Mitä kuuluu Kim Jong-unille, brexitille tai Afrikan heinäsirkkaparville? Nämä seitsemän aihetta jäivät koronakriisin varjoon

Vieläkö Australiassa metsät palavat? Otimme selvää.

Ulkomaat
Pohjois-Korean johtaja Kim Jong-un tarkastusreissulla armeijan tukikohdassa 2. maaliskuuta 2020.
Pohjois-Korean johtaja Kim Jong-un tarkastusreissulla armeijan tukikohdassa 2. maaliskuuta 2020.EPA

Monet maailman kriisit ja tärkeät uutisaiheet katosivat otsikoista, kun koronakriisi alkoi ravisuttaa maailmaa. Kokosimme tähän juttuun joitain merkittäviä aiheita.

Koronakriisi lykkäsi merkittävää ilmastokokousta

YK:n COP26-ilmastokokous Skotlannin Glasgow'ssa siirtyy marraskuulta ensi vuodelle maailmanlaajuisen koronavirustilanteen vuoksi, kertoi Britannian hallitus keskiviikkona.

Kyse oli merkittävimmästä ilmastokokouksesta sitten vuoden 2015 Pariisin konferenssin. Kokouksessa oli tarkoitus käydä keskusteluja toimista ilmaston lämpenemisen pysäyttämiseksi.

YK:n ilmastoneuvotteluista vastaava pääsihteeri Patricia Espinosa pitää silti Glasgow'n kokouksen lykkäystä väistämättömänä. Hän muistuttaa, että koronapandemia ei silti saisi kääntää maailman huomiota pois ilmastokysymyksistä.

– COVID-19 on kiireisin uhka ihmiskunnalle tällä hetkellä, mutta emme saa unohtaa, että ilmastonmuutos on suurin ihmiskunnan uhka pitkällä aikavälillä, Espinosa sanoo uutistoimisto AFP:lle.

Ilmastokokous Madrid 12. joulukuuta 2019
Ilmastokokous Madridissa 12. joulukuuta 2019. Kokouksen teema on Time for Action, On aika toimia.Carlos Hidalgo / EPA

Ilmastonkeskusteluihin ja -diplomatiaan vaikuttavat myös esimerkiksi EU:n ja Kiinan keskinäiset neuvottelut.

Tämän lisäksi Yhdysvaltojen lähestyvien presidentinvaalien lopputulos voi vaikuttaa maan ilmastopolitiikkaan.

Maailman toiseksi suurin kasvihuonekaasujen tuottaja Yhdysvallat ilmoitti viime vuonna virallisesti vetäytyvänsä Pariisin ilmastosopimuksesta republikaanipresidentti Donald Trumpin johdolla.

Jos marraskuun alussa pidettävissä vaaleissa voiton vie demokraattien ehdokas, se saattaa lisätä maan neuvotteluhaluja kohti laajempia ilmastosopimuksia. Tällöin pidetään mahdollisena, että Yhdysvallat voisi liittyä takaisin Pariisin sopimukseen.

Lue myös:

EU esittää historiallista ilmastolakia, jota kiitetään tärkeäksi ja haukutaan lepsuksi – EU sitoutuisi olemaan ilmastoneutraali vuonna 2050

Yli 240 päivän piina – Australian palot sammuivat, savut tappoivat satoja

Australiassa viranomaiset kertoivat noin kuukausi sitten sammuttaneensa kaikki maastopalot Uuden Etelä-Walesin osavaltiossa, kertoo radiokanava NPR (siirryt toiseen palveluun).

Vuoden 2019 heinäkuusta lähtien kyteneet palot ehtivät tuhota miljoonia hehtaareja maata ja tuhansia koteja sekä aiheuttivat ainakin 33 ihmisen kuoleman.

Valtavat palot peittivät suurkaupunkeja savuun viikkojen ajaksi ja saartoivat kokonaisia kaupunkeja, joiden evakuoimiseen tarvittiin jopa armeijan apua.

Palot kurittivat erityisesti Australian väkirikkainta Uuden Etelä-Walesin osavaltiota, jossa palot kestivät yli 240 päivää.

Palokunta sammuttamassa pientä maastopaloa syrjäisellä Colintonin alueella Uuden Etelä-Walesin osavaltiossa Australiassa 1. helmikuuta 2020.
Palokunta sammuttamassa pientä maastopaloa syrjäisellä Colintonin alueella Uuden Etelä-Walesin osavaltiossa Australiassa 1. helmikuuta 2020.Sean Davey / EPA

Erityisen vaarallista oli paloista aiheutunut savu. Huono ilmanlaatu johti yli 400 ihmisen kuolemaan ja yli 4 000 ihmistä joutui sairaalahoitoon eri puolilla maata, kertoo maaliskuussa julkaistu tutkimus (siirryt toiseen palveluun).

Myös villieläimet kärsivät laajamittaisista maastopaloista. Arviolta miljardi villieläintä (siirryt toiseen palveluun) kuoli paloissa.

Koalojen kärsimys antoi kasvot villieläinkadolle. Jopa 5 000 koalan arvioidaan kuolleen (siirryt toiseen palveluun) Uudessa Etelä-Walesissa palojen seurauksena.

Lue myös:

Tutkimus: Ilmastonmuutos heikentää Amazonin sademetsän kasvua ja voi muuttaa sen hiilipäästöjen lähteeksi

Brasilian omat tiedot paljastavat Amazonin kiihtyneen tuhon – sademetsää hävisi Uudenmaan verran vuodessa, ja tahti jatkuu

Hongkongissa koronakriisi ei kitkenyt demokratiavaateita

Hongkongissa tuki demokratiaa vaativille mielenosoituksille on kasvanut, vaikka mielenosoitukset ovat olleet tauolla koronakriisin takia, kertoo Reutersin (siirryt toiseen palveluun) maaliskuun lopulla julkaisema tutkimus.

Sen mukaan mielenosoituksia tukevia on suhteessa kaksi kertaa enemmän kuin vastustavia. Myös hallintojohtajan suosio on sukeltanut – Carrie Lamin eroa toivoo 63 prosenttia tutkimukseen vastanneista.

Naamioitunut opiskelija istuu seinäkirjoituksen vieressä. Englanninkielinen teksti on Never forget, never forgive.
Naamioitunut opiskelija istuu seinäkirjoituksen vieressä Hongkongissa marraskuussa 2019. Englanninkielinen teksti on Never forget, never forgive.Jerome Favre / EPA

Kuohunta erityishallintoalueella sai alkunsa kesäkuussa. Tuhannet ihmiset lähtivät lukuisia kertoja kaduille vastustamaan lakia, joka olisi mahdollistanut rikoksista epäiltyjen lähettämisen Kiinaan oikeudenkäyntiä varten.

Myöhemmin mielenilmaukset laajenivat demokratiamielenosoituksiksi. Mellakat äityivät välillä hyvin levottomiksi ja väkivaltaisiksi. Marraskuussa mielenosoitukset ajautuivat pattitilanteeksi yliopistoille linnoittautuneiden mielenosoittajien ja poliisin välillä.

Hongkong siirtyi Britannian hallinnasta Kiinalle vuonna 1997. Siitä lähtien Hongkongia on hallittu "yksi maa, kaksi järjestelmää" -periaatteella, jonka myötä Kiina on luvannut taata Hongkongille vapauksia, joita muualla Kiinassa ei ole. Hongkongissa mielenosoittajat ovat kokeneet, että tämä erityisasema on murenemassa.

Lähteet: Reuters, STT

Itä-Afrikassa miljoonien ruokaturva vaarassa

Itäisessä Afrikassa valtavat heinäsirkkaparvet ovat aiheuttaneet hävitystä viime vuoden joulukuusta lähtien. Sirkkaparvia on nähty myös Lähi-idässä ja Etelä-Aasiassa (siirryt toiseen palveluun).

YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestön FAO (siirryt toiseen palveluun):n mukaan tilanne on hälyttävä Afrikan sarven alueella, erityisesti Keniassa, Etiopiassa ja Somaliassa. Niiden alueilla muodostuu parhaillaan uusia heinäsirkkasukupolvia ja -parvia.

Tilanne johtaa epävarmuuteen ruoan saannissa yli 20 miljoonalle ihmiselle.

– Parvet tulevat tuhoamaan versovan kasvillisuuden. Maanviljelijöille ei jää satoa korjattavaksi ja paimenyhteisöt tulevat löytämään vain vähän syötävää eläimilleen, sanoo ruokaturva-asiantuntija Daniel Molla FAO:sta uutistoimisto Reutersille.

Paikallinen opas piteli käsissään heinäsirkkoja Shaban kansallispuistossa Keniassa 16. tammikuuta.
Paikallinen opas piteli käsissään heinäsirkkoja Shaban kansallispuistossa pohjoisessa Keniassa 16. tammikuuta.Daniel Irungu / EPA

Kyse on suurista hyönteisparvista. Jo nyt liikkeellä olleet parvet sisältävät 40–80 miljoonaa heinäsirkkaa neliökilometrissä.

FAO:n mukaan esimerkiksi Pariisin kokoinen parvi voi syödä päivässä saman verran ruokaa kuin puolet Ranskan asukkaista (siirryt toiseen palveluun).

Lähde: Reuters

Pohjois-Korean asekokeissa voi olla kyse johtajan aseman pönkittämisestä koronakriisin keskellä

Kuluneiden viikkojen aikana Pohjois-Korea on tehnyt lukuisia lyhyen kantaman ohjus- ja tykistökokeita.

Pohjois-Korean ja Yhdysvaltojen väliset neuvottelut ydinaseriisunnasta ovat olleet jumissa yli vuoden ajan. Pohjois-Korea on vaatinut Yhdysvalloilta lievennystä talouspakotteisiin ja uhannut uusilla ohjuskokeilla.

Pohjois-Korean johtaja Kim Jong-un valvoo sotaharjoitusta
Pohjois-Korean johtaja Kim Jong-un valvoo sotaharjoitusta.KCNA / EPA / AOP

Asiantuntijoiden arvioiden mukaan tuoreissa ohjuskokeissa kyse voi olla ulkomaille uhittelun sijaan yhteisöllisyyden pönkittämisestä. Kokeilla halutaan osoittaa, että tilanne on Kim Jong-unin hallinnassa Yhdysvaltojen ankarista talouspakotteista ja koronapandemiasta huolimatta.

Pohjois-Korean mukaan koronavirus uhkaa ”kansallista olemassaoloa”, mutta se on kiistänyt jyrkkään, että maassa olisi havaittu ainuttakaan koronatartuntaa.

Lähde: AP

Afganistanissa on sovittu vankienvaihdosta

Afganistanissa aloitettiin torstaina vankienvaihdon valmistelut äärijärjestö Talibanin kanssa.

Afganistanin hallinto on sopinut vapauttavansa 100 Taliban-taistelijaa vastineena 20 turvallisuusjoukkojen jäsenestä.

Kyseessä on ensimmäinen askel osapuolten pitämien vankien vapauttamiseksi. Heitä arvioidaan olevan kaikkiaan noin 6 000. Toteutuessaan sen uskotaan vankentavan huteraa rauhanprosessia.

Afganistanin turvallisuusjoukot ja hallinnon vastaisista iskuista epäiltynä pidätettyjä Jalalabadissa Afganistanissa 10. maaliskuuta 2020.
Afganistanin turvallisuusjoukot ja hallinnon vastaisista iskuista epäiltynä pidätettyjä Jalalabadissa Afganistanissa 10. maaliskuuta 2020. Tällä hetkellä ei ole tiedossa, kuuluvatko kuvan henkilöt sovitun vankienvaihdon piiriin.EPA

Yhdysvallat sopi helmikuussa Talibanin kanssa joukkojensa vetämisestä pois Afganistanista ensi vuoden heinäkuuhun mennessä. Ehtona joukkojen vetämiselle oli muun muassa se, että Taliban aloittaisi neuvottelut Afganistanin hallinnon kanssa.

Lähteet: Reuters, AFP, STT

Lue myös:

Trumpin rummuttama Afganistan-diili sai lupaavan alun, mutta nyt rauhankehitys näyttää romahtavan – Mitä on tapahtunut?

Brexit-neuvottelut jäissä, terveydenhuollon henkilöstön viisumeille jatkoa

Britannia ilmoitti maaliskuun lopussa uusivansa automaattisesti ulkomaalaisten terveydenhuollon työntekijöiden viisumit, jotta he voivat rauhassa keskittyä töihinsä koronakriisin aikana.

Uudistus koskee arviolta 2 800 lääkäriä ja sairaanhoitajaa sekä ensihoitajia, joiden viisumien oli määrä umpeutua ennen 1. lokakuuta. Uudistus koskee myös heidän perheitään.

Boris Johnson tiedotustilaisuudessa 25. maaliskuuta 2020. Johnsonilla on todettu koronavirustartunta, ja lieväoireisen pääministerin kerrotaan jatkavan töitä eristyksestä.
Boris Johnson tiedotustilaisuudessa 25. maaliskuuta 2020. Johnsonilla on todettu koronavirustartunta, ja lieväoireisen pääministerin kerrotaan jatkavan töitä eristyksestä.AOP

Britannia ilmoitti helmikuussa suunnitelmistaan EU-eron jälkeiselle maahantulolle. Siinä esitettiin myös rajoituksia, joiden oli tarkoitus kitkeä ”EU:sta tulevaa halpatyövoimaa”. Kriitikoiden mukaan uudistukset voivat aiheuttaa vajeen terveydenhuollon henkilöstöön.

Britannia erosi EU:sta tammikuun lopussa, mutta tämän vuoden loppuun asti on voimassa siirtymäaika, jonka aikana toimitaan entisillä säännöillä. EU-asiantuntijat arvioivat, että Britannia saattaa hakea siirtymäajalle jatkoa koronaepidemian takia.

Osapuolet eivät ole virallisesti neuvotelleet EU-suhteista sen jälkeen, kun ne esittivät toisilleen luonnostelmat kauppasuhteista.

Lue lisää:

Toimittajalta: Britannian EU-suhteiden neuvotteluavaus oli odotetun jyrkkä – vapaakauppasopimuksen saamiseksi maan täytyy kuitenkin pian herätä todellisuuteen

Tilaa uutiset koronaviruksesta

Saat Ylen tärkeimmät koronavirusuutiset sähköpostiisi kerran päivässä.

Siirry tilaamaan

Luotettavia koronauutisia nopeasti suoraan puhelimeesi

Lataa Yle.fi-sovellus