Pekka Runilan rekan nupista avautuu näkymä riivattuun Eurooppaan, ja näkymä on outo: Autobahnitkin ovat puolityhjiä – "Tällaista en ole aiemmin nähnyt"

Euroopan moottoriteillä on nyt tilaa ja rajat vetävät liukkaasti, mutta kuljetettava tavara vähenee päivä päivältä.

rahtiliikenne
Liikennettä Saksan A95-moottoritiellä tammikuussa 2019.
Liikennettä Etelä-Saksan moottoritiellä ennen kriisiä. Nyt kuvan automäärä voisi vastata ruuhkan piikkitunteja.Lukas Barth-Tuttas / EPA

Kun on lakko, kontit jumittuvat satamiin ja rekkakuormat terminaaleihin, mutta ihmiset liikkuvat tavalla tai toisella.

Nyt on täysin päinvastoin. Ihmiset ovat jumissa ja tavara liikkuu.

Ammattikuljettaja Pekka Runila vastaa puheluun taukopaikaltaan, huoltoasemalta läheltä Amsterdamin lentoasemaa Schipholia.

– Tässä on hyvä ruokapaikka, mutta se on koronan vuoksi kiinni. Lämpimän aterian saaminen on ollut hankalaa, kun taukopaikat ovat säpissä. Polttoainetta saa ja vessaan pääsee, mutta muu on kiinni. Suihkut myös.

Runila on juuri ehtinyt noutaa itselleen kahvin pitkän ajon jälkeen. Hän on ajanut kuorman Suomessa laivattuja teollisuusnesteitä Travemünden satamasta Amsterdamin liepeillä Voorthuizenissa sijaitsevalle teollisuuslaitokselle. Kuudensadan kilometrin ajon jälkeen edessä on 11 tunnin vuorokausilepo ja paluukuorman odottelu.

Pekka Runilan ajoreitti
Samuli Huttunen / Yle

Runila istuu rekan nupissa näköalapaikalla. Tuulilasista ei näy vain likaista asfalttia, vaan edessä aukeaa Euroopan talouden suunta.

Viime viikkoina näkymä on ollut outo.

– Saksan autobahneilla ei ole ollenkaan ruuhkia edes ruuhka-aikaan. Tällaista en ole aiemmin nähnyt, Runila sanoo.

– Se on kuljettajalle sinänsä hyvä asia, ja rajat ovat vetäneet hyvin. Tässä huomaa, että päättäjille on ollut alusta asti tärkeää, että tavara kulkee. Mutta tavaraa on koko ajan vähemmän. Työnantaja on keksinyt tarmokkaasti ajoja, kaikenlaista kappaletavaraa sun muuta. Meillekin on annettu lomautusvaroitus.

Pekka Runila rekkansa edessä.
Pekka Runila otti itsestään kuvan taukopaikalla lähellä Schipholin lentoasemaa, ja toisen kuvan autonsa ohjaamosta (alla).Pekka Runila
Pekka Runilan rekan ohjaamo
Pekka Runila

Runilan työnantaja: Eiffel-tornin ympäristö on onnettoman näköinen, jos siellä on vain pulu ja poliisi

Runilan työnantajan, Kuljetus Eklöf Oy:n toimitusjohtaja Keijo Eklöf istuu konttorissaan Tampereella. Kuljetuksia on – vielä.

– Jo pitkään taloudessa on ollut menossa loiva alamäki. Mutta ei tällaista, että seistään hirttolavalla ja vedetään luukku auki, kun on pari minuuttia aiemmin sanottu että saat armahduksen, Eklöf sanoo.

Eklöfkin kuvaa toimistoaan näköalapaikaksi. Nyt näkymä on sumuinen. Eklöfin kautta halki Eurooppaa ajavista noin 80 autosta on haastatteluhetkellä ajossa vain 33 eli alle puolet. Viikot kuljetusalalla eivät tavallisestikaan ole veljiä keskenään, mutta nyt suunnittelu on hapuilua pimeään.

Tavallisesti hiljaisia viikkoja ja sesonkiviikkoja pystytään suunnittelemaan. Esimerkiksi toukokuussa Hollannista tuodaan valtavia määriä kukkia äitienpäiväksi ja ylioppilasjuhliin. Korona rysäytti perusrakennelmat hetkessä uusiksi.

Euroopan pulssi mitataan moottoriteiden rahtiliikenteen määrillä.

– Pariisin Eiffel-tornin ympäristö on onnettoman näköinen, jos siellä on vain pulu ja poliisi. Tämä on täysin poikkeuksellinen kriisi, se klassinen musta joutsen, joka pyyhkäisee kaiken ennennähdyn historiaan, Eklöf maalailee.

Hengityssuojaan pukeutunut nainen seisoo Eiffel-tornin edessä.
Eiffel-torni suljettiin yleisöltä kolme viikkoa sitten.Ian Langsdon / EPA

Eklöfin toimeksiantaja: Italian-kuljetukset puolittuneet, Saksa vielä "kohtuu-ok"

Kuljetus Eklöf on ketjussa alihankkija, eli ajaa suomalaisten huolintaliikkeiden välittämiä lasteja.

Eklöfiltä kuljetuksia tilaavat muun muassa helsinkiläinen Roadari Oy ja tanskalaisen DSV:n Suomen-konttori. Ne hoitavat omien asiakkaidensa kuormaperävaunut Suomessa Saksan-laivoihin. Itämeren vastarannalla Eklöfin kuljettaja on vetoauton kanssa vastassa, ottaa vaunut matkaan ja ajaa ne perille.

Runilan kuljetuksen on tilannut DSV. Sen operatiivinen johtaja Kai Kajala sanoo, että tilanne on vielä kohtuullisen normaali. Teollisista toimijoista isoin kärsijä on ollut jopa sadoista osatoimittajista riippuvainen autoteollisuus. Kyseessä on tuttu domino-efekti. Kun komponentteja jää tulematta Kiinasta, eurooppalaiset välivalmistajat eivät saa omia tuotteitaan valmiiksi. Autotehtailla on pulaa monista osista.

Roadarin toimitusjohtajan Nina Westerlundin mukaan asiakkaat kyllä ymmärtävät, jos rajoilla tulee nyt viivästyksiä. Mutta isompi huolenaihe on, että rahdin määrä vähenee.

– Meillä on Italiassa kolmella autolla kuljetuksia tällä viikolla. Määrästä on lähtenyt puolet pois. Saksa pyörii vielä kohtuu-ok:sti, mutta sekin on alkanut vähitellen hiljentyä, Westerlund kertoo.

Muutama kuljettaja on jo kysynyt Westerlundilta, onko edessä lomautuksia.

– En ole osannut vielä vastata. Tosi tuntemattomassa tilassa mennään.

Rekka-auton kuljettajalta mitataan kuume
Kuljettajalta mitataan kuumetta Puolan ja Tšekin välisellä rajalla.AOP

Seuraava konttori, vientiyritysten logistiikan järjestäjä: Onneksi Travemünden satama toimii – EU:n sisärajat vetävät

Roadarin ja muiden kuljetuksia ostavat puolestaan logistiikkayritykset, kuten Varova. Se on vienti- ja tuontiyrityksiä palveleva toimija, joka järjestää logistiikan Suomen-tehtaalta ulkomaiseen määränpäähän ja maailmalta Suomeen.

– Rahti on liikkunut lähestulkoon normaalisti. Vaikka kyllä poikkeusaika toki on vaikuttanut, ei sitä voi kiistää, Varovan toimitusjohtaja Mikko Vihanto sanoo.

– Viime viikkoina Via Balticalla ja Puolassa on ollut rajoilla rekkajonoja. Kiinan-lentorahtia on pitänyt ohjata sellaisille kentille, joilla kuljetuskalustoa on ollut saatavilla. Suomen näkökulmasta pääsatama on Travemünde, ja se on onneksi pysynyt hyvin toiminnassa.

Vihannon mukaan kuljetusten rooli huoltovarmuuden takaajana on korostunut. Huoltovarmuus on kiinni siitä, pääseekö rajoista yli. Toistaiseksi viiveet EU:n sisärajoilla ovat pysyneet maltillisina.

Rekkajonot Euroopan sisärajoilla
Samuli Huttunen / Yle

Se, että rajat vetävät etenkin lännessä liukkaasti, on itse asiassa yksi EU:n ja sen jäsenten suurimpia yhteisiä saavutuksia koronakriisin keskellä. Kansainvälinen kauppa kutoo valtiot ja yritykset yhteen, eikä kukaan halua elintärkeiden kuljetusten juuttuvan päiväkausiksi moottoriteiden pientareille.

Suomen kannalta tärkeintä on juuri Itämeren pääsatamien toiminta, niin omien kuin naapurimaiden. Kun satamat vetävät, konttiliikenne ja maantierahti kulkevat.

Eklöf konttorillaan: Miksi Napoleon hävisi 6–0 Moskovan edustalla? Koska huoltoketju oli pitkä ja haavoittuva

Palataan toimistoon Tampereelle ja Keijo Eklöfiin.

Jos tämä on musta joutsen, mikä rysähtää uusiksi? Ehkä logistiikkaketjut, Eklöf vastaa.

Niitä olisi lyhennettävä. Pitkä toimitusketju, joka on globalisoituneen maailman tavaramerkki, on haavoittuva. Eklöf toivoo, että ketjut lyhenevät ja tuotantoa siirtyisi takaisin Suomeen ja lähialueille helpommin hallittavaksi.

– Miksi ensin Napoleon ja sittemmin eräs itävaltalainen taidemaalari saivat 6–0 turpiinsa tuolla Moskovan edustalla? Koska huoltoketju oli hemmetin pitkä ja haavoittuva. Minusta tämä on tuhannen taalan paikka kotimaiselle tuotannolle.

Mutta hän ei ole ollenkaan varma, että korona todella katkoo ketjuja pysyvästi.

– Pelkään pahoin, että kun tästä mennään vuosi eteenpäin, niin eletään kuten ennenkin.

Maailma on kuitenkin monitahoinen, ja Eklöf katsoo sitä laajasti. Hän on hoitanut muun muassa avustuslogistiikkaa kriisialueilla, kuten viime syksynä Bahamasaarilla (siirryt toiseen palveluun). Hän katsoo pitemmälle kuin vain Suomen rajoille.

– Me olemme monessa asiassa hyviä, mutta emme voi sulkea itseämme muun maailman ulkopuolelle. Täysin omavaraisesta valtiosta minulle tulee mieleen lähinnä Pohjois-Korea. Emme me voi eristäytyä, vaan tarvitsemme toinen toisiamme valtioina, yksilöinä ja yrityksinä.

Ja jos Kiinasta napataan tehtaat takaisin Eurooppaan, napataan samalla Kiinalta mahdollisuuksia kehittää hyvinvointia. Logistiikka johtaa valtavan isoihin kysymyksiin, Eklöf sanoo.

A1-moottoritie Pohjois-Saksassa.
Pekka Runila ajaa kolmatta vuotta rekkaa Pohjois-Saksan autobahneilla.Focke Strangmann / EPA-EFE

Koronan keskellä rahtaava Runila: Luotan käsienpesuun, se auttaa

Schipholin taukopaikalla kuljettaja Pekka Runila aprikoi paluukuormaa.

– Veikkaisin, että vihanneksia ja juureksia jollekin Suomen tukkuliikkeille. Ehkä kukkia, niitähän täältä tuodaan paljon.

Korona on muuttanut työnkuvaa. Kun normaalioloissa kuljettaja osallistuu purkuun ja lastaukseen, mutta nyt hänet viitotaan joka paikassa muualle tartuntauhan vuoksi. Se on lisäriski kahdesta syystä: kuljettaja ei pysty tarkastamaan että lasti on sitä mitä pitää eikä olemaan mukana sen kiinnityksessä.

– Tilanne on viruksen takia sellainen, että jo ennen kuin tervehditään, sanotaan että askel taaksepäin. Kuormauksessa täytyy vain luottaa, että se tehdään hyvin ilman että sitä pääsee itse valvomaan.

Monet Itä-Euroopan kuskit, jotka nykyään dominoivat Euroopan valtateitä, on passitettu suljettujen rajojen taakse kotimaihinsa. Pätevyysvaatimuksia on kuskipulassa höllennetty. Ajo- ja lepoajoista on alettu Keski-Euroopassa joustaa, Runila sanoo kuulleensa.

Toisaalta kriisi on parantanut rekkakuskien mainetta. On huomattu, että logistiikka on elämänlanka. Saksassa on kirjoitettu jopa teiden sankareista.

Puoliksi Lyypekissä ja puoliksi Espoossa asuva Runila ei ole pohtinut palaavansa Suomeen kriisin vuoksi. Työt ovat Euroopassa, ja entinen sairaanhoitaja viihtyy tien päällä. Mutta huolettaako korona, kun mies kiitää maasta toiseen, tautialueelta toiseen?

– Luotan siihen, että kun ahkerasti pesen käsiä niin se auttaa. Se huolestuttaa enemmän jos työt lähtevät.

Tekisitkö keikan Espanjan tai Pohjois-Italian pahimmille tartunta-alueille?

– Ainakin Pohjois-Italiaa miettisin varmaan kaksikin kertaa. Mutta luulen, että varmaankin lähtisin. Korona on iso asia, mutta haluaisin pitää siihen niin sanotun maalaisotteen.

Seuraavan päivän iltana Runilalta tulee vielä tekstiviesti.

"Paluumatka alkoi hetki sitten. 2x hankala lastaus, nyt kova kiire. Kyydissä vesimeloneja :P"

Juttuun on haastateltu myös Elinkeinoelämän keskusjärjestö EK:n johtavaa asiantuntijaa Tiina Haapasaloa sekä Suomen Huolinta- ja logistiikkaliiton toimitusjohtaja Petri Laitista.

Juttua korjattu 6.4. klo 17.30: Petri Laitisen edustama organisaatio muutettu Suomen kuljetus ja logistiikka SKAL:sta Suomen Huolinta- ja logistiikkaliitoksi.

Tilaa uutiset koronaviruksesta

Saat Ylen tärkeimmät koronavirusuutiset sähköpostiisi kerran päivässä.

Siirry tilaamaan

Luotettavia koronauutisia nopeasti suoraan puhelimeesi

Lataa Yle.fi-sovellus