Puhdas vesi on voimavara myös koronavirusta vastaan – Kehitysmaissa vesipula pakottaa huolehtimaan käsihygieniasta

Vesi antaa perusturvan useita tauteja vastaan. Kaikilla tätä yksinkertaista suojaa ei ole.

kehitysmaat
Liberialainen nainen kaataa vettä sankoon pestäkseen kätensä ulkokäymälän edustalla.
Käsienpesu auttaa useiden tautien torjunnassa. Ulkokäymälä ja pesupaikka Liberiassa. Ahmad Jallanzo / EPA

Suomessa ja Pohjoismaissa on helppo elää näissä poikkeusoloissa ainakin veden suhteen.

Vesihuollon varmuus ja verkon toimivuus ovat huippuluokkaa. Tiukassa eristyksessäkin juomakelpoista vettä riittää kaivosta tai hanasta.

Suomalainen käyttää vettä noin 155 litraa päivässä. Kansainvälisesti vähimmäistarpeeksi on arvioitu 50 litraa henkeä kohden. Suomessa saman verran kuluu yksin vessan huuhtomiseen.

Johtava asiantuntija kansainvälisissä vesiasioissa Antti Rautavaara aloitti uudessa työpaikassaan maa- ja metsätalousministeriössä kuunvaihteessa. Hän tuli tehtäväänsä ulkoministeriöstä.

Rautavaara sanoo Suomen korostavan kansainvälisesti veden asemaa ihmisoikeutena. Sen merkitys korostuu poikkeusoloissa.

Myös Etelä-Euroopassa vesiverkon kattavuus on hyvä. Eroja kuitenkin syntyy perushygienian ylläpidossa (siirryt toiseen palveluun).

– Eri tutkimusten mukaan Pohjoismaissa ja Suomessa ainakin 80 prosenttia pesee kätensä vedellä ja saippualla vessakäynnin jälkeen. Etelän maissa ollaan parikymmentä prosenttia matalammalla tasolla ja väestötiheys suurempi, Rautavaara sanoo.

– Jos käymälästä tultua luvut ovat nuo, ne varmasti heijastuvat siihen, kuinka puhtaat kädet ovat muilla kriittisillä hetkillä kuten ennen ruokailua, Rautavaara jatkaa.

Zimbabwelainen tyttö kerää juomavettä onkalosta.
Juomaveden noutomatkalla Hararessa Zimbawessa. Osassa Afrikan köyhiä maita vedenhakutehtävä estää tyttöjen koulunkäyntiä.Aaron Ufumeli / EPA

Länsimaissa käsihygieniaan kiinnitetään nyt koronan vuoksi entistä enemmän huomiota. Köyhissä maissa käsihygienian merkitys on tapetilla normaalistikin.

YK:n lastenapujärjestö Unicef ja muut kehitysmaissa työskentelevät toimijat ovat puhuneet WASH (siirryt toiseen palveluun) (water, sanitation, hygiene) -perustyön puolesta vuosikymmeniä.

– Koska vesiverkko on puutteellinen, käsihygieniasta täytyy pitää tarkasti huolta joka päivä. Tämä auttaa alle 5-vuotiaita ja imeväisikäisiä selviytymään hengissä, Rautavaara sanoo.

Ripuli yhä koronaa vaarallisempi

Nykytilanne on luonnollisesti koronatartuntojen vuoksi vakava suurimmassa osassa maailmaa. Johtava asiantuntija Antti Rautavaara muistuttaa kuitenkin terveysuhkien mittakaavasta.

Maailmanlaajuisesti 500 000 lasta kuolee vuosittain ripuliperäisiin tauteihin.

– Tämä on hiljainen ja unohdettu tragedia, joka ei kosketa meitä läheisesti.

Esimerkiksi sisällissodan koettelemassa vajaan 30 miljoonan asukkaan Jemenissä kolmannes ihmisistä on vailla pääsyä puhtaan veden piiriin. Jemenissä ei tiettävästi ole toistaiseksi yhtään vahvistettua koronatapausta.

Avustusjärjestöt ovat huolissaan (siirryt toiseen palveluun) uuden vitsauksen rantautumisesta heikkoon valtioon, koska sekasortoisessa tilanteessa viruksen jäljittäminen, testaaminen ja hoito on hankalaa.

Asukas pesee käsiään kunnallisella vesipisteellä Johannesburgissa.
Etelä-Afrikassa vapaaehtoiset jakavat saippuaa. Johannesburgissa tavoitteena on jakaa lähiviikkoina miljoona palasta slummien asukkaille. Kim Ludbrook / EPA

Koronaan liittyvässä terveysvalistuksessa on kyse käytäntöjen muutoksesta ja tunteista, kaikkialla maailmassa.

– Ei riitä, että joku tulee ja sanoo, että pese kädet. Kaikki, joilla on lapsia, tietävät, kuinka hankalaa se voi olla, Rautavaara sanoo.

Rutiini on kytkettävä tunteisiin, joko positiivisiin tai negatiiviisiin.

– Kun lapsille tai aikuisillekin sanotaan, että pesemällä käsiä he suojelevat isovanhempien terveyttä, asia menee helpommin jakeluun, Rautavaara havainnollistaa.

– Kaikki tietävät syksyllä heijastinten tärkeyden, mutta ei niitä kaikilla silti ole.

Miljardi ihmistä ilman käymälää

Tietoa käsihygienian merkityksestä on paljon, mutta aina ei ole kyse vaihtoehdosta.

Kehittyvissä maissa vettä on haettava kilometrienkin päästä, saippuaa ei ole tai siihen ei ole varaa. Maailmanlaajuisesti noin kolmelta miljardilta ihmiseltä puuttuu mahdollisuus pestä käsiään. Miljardilla ihmisellä ei ole käymälää.

Poliisi ohjaa ihmismassaa Anandan bussiterminaalissa New Delhissä.
Hallituksen julistama Intian pääkaupungin sulku ajoi valtaisan ihmismassan liikkeelle New Delhistä. Poliisi ohjaa matkustajia Anand Viharin bussiterminaalissa maaliskuun lopussa. Sajjad Hussain / AFP

Intiassa alkoi viime viikolla poikkeuksellinen kansainvaellus. Miljardi kausityöläistä tarvitsisi kotiseuduilleen mennessään myös suuren määrän käymälöitä.

– Ihmiset tekevät tarpeensa pelloille tai maastoon. Koronan kannalta tämä voi olla riski. Virus säilyy ulosteessa jonkin aikaa, vedessä ei.

Viime viikot ovat osoittaneet, etteivät suomalaiset elä syrjässä globaaleista terveysriskeistä. Vauraat yhteiskunnat kestävät kuitenkin uhkia muita paremmin.

– Satoja miljoonia ihmisiä elää hauraissa valtioissa esimerkiksi Afrikassa. Yhteiskunnat saattavat romahtaa, siksi että covid-19 kaltaisia viruksia on liikkeellä, Rautavaara arvioi.

Lue myös:

Filippiinien slummeissa kytee koronakatastrofi – "Moni sanoo olevansa enemmän huolissaan nälkiintymisestä kuin koronaviruksesta"

Jos korona lähtee leviämään Afrikan slummeissa, jäljet voivat olla tuhoisat – väestön nuoruus kuitenkin suojaa

Uusimmat tiedot koronaviruksesta

Tilaa uutiset koronaviruksesta

Saat Ylen tärkeimmät koronavirusuutiset sähköpostiisi kerran päivässä.

Siirry tilaamaan

Luotettavia koronauutisia nopeasti suoraan puhelimeesi

Lataa Yle.fi-sovellus