Muinaismeren lahteen syntynyt Torronsuo on eteläisen Suomen keidas – alueesta tuli kansallispuisto 30 vuotta sitten

Torronsuon kävijämäärät ovat kasvaneet vuosi vuodelta.

kansallispuistot
Vanha kelopuu on kaatunut suolle.
Torronsuolla riittää katsottavaa ja kuvattavaa.Anne-Maria Niskanen / Yle

Kiljamon näkötornista avautuu hienot maisemat tammelalaiselle Torronsuolle. Tornista käsin saa pientä esimakua suosta, mutta vasta pitkospuilla seistessä tajuaa sen, kuinka valtava Torronsuo oikein on. Se on nimittäin Etelä-Suomen suurin yhtenäinen ja lähes täysin luonnontilassa oleva keidassuoalue.

Torronsuo muuttui suojelualueesta kansallispuistoksi 30 vuotta sitten, sillä kansallispuiston perustamista koskeva laki astui voimaan 1.4.1990. Tuolloin kansallispuiston pinta-ala oli 2 550 hehtaaria. Laajennusten jälkeen sen pinta-ala on kasvanut noin 3 100 hehtaariin.

Vaikka Torronsuo onkin kansallispuistona verrattain nuori, itse suo on vanha. Torronsuo syntyi Tammelan ylängön lounaisosan pitkänomaiseen Yoldiameren savipohjaiseen lahteen, kun meri vetäytyi alueelta nopean maankohoamisen seurauksena. Vanhimmilla suon osilla on ikää yli 10 400 vuotta. Retkeilijän jalkojen alla onkin Suomen syvin suo, jonka turvekerros on paikoitellen yli 12 metriä paksu.

Laajalla suolla on useita toisiinsa liittyviä kohosoita eli keitaita, joiden keskustoissa vuorottelevat märät nevakuljut ja kuivemmat kermijuotit. Avointa vesipinta-alaakin on pienissä allikoissa, joita suoalueella on satoja.

Keidas ihmisille, linnuille ja hyönteisille

Torronsuon käyntimäärät ovat nousseet jo useamman vuoden. Viime vuonna käyntimäärä oli yli 31 000, missä on kasvua edellisvuoteen verrattuna seitsemän prosenttia.

Varsinkin tänä keväänä ulkoilu ja luonnossa liikkuminen ovat lisääntyneet huomattavasti, kun koronaviruspandemia on muuttanut arkeamme. Lähimetsien ja -ulkoilualueiden lisäksi moni meistä on kiinnostunut uusista luontokohteista kuten kansallispuistoista.

Suolla kasvaa yksi lakka.
Anne-Maria Niskanen / Yle

Torronsuo on mieluisa paikka paitsi meille ihmisille ja arvokas elinympäristö monille lintu- ja hyönteislajistoille. Osa linnuista ja lentävistä hyönteisistä viihtyvät tyypillisesti pohjoisemmilla alueilla, eikä niitä juuri tavata eteläisessä Suomessa. Lisäksi soiden ojitusten myötä myös esimerkiksi muualta Etelä-Suomesta lähes hävinneet suokirjosiipi, muurainhopeatäplä ja rahkahopeatäplä ovat saaneet Torronsuolta turvapaikan.

Varsinainen juhla vasta elokuussa

Tulevana maastokautena Metsähallituksen Luontopalveluiden tavoitteena on parantaa juhlavuottaan viettävän Torronsuon kansallispuiston Kiljamon alueen pysäköintiä, taukopaikan palveluja sekä esteettömyyttä. Hämeen kansallispuistojen palveluja kehitetään maaseuturahoitteisella hankkeella vuosina 2019–2021.

Torronsuon kansallispuiston juhlaa vietetään Suomen luonnon päivänä 29.8.2020. Lisäksi Torronsuon FB-sivuilla julkaistaan yhden Torronsuolla esiintyvän kasvin kuva jokaista juhlavuoden kuukautta kohti.