyvin. Tällä hetkellä puuttuu se johtoajatus, mitä tehdään sitten kun löydetään näitä ihmisiä, Lehtonen totesi.

HUSin diagnostiikkajohtaja Lasse Lehtonen
HUSin diagnostiikkajohtaja Lasse Lehtosen mielestä tällä hetkellä testausstrategiasta puuttuu johtoajatus.Yle

Mika Salmisen mukaan THL ei voi yksinään tällaista johtoajatusta tuoda. Kriisissä tehdään hänen mukaansa yhteistyötä muiden yhteiskunnan toimijoiden kanssa.

Infektiolääkärit tekevät jäljitystä

Lehtonen sanoi, ettei usko, että missään päin Suomea on tarpeeksi henkilökuntaa tekemään tartuntaketjujen jäljitystyötä.

Hän huomautti, että kun Suomen ensimmäinen koronatapaus todettiin Lapissa, kiinalaisnaisen kontakteja yritettiin löytää hyvin intensiivisesti. Kaikkia kontakteja ei silloinkaan löydetty, vaikka silloin kaikki Suomen infektiovoimavarat olivat tätä yhtä jäljitystä tekemässä.

– Nyt meillä on jo tuhansia potilaita ja THL:llä on varmaan se kymmenen ihmistä suurin piirtein tätä jäljitystä tekemässä. Monessa sairaanhoitopiirissä on yksi infektiolääkäri, jonka pitäisi potilaiden hoidon lisäksi nämä jäljitykset yrittää tehdä, Lehtonen sanoi.

Voisiko ajatella joissain tilanteissa, että joku muukin tekisi sitä jäljitystyötä.

Kaisla Lahdensuo

Mehiläisen lääketieteellinen johtaja Kaisla Lahdensuo pohti, onko tarpeen, että tällaisessa tilanteessa jäljitystyötä tekevät koulutetut infektiolääkärit, joita tarvittaisiin muissakin töissä.

– Voisiko ajatella joissain tilanteissa, että joku muukin tekisi sitä jäljitystyötä, Lahdensuo kysyi.

Salminen totesi pitävänsä hyvänä asiana, että yksityinen ja julkinen sektori pystyisivät toimimaan nyt yhdessä. Hän kuitenkin huomautti, että karanteenipäätöksiä voivat tehdä vain virkalääkärit.

– Mutta sen sijaan kyllähän tätä jäljitystyötä voisivat tehdä myös teidän toimijat, Salminen sanoi Lahdensuolle.

Lehtonen tiesi kertoa, että Saksassa paljon työvoimaa vievään touhuun on rekrytoitu kymmenen tuhatta lääketieteen opiskelijaa.

Pullonkauloja myös muualla

Salmisen mukaan jäljityshenkilökunnan pula ei ole ainoa syy siihen, ettei Suomessa voida testata laajasti kaikkia hengitystieoireista kärsiviä.

– Alkuun oli myös kapasiteettihaastetta, se on myönnettävä. Tämä on uusi testi. Ei sitä tyhjästä polkaista noin vain, Salminen selitti.

THL:n terveysturvallisuusosaston johtaja Mika Salminen
THL:n terveysturvallisuusosaston johtaja Mika Salmisen mukaan testeissä käytettäviä suojavarusteita tarvitaan myös sairaaloissa hoitohenkilökunnalle.Yle

Hän korosti, että testit halutaan tehdä laadukkaasti ja tulosten täytyy olla luotettavia. Testejä tekevien laboratorioiden täytyy olla validoituja eli tietyt kriteerit täyttäviä, jotta tulokset eivät olisi sattumanvaraisia.

– Siinä on tietty sisäänajoaika, joka vaaditaan, jotta tulokset olisivat oikeita eikä ihminen saa vahingossa väärää negatiivista, Salminen sanoi.

Yksi merkittävä tekijä on myös se, että näytteenottajien täytyy olla hyvin suojautuneita, koska testi otetaan läheltä potilaan kasvoja. Kaikkia suojavarusteita ei voida tuhlata pelkkään testaamiseen.

– Suojautumista tarvitaan erityisesti sairaalassa, jotta ne ihmiset, jotka hoitavat sairaita ihmisiä olisivat suojautuneet. Pakko priorisoida näitä ihmisiä ensin, Salminen totesi.

Salminen myös huomautti, että Suomessa pystytään jo testaamaan päivittäin suhteellisesti yhtä paljon kuin testaamisen mallimaana pidetyssä Etelä-Koreassa. Kapasiteettia pystytään Salmisen mukaan myös nostamaan edelleen koko ajan.

Tarvitaan myös muita keinoja

Salminen myös korosti, että laaja testaaminen ei ole ainoa keino, jolla epidemiaa voidaan torjua. Hänen mukaansa tarvitaan niin sanottua hybridistrategiaa, jossa on mukana myös muita keinoja: testaus, fyysisten kontaktien vähentäminen ja hyvä hoito.

– Kansainvälisissä järjestöissä minua on eniten ihmetyttänyt se, että puhutaan testaamisesta, mutta entäs sitten se hoito. Se on meidän mielestä tärkeätä, Salminen sanoi viitaten ilmeisesti maailman terveysjärjestön WHO:n kehotukseen testata kaikki epäillyt tapaukset.

Hallitus pitää huomenna keskiviikkona tiedotustilaisuuden, jossa se on luvannut kertoa lisää muun muassa testauskapasiteetin kasvattamisesta.

Lisää aiheesta:

Suomi hidastelee koronatestien kanssa, sanovat Ylen lähteet – Turussa tehdas voisi valmistaa 100 000 testiä viikossa

Yle vertaili: Suomi on kirinyt koronan testaamisessa, Norja silti täysin omilla luvuillaan

Lue seuraavaksi